olen ollut vuoden naimisissa mieheni kanssa. Minulla on riittämättömyyden tunne, olen tyytymätön suhteeseen, mies ei huomioi minua. Kaikki täytyy mennä hänen toivomusten mukaan. on levoton, äkkipikainen. Aina pitää olla iso määrä kavereita. Kerroin jo haluavani eron, mies kuittasi vaimon vaihdevuosilla tuon minun kiukuttelun. Olimme olleet puolivuotta yhdessä kun menimme naimisiin. Minulla on sellainen tunne, ei taideta tuntea toisiamme. Nyt on ongelma lakaistu maton alle. Auttaako se, vai tuleeko ongelma uudelleen esille, kertokaa mielipiteitänne. Olemme molemmat 50 , molemmilla pari liittoa takana
erota vai ei
erehdyinkö
4310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos vuodessa olet tyytymätön, riittämätön, ei-huomionarvoinen, niin pitääkö kuinka monen vuoden ajan verifioida havaintojaan? Kaikkihan lähtee menemään vain huonommaksi.
Anna mun arvata, taloudellisesti olet hyvin toimeentuleva, eli mies sai avioituessaan huomattavia etuja elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa?
Heippa
Tiedät varmasti itsekin, että ongelmien lakaisu maton alle ei auta pidemmän päälle. Vai onko aikaisemmin auttanut? Menitte melko nopeasti naimisiin ja nyt tuntuu siltä, että ette tunne toisianne. Molemmilla teillä on elämänkokemusta ja kokemusta myös liitoista ja eroista.
Suosittelen vahvasti perheneuvontaa. Seurakunnilla on sellaista, samoin kunnilla ja lisäksi on yksityisiä terapeutteja. Olette itse oman elämänne asiantuntijoita, mutta joskus ammattiauttajan kysymykset voivat johtaa siihen, että näkee asioita uudelta kannalta.
Toitte tähän liittoonne paljon entisestä elämästänne? Oletteko käyneet läpi menneisyytenne? Mitä hyvää siellä on, mitä ikävää? Entä odotukset, toiveet ja unelmat juuri tästä liitosta? Sinä koet, että sinun tarpeitasi ei kuulla. Voitko jatkaa näin? Oliko puhe erosta sinun näkökulmastasi ”kiukuttelua”? Onko miehesi tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen?
Jos puolisosi ei halua lähteä pohtimaan suhteen tulevaisuutta, voit tehdä sen myös yksin. Silloin sinä saat apua ja tukea oman tilanteesi näkemiseen.
Tsemppiä
toivoo Päivi-pappi Hämeestä
Ihan sama tilanne täällä. Ikä sopii myös. Ollaan todettu, että liian erilaisia olemme. elämänarvot harrastukset yms. Miksi roikkua löysässä hirresssä, kun ei onnistu.
ei ole pystytty puhumaan. Mies sanoo, ken syyttä suuttuu se lahjatta leppyy. Eli, ei ota mitenkään tätä asiaa vakavasti. Jatkaa kun en olisi mitään sanonutkaan.