Minulla on hakusessa 37 - 38 jalkainen hyvillä tiloilla ja erinomaisilla purjehdusominaisuuksilla varustettu vene =). Olen katsonut mm. Elan 37:kaa, mikä kertoo hintatasosta jotain - eli n. 70 t€ käytettynä. Varustella voi sitten hiljalleen omien mieltymysten mukaan.
Elan 37 on mielestäni tilojen osalta optimaalinen, mutta minulla ei ole kokemusta Elanien laadusta.
Nettiveneessä oli myynnissä n. kuukausi aikaisemmin Finngulf 37 (90 - luvun alun malli). Sattuuko kukaan tietämään onko tuo vielä myynnissä ja minkälainen vene on kyseessä?
37 - 38 jalkainen hakusessa
Venekuume
40
1435
Vastaukset
- 12-12
Tuossa on jotain tietoa Elan 37:stä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11894966#comment-64903998 - Joakim1
Mistäs ajattelit ostaa Elan 37 70 t€:llä? Ainoa löytämäni alle 85 t€ yksilö oli Italiassa. Kroatiasta ja Sloveniasta löytynee myös halvempia.
Jos budjetti on se 70 tonnia, erinomaisilla purjehdusominaisuuksilla 37-38 jalkaisia ei tule mieleen muita kuin Bavaria 38 Match.
90-luvun taitteen Södergrenin FG37:aa tuskin saat aivan tuolla ja ei se kyllä purjehdusominaisuuksiltaan alkuunkaan pärjää Elan 37:lle ja Bavaria 38 Matchille. Kamun FG37 maksaa sitten jo tuplasti.- Venekuuntelua
Moi. Olen jutellut hollantilaisen myyjän kanssa - hänen mukaansa tuon pitäisi riittää elan 37 alkupään hyväkuntoisesta veneestä.
Luulisi, että tuo fg38 ei voisi olla kovin paljon kalliimpi - mutta näitä on niin vähän myynnissä, että ei niillä taida mitään hintatasoa olla.
Bava 38 on varmasti hyvä vene, mutta kun on tarkoitus nyt vaihtaa veneeseen jonka kanssa eletään pitkään, niin ei vaan jotenkin pysty bavaa hommaamaan - harmi sinällään, koska noi matchit vaikuttaa tosi hyviltä veneiltä.
- Joakim1
Tämän hetken pyyntihinnat eivät oikein viittaa siihen, että Hollannista saisi minkäänkuntoista Elan 37 70 tonnilla, mutta ehkä sinua onnistaa.
Tuon aikakauden Elaneissa piti yleensä lisävarustelistaa ruksia aika lailla, jos halusi veneen olevan C/R-tasoa. Vakiona ei ollut lyijyköliä, kunnon heloitusta, taittolapapotkuria ja muistaakseeni rikistäkin oli performance-malli vai oliko se vain -vantit. Ole siis tarkkana, ettet osta hinnat alkaen mallia.
Turhaan pelkäät Bavariaa. Meidän seurassa käytettynä hankittuja Matchejä on jo 4 kpl (3 38:ia) ja kaikki ovat tyytyväisiä. Cruiser-malleja on vain yksi.- Venekuume
Ilmeisesti tällä hetkellä myynti on varsin hidasta myös keskieuroopassa.
En ole vielä yhtään yksilöä niin tarkasti päässyt tutkimaan, että olisin käynyt läpi heloitusta. Joissakin on ainakin tosi pieniä moottoreita.. - 4-14
Veneessä oli vakiona lyijyköli ja syväys 2,05 m. Ensimmäisinä vuosina venettä sai myös 1,85 m syväyksisellä valurautakölillä. Myöhemmin myös tuon vaihtoehdon sai lyijykölillä.
Alumiinimasto on sama kaikissa. Eroa on vanteissa ja heloituksessa. Heloituksen parantelu jälkikäteen on helppoa, sillä vanhasta mitään ei tarvitse poistaa. Pelkkä modifiointi riittää, eli vähän lisää pylpyröitä.
Mahtaako olla yhtään venettä ilman taittolapapotkuria? - Joakim1
4-14 kirjoitti:
Veneessä oli vakiona lyijyköli ja syväys 2,05 m. Ensimmäisinä vuosina venettä sai myös 1,85 m syväyksisellä valurautakölillä. Myöhemmin myös tuon vaihtoehdon sai lyijykölillä.
Alumiinimasto on sama kaikissa. Eroa on vanteissa ja heloituksessa. Heloituksen parantelu jälkikäteen on helppoa, sillä vanhasta mitään ei tarvitse poistaa. Pelkkä modifiointi riittää, eli vähän lisää pylpyröitä.
Mahtaako olla yhtään venettä ilman taittolapapotkuria?Kyllä sekä Vene-lehden että Die Yachtin testissä sanotaan, että vakiona on valurautaköli (2,05 m). Vene-lehdessä sanotaan, että 6000 € lisähinnalla saa lyijykölin (2,05 tai 2,3 m) ja testiveneessä oli valurautaköli. Die Yactissa taas sanotaan, että testiveneessä oli 2,3 m lyijyköli 4500 € lisähintaan.
Myös Sailguidessa sanotaan valurautakölin olleen vakio: http://www.sailguide.com/Elan_37.htm
Valurautaköli on tietysti voinut jäädä myöhemmin pois mallistosta.
Die Yachtissa sanotaan myös, että testiveneessä oli Sparcraftin performance riki rodeilla. Ymmärsin, että myös ko. masto on lisävaruste eikä vain rodit, mutta ei sitä aivan selvästi sanottu. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä sekä Vene-lehden että Die Yachtin testissä sanotaan, että vakiona on valurautaköli (2,05 m). Vene-lehdessä sanotaan, että 6000 € lisähinnalla saa lyijykölin (2,05 tai 2,3 m) ja testiveneessä oli valurautaköli. Die Yactissa taas sanotaan, että testiveneessä oli 2,3 m lyijyköli 4500 € lisähintaan.
Myös Sailguidessa sanotaan valurautakölin olleen vakio: http://www.sailguide.com/Elan_37.htm
Valurautaköli on tietysti voinut jäädä myöhemmin pois mallistosta.
Die Yachtissa sanotaan myös, että testiveneessä oli Sparcraftin performance riki rodeilla. Ymmärsin, että myös ko. masto on lisävaruste eikä vain rodit, mutta ei sitä aivan selvästi sanottu.Tässä vielä ruotsalainen hinnasto vuodelta 2004, jossa selvästi sanotaan tuo lyijykölin lisähinta (ei kuulu edes performance pakettiin 37:lla). Die Yachtissa mainittua Sparcraftin mastoa tai edes rodeja ei tuossa listassa ole. Ainoastaan dyformit.
http://www.knapemarin.se/pdf_files/standard_equipment/elan_standard_equipment.pdf - 14-4
Joakim1 kirjoitti:
Kyllä sekä Vene-lehden että Die Yachtin testissä sanotaan, että vakiona on valurautaköli (2,05 m). Vene-lehdessä sanotaan, että 6000 € lisähinnalla saa lyijykölin (2,05 tai 2,3 m) ja testiveneessä oli valurautaköli. Die Yactissa taas sanotaan, että testiveneessä oli 2,3 m lyijyköli 4500 € lisähintaan.
Myös Sailguidessa sanotaan valurautakölin olleen vakio: http://www.sailguide.com/Elan_37.htm
Valurautaköli on tietysti voinut jäädä myöhemmin pois mallistosta.
Die Yachtissa sanotaan myös, että testiveneessä oli Sparcraftin performance riki rodeilla. Ymmärsin, että myös ko. masto on lisävaruste eikä vain rodit, mutta ei sitä aivan selvästi sanottu.Toden totta, jostain esitteistä löytyy rautaköli 2,05 m syväyksellä. Myynti-ilmoituksissa 2,05:n kohdalla on joissain maininta lyijyköli, usein materiaalia ei ole erikseen mainittu. Mastoja on ainakin vanhemmissa veneissä ollut Sparcrafteja sekä alumiinisena, että hiilikuituna.
- Venekuume
Joakim1 kirjoitti:
Tässä vielä ruotsalainen hinnasto vuodelta 2004, jossa selvästi sanotaan tuo lyijykölin lisähinta (ei kuulu edes performance pakettiin 37:lla). Die Yachtissa mainittua Sparcraftin mastoa tai edes rodeja ei tuossa listassa ole. Ainoastaan dyformit.
http://www.knapemarin.se/pdf_files/standard_equipment/elan_standard_equipment.pdfKäsittääkseni masto on kuitenkin sama kaikissa (poislukien hiilari mastot). Tarkoitus ei ole ko. veneellä kilpailla ja minulla ei ole kilpailemisesta muutenkaan kokemuksia. Käsitykseni mukaan rodit on jo aika hifistelyä ja tällainen aktiivinen peruspurjehtija pärjää hyvin ilmankin - vai kannattaako tässäkin kohtaa olla tarkkana? Eikö rodien etu ole venymättömyys se, että säädöt pysyvät tarkkaan?
Heloitus on jokatapauksessa kiva tehdä oman maun mukaan / parannella sitä en näe ongelmana.
Kölin on hyvä olla lyijyä ja kone pitää olla riittävän iso.
Kiitos Joakim asiallisista vastauksista. - Joakim1
Venekuume kirjoitti:
Käsittääkseni masto on kuitenkin sama kaikissa (poislukien hiilari mastot). Tarkoitus ei ole ko. veneellä kilpailla ja minulla ei ole kilpailemisesta muutenkaan kokemuksia. Käsitykseni mukaan rodit on jo aika hifistelyä ja tällainen aktiivinen peruspurjehtija pärjää hyvin ilmankin - vai kannattaako tässäkin kohtaa olla tarkkana? Eikö rodien etu ole venymättömyys se, että säädöt pysyvät tarkkaan?
Heloitus on jokatapauksessa kiva tehdä oman maun mukaan / parannella sitä en näe ongelmana.
Kölin on hyvä olla lyijyä ja kone pitää olla riittävän iso.
Kiitos Joakim asiallisista vastauksista.Rodien etu on pienempi venyvyys ja suurempi murtolujuus samalla halkaisijalla. Yleensä tämä ulosmitataan, ainakin osin, käyttämällä selvästi pienempää halkaisijaa, jolloin eduksi tulee pienempi paino ja ilmanvastus. Paino on ihan merkittävä juttu, koska paino on korkealla eli vaikuttaa oikaisevaan momenttiin.
Rodien käyttöikä lienee myös selvästi pidempi, toki riippuen mitoituksesta.
Haittana on sitten talvisäilytys, jos ei saa jättää maston kylkeen ja selvästi kalliimpi hinta.
Dyformit ovat noiden välistä kaikin puolin, mutta selvästi lähempänä tavallisia vantteja kuin rodeja.
Heloitusta voi olla kiva parantaa, mutta se maksaa. Riippuu tietysti mitä puuttuu.
Mikä on se mielestäsi alimittainen kone? Itselläni on melko samanlainen vene (tonnin kevyempi kylläkin) 19 hv koneella ja en ole neljän kesän ja 7000 mailin aikana ollut kertaakaan tilanteessa, jossa olisin kaivannut isompaa. Tuollainen vene menee yli 7 solmua täydellä kaasulla ja yli 6 matkanopeutena 19 hv koneella. - Venekuume
Joakim1 kirjoitti:
Rodien etu on pienempi venyvyys ja suurempi murtolujuus samalla halkaisijalla. Yleensä tämä ulosmitataan, ainakin osin, käyttämällä selvästi pienempää halkaisijaa, jolloin eduksi tulee pienempi paino ja ilmanvastus. Paino on ihan merkittävä juttu, koska paino on korkealla eli vaikuttaa oikaisevaan momenttiin.
Rodien käyttöikä lienee myös selvästi pidempi, toki riippuen mitoituksesta.
Haittana on sitten talvisäilytys, jos ei saa jättää maston kylkeen ja selvästi kalliimpi hinta.
Dyformit ovat noiden välistä kaikin puolin, mutta selvästi lähempänä tavallisia vantteja kuin rodeja.
Heloitusta voi olla kiva parantaa, mutta se maksaa. Riippuu tietysti mitä puuttuu.
Mikä on se mielestäsi alimittainen kone? Itselläni on melko samanlainen vene (tonnin kevyempi kylläkin) 19 hv koneella ja en ole neljän kesän ja 7000 mailin aikana ollut kertaakaan tilanteessa, jossa olisin kaivannut isompaa. Tuollainen vene menee yli 7 solmua täydellä kaasulla ja yli 6 matkanopeutena 19 hv koneella.OK, minulla n todella vähän kokemusta näistä uusista konstruktioista. Käytännössä kaikkien tuttujen veneet ja omani ovat 80 luvun alusta. Näissä vehkeissä ainakin 8000 kg painot vaativat yli 20 hv tehot.
Onko kyse käytännössä siitä, että rungon muoto tekee veneestä liukkaamaan ja siksi pienempi kone riittää? - Joakim1
Venekuume kirjoitti:
OK, minulla n todella vähän kokemusta näistä uusista konstruktioista. Käytännössä kaikkien tuttujen veneet ja omani ovat 80 luvun alusta. Näissä vehkeissä ainakin 8000 kg painot vaativat yli 20 hv tehot.
Onko kyse käytännössä siitä, että rungon muoto tekee veneestä liukkaamaan ja siksi pienempi kone riittää?Eihän Elan sentään paina kuin vajaat 7 tonnia. Konetehon tarve riippuu tietysti siitä mitä on tarve sillä tehdä. Jos on tarve ajaa pidempään yli 10 m/s vastatuuleen ja -aallokkoon, isompi kone saattaa olla tarpeen. En ole kokeillut, vaan tuollaisessa kelissä joko purjehdin tai en mene lainkaan.
Kovin kummoisessa vasta-aallokossa en ole koneella varmaankaan ajanut metriäkään. Saaristossa tai avomerellä juuri nousseessa tuulessa on kyllä päässyt tarvittaessa 7 solmua 10 m/s vaatatuuleenkin.
Normaalikeleissä oma veneeni menee 6-6,5 solmua 2500 rpm, jolloin kulutus hiukan yli 2 l/h eli koneesta otetaan n. 10 hv. Maksimikierrokset 3350 rpm. Kovempaa ei ole mielestäni järkeä ajaa, sillä kulutus ja melu kasvavat exponentaalisesti tuosta. Tuollakin koneella voisi hyvin nostaa 0,5 solmulla matkanopeutta (kierrokset vielä alle 3000 rpm), mutta en ole pitänyt mielekkäänä. - Bava fani
14-4 kirjoitti:
Toden totta, jostain esitteistä löytyy rautaköli 2,05 m syväyksellä. Myynti-ilmoituksissa 2,05:n kohdalla on joissain maininta lyijyköli, usein materiaalia ei ole erikseen mainittu. Mastoja on ainakin vanhemmissa veneissä ollut Sparcrafteja sekä alumiinisena, että hiilikuituna.
Eikö niissä Bava Matcheissä ole se kölin putoamis ongelma? Siksi niitä saa halvalla ja valmistus lopetettiin.
- no ei
Bava fani kirjoitti:
Eikö niissä Bava Matcheissä ole se kölin putoamis ongelma? Siksi niitä saa halvalla ja valmistus lopetettiin.
Match 42:ssa oli, ei muissa. Olisin hyvin voinut itsekin olla siitä Match-sarjasta kiinnostunut, ellei oma vene olisi niin hyvä. Cruiser-mallisto taas on kaukana omista toiveista.
- venekuume
no ei kirjoitti:
Match 42:ssa oli, ei muissa. Olisin hyvin voinut itsekin olla siitä Match-sarjasta kiinnostunut, ellei oma vene olisi niin hyvä. Cruiser-mallisto taas on kaukana omista toiveista.
Bavarian muotoilu ei oikein sytytä minua. Teknisestihän ne on varmasti hyviä, varsinkin 35 match ja 38 match.
Toisaalta ei tuo Elan 37 mikään kaunotar ole. Kuten ei suurin osa muistakaan uusista veneistä. - Joakim1
Bava fani kirjoitti:
Eikö niissä Bava Matcheissä ole se kölin putoamis ongelma? Siksi niitä saa halvalla ja valmistus lopetettiin.
No ei niitä sen halvemmalla saa kuin muitakaan suhteessa alkuperäiseen hintaansa. Ehkä 38:n saa hiukan keskimääräistä halvemmalla. Sehän oli varsin paljon kalliimpi kuin 35 uutena ja nyt hintaeroa ei juuuri ole.
Yhdestä 42:sta putosi köli. Tuskin se oli syy valmistuksen lopetukseen. Bavariahan muutenkin uusi mallinsa 3-4 vuoden syklillä. Tietysti koko Match-sarja jäi pois, mutta tilalle tuli Vision, jolle varmasti ajateltiin löytyvän suurempi asiakaskunta. C/R-veneethän kuitenkin ovat pieni markkinasegmentti. Tuon kokoluokan Cruising-malleja Bavaria myi yli 1000 tuossa 3-4 vuodessa, mutta Matchejä ei mennyt kuin muutama sata (jo ennen kölin putoamista). - Joakim1
venekuume kirjoitti:
Bavarian muotoilu ei oikein sytytä minua. Teknisestihän ne on varmasti hyviä, varsinkin 35 match ja 38 match.
Toisaalta ei tuo Elan 37 mikään kaunotar ole. Kuten ei suurin osa muistakaan uusista veneistä.Kauneus on katsojan silmissä, mutta mielestäni Match-sarja on yksi kauneimmista nykyisistä veneistä. Se kerää spontaaneja kehuja laitureilla ja hyvin harva huomaa, että kyse on Bavariasta.
- 16+4
Joakim1 kirjoitti:
No ei niitä sen halvemmalla saa kuin muitakaan suhteessa alkuperäiseen hintaansa. Ehkä 38:n saa hiukan keskimääräistä halvemmalla. Sehän oli varsin paljon kalliimpi kuin 35 uutena ja nyt hintaeroa ei juuuri ole.
Yhdestä 42:sta putosi köli. Tuskin se oli syy valmistuksen lopetukseen. Bavariahan muutenkin uusi mallinsa 3-4 vuoden syklillä. Tietysti koko Match-sarja jäi pois, mutta tilalle tuli Vision, jolle varmasti ajateltiin löytyvän suurempi asiakaskunta. C/R-veneethän kuitenkin ovat pieni markkinasegmentti. Tuon kokoluokan Cruising-malleja Bavaria myi yli 1000 tuossa 3-4 vuodessa, mutta Matchejä ei mennyt kuin muutama sata (jo ennen kölin putoamista).Yhdestä putosi, mutta useista löytyi halkeamia, joten oli vain ajan kysymys, ettei noita "heilurikölejä" pudonnut enemmän. Match sai niin paljon negatiivista julkisuutta, että sarjan lopetus tuntuu hyvin luonnolliselta. Onko Vision vain vähän Cruiseria vauhdikkaampi vai käytetäänkö sitä myös kilpailuissa?
- venekuume
Joakim1 kirjoitti:
Kauneus on katsojan silmissä, mutta mielestäni Match-sarja on yksi kauneimmista nykyisistä veneistä. Se kerää spontaaneja kehuja laitureilla ja hyvin harva huomaa, että kyse on Bavariasta.
Seurassa on parikin ja pakko kyllä sanoa, että kun vieressä on joku klassisesti muotoilu, niin kyllä noi matchit on tosi rumia, kuten on Elan 37:kin. Esim 35:sen ylärakenne on todella massiivinen - keula on kyllä hieno ja hyökkäävän näköinen.
Mutta kuten sanottu kauneus on katsojan silmissä. - bava fan
Joakim1 kirjoitti:
Kauneus on katsojan silmissä, mutta mielestäni Match-sarja on yksi kauneimmista nykyisistä veneistä. Se kerää spontaaneja kehuja laitureilla ja hyvin harva huomaa, että kyse on Bavariasta.
Joo kyllähän se oma vene näyttää aina sataman kauneimmalta! Mielestäni Matchit ovat nykyaikaisen näköisiä ja poikkeavat edukseen perus navasta. Mutta taisi ne racer ominaisuudet muutoin jäädä vain ulkonäköön...
- Joakim1
bava fan kirjoitti:
Joo kyllähän se oma vene näyttää aina sataman kauneimmalta! Mielestäni Matchit ovat nykyaikaisen näköisiä ja poikkeavat edukseen perus navasta. Mutta taisi ne racer ominaisuudet muutoin jäädä vain ulkonäköön...
Eihän noi tietysti raasereita ole vain C/R-veneitä. Sellaisena ihan vastaavia purjehduksellisesti kuin X:t, FG:t, Dehlerit, Salonat, Firstit jne.
Noissahan on kaikissa useita kölivaihtoehtoja ja tietysti syvin vaihtoehto on se nopein. Syvimmät ovat 2,2, 2,4 ja 2,5 m kolmelle eri mallille. Niitä ei taida olla Suomessa yhtään. Muissakin merkeissä tilanne on melkein sama, mutta vaikkapa 36.7:t ja Salona 37/38:t ovat Suomessa melkein kaikki syvimmillä 2,2 ja 2,3 m kölillä.
35 voitti useita isoja kisoja Välimerellä 2005-2006, jolloin yhtä yksilöä purjehti kova porukka. 42 voitti juuri (ainakin) toisen kerran Norjan avomerimestaruuden ja yksi 35 on myös pärjännyt Norjassa erinomaisesti. 38 ei ehkä ole yhtä hyvin menestynyt. Uutena se kävi tehdasmiehistöllä voittamassa muutaman pienemmän kisan, muttei pärjännyt enää erityisen hyvin isommissa kisoissa. Sitten siihen tehtiin peräjatke, jolla menestys oli hiukan parempaa.
Noissa lienee vähän samaa kuin Bavarioissa muutenkin. Harva aktiivinen kilpapurjehtija (tai muutenkaan hyvä purjehtija) näyttää noita ostavan. Siksi niitä näkyy vähän kisoissa ja silloinkin pääosin häntäpäässä. Uutena Suomeen myytiin 6 35:sta, joista yhdenkään en tiedä käyneen kisoissa. Kaksi melkein uutena Suomeen käytettynä tuotua kävi parissa kisassa huonolla menestyksellä.
Kaksi 38:ia kisasi melko ahkerasti uutena ja ihan kohtuullisella menestyksellä: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2004/rg2004-1.pdf - (IR
Joakim1 kirjoitti:
Kauneus on katsojan silmissä, mutta mielestäni Match-sarja on yksi kauneimmista nykyisistä veneistä. Se kerää spontaaneja kehuja laitureilla ja hyvin harva huomaa, että kyse on Bavariasta.
En nyt sanoisi, että Bava Match tai Elan 37 ovat rumia veneitä kuten "venekuume" asian ilmaisi. Mielestäni kaikki virtaviivaiset purjeveneet ovat suht. kauniita, ja klassisten veneiden lisäksi useat modernit C/R veneet kuuluvat tähän sarjaan. En kuitenkaan näe, että Match-sarja nousisi tästä joukosta jotenkin positiiviseti esiin. Itseäni häiritsee mallissa ruffin hallitsevuus suhteessa varalaitaan. Ei se nyt paha ole, mutta ei nyt ihan täydellinenkään. Yleisesti ottaen veneen linjat on helppo pilata liian korkealla/matalalla varalaidalla suhteessa ruffiin ja toisinpäin. Jos kauniita ja sopusuhtaiset linjat omaavia veneitä miettii, niin mieleen tulee ensimmäisenä tuosta kokoluokasta esim. Finngulf 33, Arcona 340 ja Hallberg-Rassy 342. On toki monia muitakin.
- .............
Joakim1 kirjoitti:
Eihän noi tietysti raasereita ole vain C/R-veneitä. Sellaisena ihan vastaavia purjehduksellisesti kuin X:t, FG:t, Dehlerit, Salonat, Firstit jne.
Noissahan on kaikissa useita kölivaihtoehtoja ja tietysti syvin vaihtoehto on se nopein. Syvimmät ovat 2,2, 2,4 ja 2,5 m kolmelle eri mallille. Niitä ei taida olla Suomessa yhtään. Muissakin merkeissä tilanne on melkein sama, mutta vaikkapa 36.7:t ja Salona 37/38:t ovat Suomessa melkein kaikki syvimmillä 2,2 ja 2,3 m kölillä.
35 voitti useita isoja kisoja Välimerellä 2005-2006, jolloin yhtä yksilöä purjehti kova porukka. 42 voitti juuri (ainakin) toisen kerran Norjan avomerimestaruuden ja yksi 35 on myös pärjännyt Norjassa erinomaisesti. 38 ei ehkä ole yhtä hyvin menestynyt. Uutena se kävi tehdasmiehistöllä voittamassa muutaman pienemmän kisan, muttei pärjännyt enää erityisen hyvin isommissa kisoissa. Sitten siihen tehtiin peräjatke, jolla menestys oli hiukan parempaa.
Noissa lienee vähän samaa kuin Bavarioissa muutenkin. Harva aktiivinen kilpapurjehtija (tai muutenkaan hyvä purjehtija) näyttää noita ostavan. Siksi niitä näkyy vähän kisoissa ja silloinkin pääosin häntäpäässä. Uutena Suomeen myytiin 6 35:sta, joista yhdenkään en tiedä käyneen kisoissa. Kaksi melkein uutena Suomeen käytettynä tuotua kävi parissa kisassa huonolla menestyksellä.
Kaksi 38:ia kisasi melko ahkerasti uutena ja ihan kohtuullisella menestyksellä: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2004/rg2004-1.pdfKuinkahan paljon 38 Matchejä on matalammalla syväyksellä? 2,2m syväys luonnonsatamissa arvelluttaa. Toki lähes kaikissa tuon kokoisissa C/R-veneissä on vastaava syväys ja 1,85m köli laskee kryssikulmaa selvästi.
- ihme käsitys
............. kirjoitti:
Kuinkahan paljon 38 Matchejä on matalammalla syväyksellä? 2,2m syväys luonnonsatamissa arvelluttaa. Toki lähes kaikissa tuon kokoisissa C/R-veneissä on vastaava syväys ja 1,85m köli laskee kryssikulmaa selvästi.
2.2m on 5-6 metriä rannasta 38 jalkaisessa, pääse samoihin kalliorantoihin kuin kuin guy 22:lla.
- ei standardirantaa
ihme käsitys kirjoitti:
2.2m on 5-6 metriä rannasta 38 jalkaisessa, pääse samoihin kalliorantoihin kuin kuin guy 22:lla.
Rantoja on niin erilaisia. Vain poikkeustapauksissa syvyys on edes suoraan riippuvainen etäisyydestä vesirajaan. Yleensä suojaiset satamat ovat liki tasapohjaisia lahtia. Ja rantakalliotkin voivat tehdä millaisia poimuja hyvänsä veden alla tai päällä. Olen kyllä aikanaan todennut, ettei Tema 6:lla ja sen 1,1 m syväyksellä pääse samaan kallioon kuin tuplaten isommalla ja syvemmällä veneellä. Ja yhtä usein tilanne oli päinvastoin.
- Joakim1
(IR kirjoitti:
En nyt sanoisi, että Bava Match tai Elan 37 ovat rumia veneitä kuten "venekuume" asian ilmaisi. Mielestäni kaikki virtaviivaiset purjeveneet ovat suht. kauniita, ja klassisten veneiden lisäksi useat modernit C/R veneet kuuluvat tähän sarjaan. En kuitenkaan näe, että Match-sarja nousisi tästä joukosta jotenkin positiiviseti esiin. Itseäni häiritsee mallissa ruffin hallitsevuus suhteessa varalaitaan. Ei se nyt paha ole, mutta ei nyt ihan täydellinenkään. Yleisesti ottaen veneen linjat on helppo pilata liian korkealla/matalalla varalaidalla suhteessa ruffiin ja toisinpäin. Jos kauniita ja sopusuhtaiset linjat omaavia veneitä miettii, niin mieleen tulee ensimmäisenä tuosta kokoluokasta esim. Finngulf 33, Arcona 340 ja Hallberg-Rassy 342. On toki monia muitakin.
Onkohan kyseessä joku muu tai värien tai muotoilun aiheuttama "harha"? 35 Matchin ja Arcona 340 varalaidat ovat täysin identtiset. FG 33:n varalaita on keulassa kutakuinkin sama, mutta siitä taaksepäin matalampi. Perässä eroa on jo 7 cm. Seisomakorkeus kaikissa kolmessa on sama parin sentin tarkkuudella, keulakajuutassa 170 ja ruffin takaosassa 185 cm. Tuskin turkin korkeudessa on merkittävää eroa, joten ruffit ovat aikalailla identtiset korkeudeltaan. FG:ssä ehkä korkein?
Arconassa ja Bavariassa ruffin korkeus on luukkutallista taaksepäin kutakuinkin ylimmän kaidevaijerin korkeudella eli 60 cm varalaidasta sivukuvista arvioituna.
Arcona 340 on minunkin mielestä kaunis. Kamun tuotannosta FinnFlyerit ovat kauniita, muut OK. Yksikään HR ei istu minun kauneuskäsitykseen. - 4234234
ei standardirantaa kirjoitti:
Rantoja on niin erilaisia. Vain poikkeustapauksissa syvyys on edes suoraan riippuvainen etäisyydestä vesirajaan. Yleensä suojaiset satamat ovat liki tasapohjaisia lahtia. Ja rantakalliotkin voivat tehdä millaisia poimuja hyvänsä veden alla tai päällä. Olen kyllä aikanaan todennut, ettei Tema 6:lla ja sen 1,1 m syväyksellä pääse samaan kallioon kuin tuplaten isommalla ja syvemmällä veneellä. Ja yhtä usein tilanne oli päinvastoin.
Pohjoisitämerellä kalliorannat ovat standardeja ja vettä riittää.
- thinkaboutit
ei standardirantaa kirjoitti:
Rantoja on niin erilaisia. Vain poikkeustapauksissa syvyys on edes suoraan riippuvainen etäisyydestä vesirajaan. Yleensä suojaiset satamat ovat liki tasapohjaisia lahtia. Ja rantakalliotkin voivat tehdä millaisia poimuja hyvänsä veden alla tai päällä. Olen kyllä aikanaan todennut, ettei Tema 6:lla ja sen 1,1 m syväyksellä pääse samaan kallioon kuin tuplaten isommalla ja syvemmällä veneellä. Ja yhtä usein tilanne oli päinvastoin.
"Tema 6:lla ja sen 1,1 m "
Selvää on että valitset eri satamat kuin 1.4m-2.2m syväyksellä olevat veneet. Guy 22 syväys muuten on 1.50m. - 435
ei standardirantaa kirjoitti:
Rantoja on niin erilaisia. Vain poikkeustapauksissa syvyys on edes suoraan riippuvainen etäisyydestä vesirajaan. Yleensä suojaiset satamat ovat liki tasapohjaisia lahtia. Ja rantakalliotkin voivat tehdä millaisia poimuja hyvänsä veden alla tai päällä. Olen kyllä aikanaan todennut, ettei Tema 6:lla ja sen 1,1 m syväyksellä pääse samaan kallioon kuin tuplaten isommalla ja syvemmällä veneellä. Ja yhtä usein tilanne oli päinvastoin.
Joo, mäkin olin kerran eräässä lahdessa 1.35m syväyksellä ja aamulla oli vesi laskeunut että juuri ja juuri jaksoi kone puskea mudan läpi ulos. Sittemin on tullut käytettyä retkisatamia ja niissä tunnetut syvyydet, esmes 1.95m ui Stora Hästön lahden pohjukkaan asti, lahden keskellä olevat kivet kiertäen.
- 20+17
16+4 kirjoitti:
Yhdestä putosi, mutta useista löytyi halkeamia, joten oli vain ajan kysymys, ettei noita "heilurikölejä" pudonnut enemmän. Match sai niin paljon negatiivista julkisuutta, että sarjan lopetus tuntuu hyvin luonnolliselta. Onko Vision vain vähän Cruiseria vauhdikkaampi vai käytetäänkö sitä myös kilpailuissa?
"sarjan lopetus tuntuu hyvin luonnolliselta."
Täysin juntti ratkaisu.Perusbavariat ja oceanikset voisi jäädä lasikuiturullalle, C/R mallit sopivat suuremaalle ostajakunnalle. - aivan, aivan
4234234 kirjoitti:
Pohjoisitämerellä kalliorannat ovat standardeja ja vettä riittää.
Totta, kaikki keskellä Pohjois-Itämerta olevat kalliot ovat tismalleen samanlaisia. Ja vettä niiden päällä on turvalliset 100 m.
Mutta rannat ovatkin jo kovin erilaisia. Itäreunalla on mailikaupalla matalaa hiekkaa, länsireunalla sekä matalia hiekkarantoja että äkkisyviä kalliorantoja. - (IR
Joakim1 kirjoitti:
Onkohan kyseessä joku muu tai värien tai muotoilun aiheuttama "harha"? 35 Matchin ja Arcona 340 varalaidat ovat täysin identtiset. FG 33:n varalaita on keulassa kutakuinkin sama, mutta siitä taaksepäin matalampi. Perässä eroa on jo 7 cm. Seisomakorkeus kaikissa kolmessa on sama parin sentin tarkkuudella, keulakajuutassa 170 ja ruffin takaosassa 185 cm. Tuskin turkin korkeudessa on merkittävää eroa, joten ruffit ovat aikalailla identtiset korkeudeltaan. FG:ssä ehkä korkein?
Arconassa ja Bavariassa ruffin korkeus on luukkutallista taaksepäin kutakuinkin ylimmän kaidevaijerin korkeudella eli 60 cm varalaidasta sivukuvista arvioituna.
Arcona 340 on minunkin mielestä kaunis. Kamun tuotannosta FinnFlyerit ovat kauniita, muut OK. Yksikään HR ei istu minun kauneuskäsitykseen.Olet oikeassa, että raidoilla, ikkunoiden muotoilulla ym. pystytään silmää harhauttamaan esim. laidan/ruffin korkeuden suhteen. Voi siis olla, että Matchin vahahtavat ja kohtuullisen kookkaat ikkunat lisäävät Bavan ylärakenteen massiivisuutta suhteessa varalaitaan. Omaan silmääni varalaita näyttää siis turhankin matalalta suhteessa ruffiin. Myös pidemmälle keulaan jatkuva ruffi lisää ylärakenteen massiivisuutta ja tiettyä tankkimaisuutta sivuprofiilissa. Silmämääräisesti Arconan ja HR:n ruffi alkaa kauempaa, jolloin keulakansi on tasaisempi, mistä itse pidän veneissä sekä ulkonäöllisesti että toiminnallisesti. Erityisesti HR:ssä on myös ketkaa enemmän joka miellyttää omaa silmääni. Mutta kuten sanoin, ei Match mitenkään huononnäköinen vene ole, mutta en nyt nostaisi sitä jalustalle muihin moderneihin C/R veneisiin verrattuna.
- frittimuikku
(IR kirjoitti:
Olet oikeassa, että raidoilla, ikkunoiden muotoilulla ym. pystytään silmää harhauttamaan esim. laidan/ruffin korkeuden suhteen. Voi siis olla, että Matchin vahahtavat ja kohtuullisen kookkaat ikkunat lisäävät Bavan ylärakenteen massiivisuutta suhteessa varalaitaan. Omaan silmääni varalaita näyttää siis turhankin matalalta suhteessa ruffiin. Myös pidemmälle keulaan jatkuva ruffi lisää ylärakenteen massiivisuutta ja tiettyä tankkimaisuutta sivuprofiilissa. Silmämääräisesti Arconan ja HR:n ruffi alkaa kauempaa, jolloin keulakansi on tasaisempi, mistä itse pidän veneissä sekä ulkonäöllisesti että toiminnallisesti. Erityisesti HR:ssä on myös ketkaa enemmän joka miellyttää omaa silmääni. Mutta kuten sanoin, ei Match mitenkään huononnäköinen vene ole, mutta en nyt nostaisi sitä jalustalle muihin moderneihin C/R veneisiin verrattuna.
Bava 35 Match on mielestäni rungoltaan todella sopusuhtainen ja kaunis vene. Minulle veneen ulkonäössä kuitenkin iso tökkivä asia on ruffin ikkunat jotka ovat "pappamaiset" ja näyttävät siltä että kuuluvat johonkin ihan toiseen veneeseen.
- tärkeä tekijä
frittimuikku kirjoitti:
Bava 35 Match on mielestäni rungoltaan todella sopusuhtainen ja kaunis vene. Minulle veneen ulkonäössä kuitenkin iso tökkivä asia on ruffin ikkunat jotka ovat "pappamaiset" ja näyttävät siltä että kuuluvat johonkin ihan toiseen veneeseen.
Ikkunat ovat todella merkittävä tekijä veneen ulkonäköön. Uusi omistaja vaihtoin mun entisen veneen arkkitehdin muotoilemat, ruffin muotoon mukautetut, päälleruuvatut ikkunat kumilistoilla oleviin. Ja vene muutti todella oleellisesti näköään. Ja yksinomaan huonompaan suuntaan. Siitä tuli mulkosilmä.
- 5+9
Olisiko Hanse 370 tai 371 mallit sopivia, vai onko liian hidas konstruktio?
- 13+7
Noissa halpiksissa aneemisen sisutuksen lisäksi taitaa enemmistössä olla rautaköli. Hansessa on myös selvästi korkeampi runko, joten se ei näytä niin sutkakkaalta.
- Venekuume
En ole koskaan käynyt Hansessa sisällä. Täytyy varmaan kutsua itsensä kylään johonkin seuran laiturissa olevaan veneeseen. 370 tai 371 mallia ei tosin taida olla meidän seurassa.
- fågeli
13+7 kirjoitti:
Noissa halpiksissa aneemisen sisutuksen lisäksi taitaa enemmistössä olla rautaköli. Hansessa on myös selvästi korkeampi runko, joten se ei näytä niin sutkakkaalta.
Rahamiehet puhuu :)
- 17+10
Södergrenin FG37 poikkeaa jonkun verran muista Finngulfeista:
-toppiriki
-runkoikkunoita
-dinettipentri
Näitä tulee julkiseen myyntiin harvoin jo siitäkin syystä ettei niitä tehty kovin monta. Samasta rungosta yhdellä jalalla pidennetty FG38 vielä harvemmin koska niitä myytiin Suomeen vielä vähemmän. Yksi FG38 on kuitenkin Blue Oceanilla myynnissä, maksaa tosin jonkun verran enemmän kuin mainitsemasi Elan.
FG37 (Södergren) LYS 1,23, FG38 ilmeisesti hieman parempi.
Vertailun vuoksi FG37 (Stråhlmann) 1,29. Merkittävä osa erosta tullee jo pitemmästä vesilinjasta.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1024823Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493242Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852979- 811737
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411510450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1071332- 161049
Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1081020Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah421012Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?
En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan40981