Koko ikäni minulle on opetettu että seksi kuuluu vain avioliittoon. Vasta nyt tajuan kuinka luonnollinen ja hyvä osa elämää seksi voisi olla, vaikka ei olisikaan avioliitossa. Kaipaan halailua, hyväilyä, suutelemista, alastomana olemista toisen kanssa, seksiä ja kaikkea siltä väliltä. Vaan enhän minä ole ikinä moiseen ryhtynyt enkä tiedä osaanko enää ryhtyä kun ahdistaa ajatus siitä että jutun pitäisi olla hirveän vakavaa heti. Hirveät paineet.. Kun koko elämän on elänyt päästämättä ketään lähelle, fyysisesti tai "psyykkisesti", niin alkaa olla aika rikki. Se sana on paras tapa kuvata minua, rikki. Olen rikki, ja olen ollut jo aika kauan. En ole varma tulenko ikinä lukemaan mitä tähän viestiin vastataan, koska mua ärsyttää suurin osa vastauksista täällä, ja oon hirveän herkkä kritiikille, vaikka se olisikin vaan trollausta. Mutta tää on hyvä kanava avautua ihan vaan itseään ajatellen, niinkuin tässä teen.
Olen 22-vuotias mies (hetero).
Olen 22-vuotias mies (hetero).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itselläni on hieman päinvastainen ongelma. Tunnen jonkinlaista ahdistusta seksistä ja mukamas liian rohkeat seksikokeilut tai jopa puhe tuntuvat jotenkin liian pervolta mielestäni. Tuntuu jotenkin pahalta, kun haluaisin nauttia seksistä mutten pysty siihen täysin. Siveellisyys taas kiihottaa itseäni valtavasti... sellaiset pienet jutut kuten vaikka jos nainen kietoo peiton itsensä ympärille seksin jälkeen jne. Entinen tyttöystäväni oli aika ronski puheissaan tai tykkäsi myös käyttää hieromasauvaa itseensä seksin aikana.