Pikainen kysely: No janottaako teitä? Miksi?

miks sitten tuli ero? kuulostaa ihan hyvältä "paketilta"..

itseä kun janottaa muistelen eriteille lähdön syitä - tuolla keinolla ei enään janota, pientä haikeutta vain jää jäljelle.

herää kysymys kirjoitti:

miks sitten tuli ero? kuulostaa ihan hyvältä "paketilta"..

itseä kun janottaa muistelen eriteille lähdön syitä - tuolla keinolla ei enään janota, pientä haikeutta vain jää jäljelle.

Lue lisää

Mulla ei kyllä toimi niin.... vaikka miten muistelen kaikkea ikävää, tiedostan sen että hän on kovin mukava ja itse asiassa aika poikkeuksellinen ihminen.

Kaikki eivät voi olla pareja mutta voisivat hyvällä tuurilla, kohtuullisilla taidoilla ja yhteisellä päätöksellä voisimme mielestäni olla erittäin hyviä ystäviä.

Ota nyt ihmeessä yhteyttä tähän janon aiheuttajaan! Ihan simppeli "mitä kuuluu" viesti voi kantaa jo pitkälle ;)

19+2 kirjoitti:

Ota nyt ihmeessä yhteyttä tähän janon aiheuttajaan! Ihan simppeli "mitä kuuluu" viesti voi kantaa jo pitkälle ;)

On me tässä vähän yhteyttä pideltykin ja itseasiassa hänen aloitteestaan. Tuntuu vain, että hän haluaa pitää välit vain ystävätasolla, vaikka tietää minun todelliset tunteet häntä kohtaan. En minä hänestä ystävää halua, vaan kumppanin! Miksi tyytyisin vähempään ja jäisin jumittamaan tuntemusteni kanssa? Kysymällähän se selviäisi, mutta en halua kysyä kysymyksiä, mihin hänen on ehkä vaikea vastata ainakaan vielä. Aika näyttää suunnan, mutta ei sitä aikaa rajattomastikaan ole. Tiedostan tunteeni, mutta päätöksiä teen järjellä...

8+4 kirjoitti:

On me tässä vähän yhteyttä pideltykin ja itseasiassa hänen aloitteestaan. Tuntuu vain, että hän haluaa pitää välit vain ystävätasolla, vaikka tietää minun todelliset tunteet häntä kohtaan. En minä hänestä ystävää halua, vaan kumppanin! Miksi tyytyisin vähempään ja jäisin jumittamaan tuntemusteni kanssa? Kysymällähän se selviäisi, mutta en halua kysyä kysymyksiä, mihin hänen on ehkä vaikea vastata ainakaan vielä. Aika näyttää suunnan, mutta ei sitä aikaa rajattomastikaan ole. Tiedostan tunteeni, mutta päätöksiä teen järjellä...

Lue lisää

Mistä voit olla varma, että hän ei tunne samallalailla? Joskus ihmiset saattavat jopa puhua ihan vastakkaista mitä tarkoittavat, varsinkin hankalissa tilanteissa. Eikai se nyt suhun yhteyttä pelkästään kaverimielessä pitäisi jos sinun tunteet selvillä jo? Ja voihan se olla että se nainen (?) siellä on odotellut yhteydenottoasi.

Ei nyt välttämättä suoraan kannata tunteista kysellä sen enempiä, mutta neuvoisin ottamaan vastavuoroisesti yhteyttä. Jos vastapuolella on kiinnostusta, niin eipä pääse ainakaan lopahtamaan.

19+2 kirjoitti:

Mistä voit olla varma, että hän ei tunne samallalailla? Joskus ihmiset saattavat jopa puhua ihan vastakkaista mitä tarkoittavat, varsinkin hankalissa tilanteissa. Eikai se nyt suhun yhteyttä pelkästään kaverimielessä pitäisi jos sinun tunteet selvillä jo? Ja voihan se olla että se nainen (?) siellä on odotellut yhteydenottoasi.

Ei nyt välttämättä suoraan kannata tunteista kysellä sen enempiä, mutta neuvoisin ottamaan vastavuoroisesti yhteyttä. Jos vastapuolella on kiinnostusta, niin eipä pääse ainakaan lopahtamaan.

Lue lisää

En voikkaan olla varma ja se tässä vähän korpeaa. Silloin, kun olimme vielä "yhdessä" asiassa ei ollut mitään epäselvää, vaan sitä vastakaikua tunteille tuli puolin ja toisin. Hän kyllä aika-ajoin vähän "haastoi" minua varovasti kyseenalaistamalla, olenko hänestä kiinnostunut tai "jos ollaan vielä silloin yhdessä" kommenteilla, Hän (nainen) on kyllä kieltämättä sellainen, ettei puhu välttämättä tunneasioista niin suoraan tai "oikeilla nimillä", vaan käyttää mielellään kiertoilmauksia. Se nyt ei sinänsä minua haittaa, kunhan itse asia tulee selville. Mutta tässä nykyisessä tilanteessa jää vähän liikaa oman tulkinnan varaan ja siinä tulee sitten helposti käsitettyä asioita väärin.

Kyllä hän tavallaan odottaakin minun yhteydenottoa, mutta "antoi ymmärtää" sillon erotessa, että haluaisi jollakin tasolla pitää yhteyttä. Mutta jos hän tietää minun tunteet ja ajatukset, muttei vastaa niihin mitenekään siitä huolimatta, että kuulumisia vaihdellaan, niin kyllä se lopulta lässähtää. Ei tällaista jaksa kuukausikaupalla. Monia asioita osaan kyllä miehenä tulkita ja naisista ymmärtää. Kenessäkään en halua väkisin roikkua tai ketään mihinkään painostaa. Mutta mitään muutakaan en voi kohdata, jos toinen on vielä sydämessä. No ketään muuta en kyllä haluakkaan kohdata juurikin em. syystä!!

Iha sama fiilis. Molemmat olemme sitoutuneet uusiin suhteisiimme, mut ajatukset harhailee välillä menneeseen. Yrittäny irrottautua, mutta helvetin vaikeeta.. :'(

Sitä samaa kai itsekin sisimmässäni (vieläkin) toivon, että hän ottaisi minuun yhteyttä. Pahimmassa tapauksessa tässä mennään nyt siten, että molemmissa päissä haikaillaan ja molemmat odottaa. Vanha suhde saattaa jäädä jonkinlaiseen "välitilaan", jos suhteen loppuminen on jotenkin epämääräinen.

Paljon saa kuulla kommenttia, että se toinen unohtuu, kun saa uuden tilalle. Ehkä se jollekin toimii, mutta miten haluta ketään muuta, kun edellinen ei ole poissa sydämestä?

Omalla osalla juttu laimenee pikkuhiljaa, kun missään yhteyksissä ei enää olla. Tunteet saattaa roihahtaa pintaan uudestaan pitkienkin aikojen päästä, jos jossakin yhteydessä hänet kohtaa. Ainoa lohtu ja kirous on välimatka.

No kaipa minä olen tämän olotilan ansainnut, vaikken edes tiedä, miksi näin lopulta edes kävi!!