Onko normaalia että uuden suhteen alkaessa ja aikana tulee mieleen ex?
Kuinka paljon saa ajatella exiä että se on normaalia, ja missä menee raja siihen että jotenkin vielä haikailee eikä ole päässyt exästä yli?
Esimerkiksi ovatko vertailevat ajatukset normaaleja, vaikka ulkonäköön liittyen, tyyliin hmmm, kummalla on paremman näköiset tissit, exällä vai nyxällä? Ja jos vaikka ajattelee että exässä oli se ja se parempaa.
Haluaisin tietää. Itse en enää tiedä mikä on normaalia ja mikä ei.
Kuinka paljon saa ajatella exiä että se on normaalia, ja missä menee raja siihen että jotenkin vielä haikailee eikä ole päässyt exästä yli?
Esimerkiksi ovatko vertailevat ajatukset normaaleja, vaikka ulkonäköön liittyen, tyyliin hmmm, kummalla on paremman näköiset tissit, exällä vai nyxällä? Ja jos vaikka ajattelee että exässä oli se ja se parempaa.
Haluaisin tietää. Itse en enää tiedä mikä on normaalia ja mikä ei.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisillä on tapana ajatella monenmoista sopivaa ja ennen kaikkea sopimatonta. Tekemisiään kun voi kontrolloida, mutta ei ajatuksiaan. Jokainen sitten miettiköön tykönään, heijastuuko ajatukset liikaa tekoihin ja tunteisiin.
Eiköhän se normaalia. Kun EI Anna sen hållits ajatuksia kokonaan ja on oma ittensä, EI yritä olla se ex. Kun se on kuitenkin ex eikä nykynen.
Mun mielestä normaalia lienee se että jollakin tasolla vertailee ihmisiä toisiinsa eli exää ja nyksää. Mutta mä vertailen itse ihmisiä, sieluja ja sydämiä, en fyysisiä piirteitä. Mielestäni ei ole sopivaa alkaa vertailemaan eri kumppanien fyysisiä ominaisuuksia tai jos sellaisia ajatuksia pyrkii pintaan, on hyväksyttävä se tosiasia että et rakasta tätä nykyistä oikeasti syvällisesti.
Itse vertailin lähinnä naisten luonteenpiirteitä, suhtautumista asioihin ja elämään ja yleensäkin kaikkeen. Exä kelpas sillon joskus fyysisessä mitassa ja niin kelpaa nyksäkin joten en vertaile tissejä, pipareita tms. Molemmat kun on mulle fyysisesti kelvanneet niin miksi vertailla. Sydämen syvyys, älykkyys etc. on paljon tärkeämpi mitattava juttu.