Avioliitosta avioeroon

Polvesta toiseen kirjoitti:

Kerran tavattiin ja päätettiin elää yhdessä, perustaa perhe. Niin sitä juhlittiin ensin kirkon alttarilla lupaukset toisille annettiin, olla tukena kaikissa vaiheissa elämässä.
Sitten juhlat lähisuvulle ja ystäville, päivän jälkeen koitti arki.

Kottiin koti, alkuun olikin ihanaa, kun mentiin yhdessä ja ystäväjoukon kanssa iltoja istuttiin.

Koitti aika lapsien, jo odotusaikana meno muuttui, nyt menikin vain toinen ja toinen istui kotona odottaen kumppanin paluuta. No palaava saattoi soittaa, että haepa täältä, kunto nääs oli sellainen, se viinan piru oli astunut elämään ja kaverit nauroivat ja pitivät pilanaan.
Kun oli isyysloman aika, vei se taaskin tuonne kavereiden luo juopottelemaan, eikä isää näkynyt koko aikana kotosalla ei yöllä ei päivällä.

Äiti vietti ajan lapsen kanssa, ei hän kenellekään kertonut, että mies oli mennyt maailman rientoihin, eikä hänestä ollut puolisoksi, eikä isäksi.
Tätä nuori äiti kesti vuosi, tuli toinenkin lapsi, miehen poissaolot vain lisääntyivät.

Taivas repesi, äiti yritti saada perheen kokoon, muutti toisaalle ja toivoi miehen tulevan perässä ja erkanevan juottoporukoistaan, näin luultiin, mutta takana olikin ollut nainen vai naisiakin.
Nyt äidille riitti, hänkin sortui uskottomuuteen, sumein silmin, sillä tulokas ei oel yhtään parempi, nyt vain äitikin menee ja lapset vaihtavat paikkaa sen mukaan milloin mihinkin. taaskin oli tilanne, että lasten isä sekä äiti pitivät hauskaa omissa piireissään päiväkausia ja lapset olivat kyllä turvassa, mutta ilman vanhempiaan.

Millä ihmeellä saataisiin perustettu perhe pysymään yhdessä, nyt sieltä karataan siinä vaiheessa, kun perhe kaikkein eniten tarvitsisi molempia olemaan kotona siis lasten synnyttyä.

Äidit ovat väsyneitä, synnytyksen vaatineista ponnisteluista, jatkuvista herätyksistä syöttämiseen ja työpaineista kotona, sillä pyykkiä riittää, on sidottu kotiin, lapsen kanssa ei voi viettää entisen laista sinkun elämää.
Suurin väsymys tulee siitä, että puoliso huitoo ties missä ja työpäivänkin aika on lapsen kanssa pitkä, saatikka, että puoliso ei edes tule suoraan kotiin. On oltu tjk:lla eli työn jälkeen kaljalla.

Jotakin on pahasti vialla tässä yhteiskunnassa, laitetaan perhe, mutta se perhe unohdetaan heti lasten tultua. Etsitään uusi viihdyttäjä, salasuhde.

Sitten syytellään, että kotona ei saa läheisyyttä eikä seksiä, nalkutetaan. Mitä muuta voisi odottaakaan, väsyneen äidin mieleen ei oikein tule halija seksiin.
Kun mies tässä tilanteessa moittii , lahnaksi, lehmäksi, väljäksi tai miksi milloinkin.

Niin se salasuhde on myös se toinen nainen ja samassa tilanteessa varmasti olisi ihan yhtä haluton ja väsynyt.
Toivon että laitatte nämä miehet ja naiset, jotka eivät hoida perhettään terapiaan asiantuntijalle, ette lähde salasuhteeseen heidän kanssaan, määräätte kotiin hoitamaan perhettään.

Koulukiusaamisesta ja sen lopettamisesta puhutaan paljon ja yritetään kaikin tavoin saada kuriin, mutta tämä perhekiusaaminen on paljon pahempaa, joten siihen pitäisi puuttua ja neuvolatoiminta pystyy siihen, kun hoidetaan niin, että perhe käy neuvolassa ja äiti ja isä sitoutetaan hoitamaan lasta yhdessä.

Uskon tätä kautta myös koulukiusaamisen vähenevän paljon, sillä lapset ovat saaneet kotonaan silloin paremman elämän, koulukiusaajat ovat monesti näiden perheestään välittämättömien vanhempien lapsia, yksin jätettyjä jo pieninä, heillä on jatkuva paha olo.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä