help!isyystesti jne.

Tarvitsen nyt neuvoja tähän elämäntilanteeseeni..Raskauden pitäisi olla onnellisinta aikaa mutta minulle se ei ole ollut. Kasvava masu on aina vaan rakkaampi, mutta muutoin elämä on aika hankalaa.
Meidän suhteemme lapsen isin kanssa päättyi jokin aika sitten, olin silloin jo raskaana. Halusin eroon hänestä hänen paskamaisen käytöksensä vuoksi, ei mitään raakaa väkivaltaa mutta agressiivisuutta, jota en kestä, koska lapsuuteni sisälsi sitä jo aivan tarpeeksi. Ja ei kai kenenkään tarvitse sitä sietää.
Mies ei ollut sellainen aikaisemmin, eli raskaus ja muu elämäntilanne on tuonut hänelle niin valtavasti stressiä, että hän muuttui..Elämästä tuli liian raskasta hänelle ja liikaa uusia muutoksia. Syitä agressiiviseen käyttäytymiseen löytyy, minäkin varmasti olin vaikea..mutta tässä vaiheessa tehtäväni ei olekaan olla hänen terapeuttinsa. Osa ihmisistä on sitä mieltä että "anna vielä mahdollisuus hänelle" ja he säälivät häntä. Voi ressukkaa, eihän se niin olisi tehnyt jos ei olisi ollut kännissä jne.
Minulla ei ole hyvä olla hänen kanssaan, minua kuvottaa se mitä hän on sanonut ja tehnyt. MINULLA ON ÄÄRIMMÄISEN PAHA OLLA HÄNEN KANSSAAN! Jos minä olisin tehnyt samat asiat kuin hän, olisin ihan kilari ämmä. Mutta kun hän on tehnyt näin, hän on vain "renttu mies, joka nyt oli kännissä". Olen niin vihainen siitä että jotkut eivät tajua että mua pelottaa.
Todella siis, hänen juttujensa jälkeen jätin hänet. Haluan silti että hän on tulevan lapsen elämässä mukana, raha ja elatusmaksut eivät ole pointtini vaan lapsen ja isin suhde. Isin rahatilanne onkin se ettei hän elareita kykenisi maksamaan, joten kysyn onko mahdollista tehdä isyystesti(minkä hän haluaa varmistaa) ilman että hän tulisi maksamaan mitään elareita? Onko se vain laista kiinni vai voinko olla "pyytämättä" elareita vaikka isä olisikin olemassa?
Ja jos hänellä ei tule olemaan n. muutamaan vuoteen varaa maksaa ja rahat tulevat sitten jostain (sossu?) niin peritäänkö ne häneltä myöhemmin?
Eli siis voiko olla isi jos ei maksa mitään?
En halua hänen rahojaan. Hän kiristää minua sillä että aikoo hakea lapsemme huoltajuuden itselleen(välillä minulla taas on "uusi mies" ja välillä hän aikoo tappaa itsensä), onko hänellä mahdollisuus hakea huoltajuus itselleen?
En jaksa pelleillä hänen kanssaan enkä hänen kiristyksiään, haluan vain lapsen parasta. Eli isin myös. Ymmärrän että isi voi myös haluta olla lapsen kanssa "päätoimisesti", mutta hänellä se on kiristyskeino valitse minut ja lapsi tai ei kumpaakaan-periaatteella.
Olisi ihana kun tulisi päivä jolloin voisin hengittää rauhallisesti ja hymyillä. Että voisin keskittyä vauvaani enkä hoitamaan exääni ja kuuntelemaan hänen kiristyksiään. Auttakaa, mitä oikein teen?
Hän ei voi kuin keksiä minusta negatiivisia asioita, miksi minusta ei tulisi hyvää äitiä ja taloudellinen tilanteenikin on parempi kuin hänellä. Opiskelen myös hoitoalalla. Olimme siis kihloissa- nyt erottu ja yhteinen koti on vielä-minä muutan pois.