Mun tärkee ystävyys on käymistilassa, enkä tiedä jatkuuko meidän ystävyys, oon tuntenu tän ystävän jo v. 2007 lähtien ja hän on 26-vuotias nainen (s. 12.8.) ja mä oon jo 30-vuotias mies (s. 3.2.) Aika-ajoin oon ollu aika hankala tätä ystävää kohtaan. Joku toinen olis nakannu mut syrjemmälle jo aikoja sitten, mut tää mun ystävä näkee valoa tunnelin päässä, ainoo ystävä tällä hetkellä, jolle voin heittää mukavaa ja harmitonta läppää, ja mikä vielä plussaa, tää mun ystävä on pirun staili ja söde gimuli, vaikkei ulkonäkö saiskaan olla pääasia, sillä kokonaisuus ratkaisee. Itellä vähän sydän syrjällään, et miten tästä eteenpäin, ku itellä tuppaa oleen ihmissuhteiden luominen ja varsinkin niiden ylläpitäminen tavan takana, pitäis olla vaan niin hiton hellämielinen toista kohtaa ja pitää mölyt mahassa. Just ostin 12.8. tälle ystävälle synttärilahjaks kukkia, kortin (johon väsäsin hellyttävän pikkurunon) ja Fazerin Geisha suklaasydänkeksejä.
Mutta niinhän sitä sanotaan joissain kohdin, ettei mies ja nainen pysty oleen pelkkiä ystäviä, että mies aattelee vaan seksiä ja pitää naista seksiobjektina. Pelkkä ajatus että meidän tiet eroais, puistattaa mua, sit mä olisin ypöyksin, ja jotkut kehtaa vielä ylistää yksinoloa, kun ei tartte kellekkään tilittää tekemisiään. Tää mun ystävä on tavallaan ollut mulle henkireikä, et on ollut edes joku jonka kanssa toteuttaa pieniä haaveita ja jonka kanssa jutella jos siltä tuntuu.
Nyt mä sitten kaipaisin vähän keskusteluu asian tiimoilta, en mitään vihaviestejä, vaan asiallista keskustelua, miten tästä eteenpäin, ja onko toivoa olemassa. Ite suhtaudun ihmissuhteisiin aika vanhakantaisesti, että rehti ja reilu tulee olla, mua ei mitkään kevytsuhteet kiinnosta, et toinen on aktiivisempi ja toinen ei ota minkäänlaista kantaa eikä osallistu, tällaiset mä sivuutan heti pois päiväjärjestyksestä, pitää olla molemminpuolinen kiinnostus, olipa kyseessä ystävyys tai parisuhde.
Mut näin tällä kertaa! :)
Mutta niinhän sitä sanotaan joissain kohdin, ettei mies ja nainen pysty oleen pelkkiä ystäviä, että mies aattelee vaan seksiä ja pitää naista seksiobjektina. Pelkkä ajatus että meidän tiet eroais, puistattaa mua, sit mä olisin ypöyksin, ja jotkut kehtaa vielä ylistää yksinoloa, kun ei tartte kellekkään tilittää tekemisiään. Tää mun ystävä on tavallaan ollut mulle henkireikä, et on ollut edes joku jonka kanssa toteuttaa pieniä haaveita ja jonka kanssa jutella jos siltä tuntuu.
Nyt mä sitten kaipaisin vähän keskusteluu asian tiimoilta, en mitään vihaviestejä, vaan asiallista keskustelua, miten tästä eteenpäin, ja onko toivoa olemassa. Ite suhtaudun ihmissuhteisiin aika vanhakantaisesti, että rehti ja reilu tulee olla, mua ei mitkään kevytsuhteet kiinnosta, et toinen on aktiivisempi ja toinen ei ota minkäänlaista kantaa eikä osallistu, tällaiset mä sivuutan heti pois päiväjärjestyksestä, pitää olla molemminpuolinen kiinnostus, olipa kyseessä ystävyys tai parisuhde.
Mut näin tällä kertaa! :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.