Ehkä maailman tyhmin veto tulla tänne avautumaan ja kysymään apua. No, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja haluan kuulla ulkopuolisilta ihmisiltä neuvoa. En kaipaa kommentteja kuinka vitun tyhmä sinisilmäinen kakara olen, haluaisin, että jokainen joka päättää suunsa avata vetää pariksi minuutiksi saappaani jalkaan ja miettii asiaa omalta kannaltaan.
Eli, here we go; tutustuin n. 2,5 vuotta sitten toisessa kuin omassa kotikaupungissani festareilla poikaan jonka lanssa minulla on 6 vuotta ikäeroa. Jätkä oli siis itsekin kotoisin samasta kaupungista kuin minä, mutta emme tunteneet entuudestaan. Tiesin kaverin vain nimeltä ja tiesin hänen kaveriporukkansa huonosta maineestaan. Olin itse juuri eronnut suh lyhyestä suhteesta, ja ajattelin että pidän vain juttua jätkän kanssa ns. Laastarina minulle. Ei mennyt aikaakaan kun olin korviani myöten rakastunut jätkään, koska minua kiehtoi hänessä vaikeasti tavoiteltavuus, ikäero ja haaste. Harrastimme viikonloppuisin seksiä ja pidimme hauskaa. Ko herra teki tätä samaa myös muiden naisten kanssa, mutta ajattelin sen olevan ns. hyväksyttävää koska emmehän me seurustelleet, vaikka ei se kivalta tuntunut. Aikaa kului, tunteet vahvistuivat, mutta jätkä pelasi edelleen muidenkin kanssa. Pari kertaa vihelsin pelin poikki ja yritin päästä hänestä eroon, mutta alle kuukauden päästä huomasin olevani hänen kanssaan taas. Nyt, aikaa on kulunut ensitapaamisesta n. 2,5 vuotta. Aloimme seurustelemaan vajaa puoli vuotta sitten, olemme muuttamassa yhteen ja luulisi asioiden olevan täydellisesti. Olisikin. Mies ei humalassa käytä aivojaan yhtään ja vokottelee vanhojen tapojensa mukaan muita naisia. Tässä vaiheessa muistutan, että tiedän olevani tyhmä enkä kaipaa kenenkään muun sitä minulle kertovan. Rakastan miestä aivan älyttömästi, ja olen varmaan jollain tasolla jo riippuvainen siitä tunteesta kun pelkään tuleeko mies yöksi kotiin vai eksyykö toisen naisen mukaan. Lähi viikkoina olen ollut aika alakuloinen ja itsetuntoni on aivan nollissa. Tunnen etten riitä tai etten kelpaa. Pelkään, että mies kyllästyy ja jättää. Pelkään, että hän ei enään halua minua. Olen siis nuori, normaalikokoinen ja itserakkaasti sanottuna ihan hyvännäköinen. Tiedän, ettei ajatukseni ole selkeitä. Mutta jatkuva epävarmuus saa minut aivan paskaksi. Tiedän mieheni fb salasanan, ilman että hän tietää minun olevan tietoinen siitä ja käyn jatkuvasti katsomassa kenelle hän puhuu, kenen kuvista tykkää tai kenen profiileita hän käy katsomassa. Se on uuvuttavaa pidemmän päälle mutta koska en luota häneen niin ajattelen että minun on pakko.
Auttakaa typerää, jakakaa omia kokemuksianne ja jopa neuvoja.
Pidetäänhän keskustelu fiksuna :)
Eli, here we go; tutustuin n. 2,5 vuotta sitten toisessa kuin omassa kotikaupungissani festareilla poikaan jonka lanssa minulla on 6 vuotta ikäeroa. Jätkä oli siis itsekin kotoisin samasta kaupungista kuin minä, mutta emme tunteneet entuudestaan. Tiesin kaverin vain nimeltä ja tiesin hänen kaveriporukkansa huonosta maineestaan. Olin itse juuri eronnut suh lyhyestä suhteesta, ja ajattelin että pidän vain juttua jätkän kanssa ns. Laastarina minulle. Ei mennyt aikaakaan kun olin korviani myöten rakastunut jätkään, koska minua kiehtoi hänessä vaikeasti tavoiteltavuus, ikäero ja haaste. Harrastimme viikonloppuisin seksiä ja pidimme hauskaa. Ko herra teki tätä samaa myös muiden naisten kanssa, mutta ajattelin sen olevan ns. hyväksyttävää koska emmehän me seurustelleet, vaikka ei se kivalta tuntunut. Aikaa kului, tunteet vahvistuivat, mutta jätkä pelasi edelleen muidenkin kanssa. Pari kertaa vihelsin pelin poikki ja yritin päästä hänestä eroon, mutta alle kuukauden päästä huomasin olevani hänen kanssaan taas. Nyt, aikaa on kulunut ensitapaamisesta n. 2,5 vuotta. Aloimme seurustelemaan vajaa puoli vuotta sitten, olemme muuttamassa yhteen ja luulisi asioiden olevan täydellisesti. Olisikin. Mies ei humalassa käytä aivojaan yhtään ja vokottelee vanhojen tapojensa mukaan muita naisia. Tässä vaiheessa muistutan, että tiedän olevani tyhmä enkä kaipaa kenenkään muun sitä minulle kertovan. Rakastan miestä aivan älyttömästi, ja olen varmaan jollain tasolla jo riippuvainen siitä tunteesta kun pelkään tuleeko mies yöksi kotiin vai eksyykö toisen naisen mukaan. Lähi viikkoina olen ollut aika alakuloinen ja itsetuntoni on aivan nollissa. Tunnen etten riitä tai etten kelpaa. Pelkään, että mies kyllästyy ja jättää. Pelkään, että hän ei enään halua minua. Olen siis nuori, normaalikokoinen ja itserakkaasti sanottuna ihan hyvännäköinen. Tiedän, ettei ajatukseni ole selkeitä. Mutta jatkuva epävarmuus saa minut aivan paskaksi. Tiedän mieheni fb salasanan, ilman että hän tietää minun olevan tietoinen siitä ja käyn jatkuvasti katsomassa kenelle hän puhuu, kenen kuvista tykkää tai kenen profiileita hän käy katsomassa. Se on uuvuttavaa pidemmän päälle mutta koska en luota häneen niin ajattelen että minun on pakko.
Auttakaa typerää, jakakaa omia kokemuksianne ja jopa neuvoja.
Pidetäänhän keskustelu fiksuna :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eihän tällaiseen oikein voi antaa järkevää vastausta, koska kaikki mikä tulee mieleen on hemmetin kliseistä ja varmasti olet itsekin niitä ajatellut, mutta koska tiedostat olevasi tyhmä, niitä on turha sanoa. Kuitenkin kehottaisin sinua miettimään, haluatko jatkaa tällä tavalla ja huomata muutaman vuoden päästä, kuinka olet hukannut elämästäsi aikaa... Ulkopuolisen näkökulmasta on helppo nähdä "järkevät" ratkaisut, mutta koska en ole sinä, enkä tunne tätä tilannetta sinun näkökulmastasi tarpeeksi hyvin, en osaa sanoa kunnolla mitään.
Rakasta, kärsi ja unhoita, se on määräys kohtalon...
https://www.youtube.com/watch?v=niIQ0ew5KA4
Kerrot, että seurustelette, eli asutte yhdessä? Miehenhän kuuluu olla sinulle täysin uskollinen, ethän voi muuhun suostua? Toivottavasti olet asian hänelle tehnyt selväksi. Kieltämättä on miestyyppejä, jotka parisuhteesta huolimatta lentävät kukasta kukkaan aina vaan. Joko sallit hänen tehdä näin, tai eronkin uhalla et salli. Aika rankkaa on aina epäillä ja pelätä, onko hän rakkautesi arvoinen?
Olet jo hyväksynyt hänen käytöksensä muutaman vuoden ajan? Ei hän siitä muutu. Mieti nyt hyvä ihminen haluatko oikeasti muuttaa yhteen tuollaisen henkilön kanssa ja minkälaisen suhteen haluat. Jos et pysty luottamaan, ei siitä kunnon suhdetta tule. Repäise itsesi irti, vaikka sattuisikin. Sattuu myöhemmin vain enemmän.
Kannattaa aina katsoa miehen elämää ennen sinua! Sieltä löytyy sinunkin kohtalosi. Jos mies on kohdellut edellisiään kaltoin, miksi kohtelisi sinuakaan paremmin. Julmin valhe, jonka nainen kertoo itselleen on se, että HÄNEN KANSSAAN mies on varmasti erilainen, koska tässä parisuhteessa on SITÄ JOTAIN. Hyväksytkö miehen elämän vai et? Hän ei nimittäin tule muuttumaan. KOSKAAN.