Hei!
Viimein tunnen vakuuttuneeni puolimaratonin juoksemisesta ensi vuonna. Aikaa on runsaasti, ja varmaan jollakulla menisi kokonainenkin ensi kesäkuussa.
Miten tästä lähteä rauhallisesti liikkeelle nauttien ja stressaamatta? Miten ylläpitää motivaatiota talven pimeinä iltoina? Kannattaako juoksu ottaa kuvioihin vasta kevään tullen?
Lähtökohdat:
- 27-vuotias nainen
- 170 cm/ 66 kg
- viime kuukaudet säännöllisen epäsäännöllistä kuntosalia
- pari vuotta sitten Likkojen Lenkki juosten
Kiitos teitille vastauksesta jo etukäteen!
Viimein tunnen vakuuttuneeni puolimaratonin juoksemisesta ensi vuonna. Aikaa on runsaasti, ja varmaan jollakulla menisi kokonainenkin ensi kesäkuussa.
Miten tästä lähteä rauhallisesti liikkeelle nauttien ja stressaamatta? Miten ylläpitää motivaatiota talven pimeinä iltoina? Kannattaako juoksu ottaa kuvioihin vasta kevään tullen?
Lähtökohdat:
- 27-vuotias nainen
- 170 cm/ 66 kg
- viime kuukaudet säännöllisen epäsäännöllistä kuntosalia
- pari vuotta sitten Likkojen Lenkki juosten
Kiitos teitille vastauksesta jo etukäteen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Säännöllistä liikuntaa, kuntosalia ja lenkkeilyä. Talvella hiihtoa. Kestävyysharjoittelua, hyvän peruskunnon luonti pohjalle. Sitten vaihtelevaa lenkkiä, eri tempolla. Siitä se lähtee, kestävyysurheilu hieno harrastus ja voi harrastaa läpi elämän. Puolimaraton on oikein hyvä ,koko maraton kova rasitus matti meikäläisen tuki- ja liikuntaelimistölle kokonaisuudessaan, kun monestikaan esim. paino ei ole samalla tasolla mitä ammattilaiselle. Puolikas hyvä valinta ja siinä voi koittaa aina aikaansa parannella, matka on miellyttävämpi. Paljon tsemppiä ja oikein mukavaa syksyä sinulle!
En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät juoksemaan juoksutapahtumiin. Juoksun pitää lähteä omasta halusta ja olla omaehtoista liikunnasta nauttimista, eikä siinä saa olla hetkeäkään kilpailun kiiltoa silmissä. Kunnon rakentaminen tuottaa elämään iloa, kun jaksaa arkiaskareet ja menot marjametsälle tai sieneen hyvillä mielin.
Jos se menee kilpailun puolelle, menee heti metsään, koska kilpaileminen on hajottavaa voimaa..
Kyllä me tavalliset tallaajat, jollaisen otaksun kysyjänkin olevan, kilpaillaan vaan itseämme vastaan. Se motivoi, kun saa vaikkapa vain hiukan parannettua omaa aikaansa!
Massatapahtumissa on aivan oma tunnelmansa! Itsekin olin aluksi hyvin epäileväinen (ennakkoluuloinen) tuollaisia tapahtumia kohtaan, mutta onneksi kokeilin! Ei siellä ole meille tavallisille tallaajille kilpailu mielessä, vaan hyvät fibat tulevat muista asioista (kesä, hienot maisemat, kannustavat katselijat, itsensä voittaminen, maaliin tulo, yhteisöllisyys)! Suosittelen!
Juuri näin, nuorempana kilpailin itseäni vastaan, pyrkien esim. parantamaan maratoni aikaa.Nyt vanhemmiten, nautin, ilmoista,masisemista,tunnelmasta jne j massatapahtumissa. jk. liikunta-ja massatapahtumissa on kivaa porukkaa :)