Miksi tunnen itseni aina niin yksinäiseksi?

Minulla on 2 kaveria uudessa koulussani ja he olen tuntenut yli 6 vuotta. Itse olen aika puhelias mutta olen todella huono tutustumaan uusiin ihmisiin. Omat kaverini ovat hyvin hiljaisia ja passiivisia joten heistä en saa paljon iloa, mutten voi heitä hylätäkkään noin vain. Porukat on jo muodostunut enkä ole osa niitä, vaan olen osa niitä, jotka istuvat ruokalassa jossain syrjässä. Minulla on myös pari semmoista tuttua siellä, mutta aina kun yritän olla heidän kanssa, tunnen itseni hyvin ulkopuoliseksi, koska tuntuu ettei heitä kiinnostaisi pätkään puhua minun kanssa. Olen kohta masentumisen rajoilla, joten miten pääsen porukkaan? Ja mitä teen vanhoille kavereilleni, jotka eivät suurin piirtein vastaa, jos puhun heille, joka on niin turhauttavaa? Olen vain niin yksinäinen.
187
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hankala tilanne. Olen itsekin ollut aina se jota ei oikein porukkaan otettu. Nykyään, aikuisena pärjään jo vähän paremmin, mutta edelleen parhaiten marginaaliporukassa. Kanalaumoihin ja pintaliitäjiin en samaistu enkä jaksa olla heidän kanssaan edes puheissa. Mutta kyllähän siitä kärsii jos ei tunne kuuluvansa mihinkään joukkoon. Oisko siellä koulussa ketään toista "outoa" tai hiljaisempaa tyyppiä jonka kanssa voisi alkaa hieromaan tuttavuutta? Onko mitään harrastustoimintaa josta voisi bongata jonkun samantyylisen ihmisen? Entä netissä, chatissa, deittipalstoilla ( jos olet jo 18) ? Ihan vanhanaikaisia kirjekavereitakin löytyy. Käyn itse täällä chatissa ja silloin tunnen edes kuuluvani vähän johonkin ryhmään, tosin täytyy olla sopivanlainen joukko täälläkin että pääsee juttuihin sisään. Yksinäisyys on kyllä kauheaa :/

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


yksinäinenaina kirjoitti:

Minulla on 2 kaveria uudessa koulussani ja he olen tuntenut yli 6 vuotta. Itse olen aika puhelias mutta olen todella huono tutustumaan uusiin ihmisiin. Omat kaverini ovat hyvin hiljaisia ja passiivisia joten heistä en saa paljon iloa, mutten voi heitä hylätäkkään noin vain. Porukat on jo muodostunut enkä ole osa niitä, vaan olen osa niitä, jotka istuvat ruokalassa jossain syrjässä. Minulla on myös pari semmoista tuttua siellä, mutta aina kun yritän olla heidän kanssa, tunnen itseni hyvin ulkopuoliseksi, koska tuntuu ettei heitä kiinnostaisi pätkään puhua minun kanssa. Olen kohta masentumisen rajoilla, joten miten pääsen porukkaan? Ja mitä teen vanhoille kavereilleni, jotka eivät suurin piirtein vastaa, jos puhun heille, joka on niin turhauttavaa? Olen vain niin yksinäinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu