Jos toinen jahkailee ( painavat syyt) niin monta kertaa jaksatte ottaa vastaan pakit?
Ja millä kerralla v-käyrä on niin korkea että alatte inhoamaan?
Ja millä kerralla v-käyrä on niin korkea että alatte inhoamaan?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä vähänkään itseään kunnioittava mies (tai nainen) uskoo yhdestä kerrasta, ja suuntaa mielenkiintonsa muualle.
Luotaantyöntävimpiä ovat juuri kaiken arvokkuutensa hukanneet, jotka yrittävät kerta toisensa jälkeen ja sitten vittuuntuvat ja alkavat inhoamaan, kun vihdoin tajuavat, että eivät tällä kertaa saakaan haluamaansa.
itseäni aika avoimena tyyppinä, joten en pidä pelaamisesta, enkä liioin jahkaamisesta.
Minulle yleensä kerta torjunta riittää, katson ettei vastapuoli ole tarpeeksi kiinnostunut nyt, eikä todennäköisesti myöhemminkään, jolloin turha panostaa enempää suhteen muodostamiseen.
Vastaavasti jos tilanne on toisinpäin, en ala jahkailemaan ja pitämään varalla, sillä jos riittävää kipinää ei synny varsin pian, se harvoin syttyy myöhemminkään.
Näin toimien en myöskään ala inhoamaan vastapuolta.
Minusta on turhaa murehtia sitä, ettei riittävän voimakasta ihastumista ole molemmin puolin, sillä kokemus on osoittanut tarvittavan usein hyvinkin monia tutustumisia, ennenkuin molemminpuolinen taso on riittävä.
Jos sinulla on mielestäsi jokin riittävä syy jahkailla, sinun pitäisi kertoa siitä vastapuolelle, jotta hän voi itse päättää onko se riittävän hyvä syy jäädä odottelemaan.
Mistä saisi sellaisen rokotteen ettei varattuna ja sidottuna ihastuisi enää koskaan kehenkään vain aina häneen jonka kanssa julkisesti luvattu köyriskellä loppuelämä?
Arki nakertaa ja aidan takana vihertää:)
Olen nainen, mutta vastaanpa silti...
Jahkailu on ällöttävintä, mitä toiselle voi tehdä. Jos kerran ei tunnu siltä, että toisen kanssa haluaa olla ja kehittää suhdetta, on reilumpaa jättää asia sikseen.
On jotenkin raukkamaista pitää toista "varalla", elättelemässä toiveita ja jopa ihastumisen kautta rakastumassa vakavasti. Toisen tunteilla leikkiminen on muuta kuin aikuisen ihmisen puuhaa.
Kunpa tuohon ei koskaan itse tulisi syyllistyttyä. Rehellisyys on parasta, näissäkin asioissa!!
vaikka toisaalta pieni ihastus arjen keskellä, piristää mukavasti ja saa ainakin tuntemaan olevansa hengissä. Isot ihastukset muodostuvat helposti ongelmaksi, joten niihin sopiva jarru olisi paikallaan.
Ittelläni on tuo vastapuolen jahkailuvaihe kestänyt jo pari vuotta.
Jos toisesta oikeasti välittää niin miksi häntä alkaisi inhoamaan ?