Jos etsii, niin haluaisin tietää mitä se sielunkumppanin etsiminen sinun kohdallasi tarkoittaa. Millä keinoilla etsit sellaista vai odotteletko että sellainen tipahtaa eteesi pilvenreunalta?
Etsiikö joku elämäänsä sielunkumppania?
Yksi n
21399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Nainen, joka priorisoi elämistä arjen sijaan ja on aina valmis panemaan, dokaamaan ja pössyttelemään suostumatta vapautta rajoittaviin yhteiskunnan vaatimuksiin. Plussa tietysti, jos muutenkin mieltymykset ovat samansuuntaisia, mutta pääasia on kuitenkin se, ettei anna muiden määrittää mitä saa milloinkin tehdä.
Joo etsin kun kaikki vähempi on turhaa, en siis edes etsi kun tiedän ettei löytyisi kuitenkaan mutta pilvenreunalta saisi tipahtaa.
eikös monet pitkät suhteet ole alkanut siitä että törmätään jossain ja vaan "klikkaa"
Itse en tiedä kun ei kukaan ole "klikannut" siihen malliin. Tietysti Internet helpottaa että sielunkumppania voi etsiä kaikkialta maailmasta jos ei rahat riitä matkailuun.
Ihan hyvä vastaus. Kiitos muillekin vastaajille.
Mun mielestä kaikki vakavaa suhdetta etsivät haluavat sielunkumppanuus ulottuvuuden, vaikka eivät sitä erikseen muista tai osaa mainita. Toiset haluavat sitä selkeämmin kuin toiset.
Vastauksesi on hyvä siksi, että suhteen löytyminen tosiaankin on helpompaa jos tutustuu avoimin mielin moniin ihmisiin. Jos rakentelee muureja tai piikkilankoja, niin silloin joku sielunkumppani jää sen muurin toiselle puolelle. Ja tutustumisella tarkoitan ihmisen kohtaamista, enkä mitään seksisessioita.
Jos ihminen ei halua kohdata ketään, niin silloin joutuu elämään yksinäisenä.
Minä.
Hyväksyy mut tällaisena.
Olen ehkä ihanin. :)
Olen kiltti blondi, ja nauran koska olet niin hauska ja haluan kuunnella seuraavan, jos sua ei haittaa: https://www.youtube.com/watch?v=fo32nrvszIg
Ok.
Sielunkumppaniapa hyvinkin; ihmistä, jolla on samanlainen arvomaailma ja kiinnostuksenkohteet. Olenko löytänyt (ystävän kautta), aika näyttää. Juuri nyt on kuitenkin älyttömän hyvä fiilis tästä jutusta ;)
Kyllä etsin. Minulla ja sielunkumppanillani on samanlainen arvomaailma, eli molemmat arvostamme kiinteitä c-kupin rintoja. Sielunkumppanini on siis nainen jolla on edellä kuvaamani rinnat.
Tietenkin etsin sielunkumppania. Jotakuta joka ihan oikeasti ymmärtää juuri minua, ja jonka kanssa juttelemisesta en millään saisi tarpeekseni, mutta saa myös sukat pyörimään jaloissa. Voi miten vaan tuntuu mahdottomalta tehtävältä löytää sellaista...
Sielunkumppanuus. Se on homoille
Odotan, että Misaki tulee oven taakse.
Sielunkumppanin etsiminen tarkottaa miehen etsimistä joka saa pöksyt märiksi. Aika hyvin löytyy työpaikoilta.
Minulle on aina ollut haastavaa löytää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa todella haluaisin viettää aikaa sen ihmisen itsensä takia eikä vain siksi, mitä voin sen ihmisen kanssa tehdä. Ja ei, en tarkoita nyt seksiä, vaan "arkipäiväisempiä asioita" :) On esimerkiksi harrastuksia, joita ei vaan voi tehdä yksin, vaan joihin tarvitaan kaveriporukka, mutta sellaiset kaverit eivät välttämättä ole siinä mielessä ystäviä, että heidän kanssaan välttämättä haluaisi viettää aikaa muuten.
Esimerkiksi reissaaminen on sellaista tekemistä, jonka teen mieluummin yksin kuin tuollaisessa harrastuskaveriseurassa, jos vaan mahdollista. Kaikkein mieluiten reissaisin sellaisen ihmisen kanssa, jonka seura olisi tervetullutta tilanteessa kuin tilanteessa, mutta sellaisia tapaa todella harvoin.
On vaikea uskoa, että kelpuuttaisin koskaan elämänkumppaniksi muuta kuin tuollaista tyyppiä, joka ihan vaan ihmisenä olisi kaivattua seuraa milloin vaan. Eli käytännössä etsin sielunkumppania.
Käytännön asia, jonka sielunkumppanin löytämiseksi voi tehdä, on se, että opettelee tunnistamaan mahdollisen sielunkumppanin. Se, mistä sellaisen tunnistaa, riippuu varmaan paljon ihmisestä, mutta siinä voi kehittyä.
Nostanpa tätä ylemmäs, kun meinaa hautautua "palstakohinaan", vaikka voisikin poikia mielenkiintoista keskustelua.
Niin teenkin, kiitos :)
Oikeastaan minulla on olemassa eräs ajatus, jolla voisin tuoda esille tätä hivenen haastavaa sielu & sielunkumppani asiaa. Tiedän että asian selittäminen on hankalaa mutta yritän havainnollistaa sitä "kännykkä teemalla" koska ainakin kännykkä on teille tuttu.
Kännykässähän on ainakin seuraavat:
- kännykkälaite
- SIM kortti
- herkulliset irtokuoret
- lisäksi se voi olla ON / OFF tilassa
Oikeastaan meissä ihmisissäkin on samoja asioita, jotka minä määritä. seuraavasti:
- kännykkälaite = tämä on ihmisen ruumis
- SIM kortti = tämä on sielu, joka on kaikilla meillä olemassa
- herkulliset irtokuoret = tämä on vaatteet, meikit ja muut sellaiset jotka alastoman ihmisen päälle laitetaan
- lisäksi se voi olla ON / OFF tilassa = tämä on erittäin tärkeä asia eli se on ihminen sielun kera! joka voi kuitenkin olla ON/OFF tilassa
Nyt kun tiedätte ylläolevaan, niin voitte mielestänne miettiä minkälaisen kokonaisuuden kanssa sielullinen yhteys ulkomaailmaan pelaa parhaiten. Tärkeintä ei ole ne irtokuoret, vaan se että laite on ON tilassa. Jokaisella laitteella on SIM kortti (= ihmisen sielu) , mutta sillä ei pitkälle pääse, jos kuljetaan OFF-tilassa.
Valitettavasti useimmat meistä ovat enemmän kiinnostuneista niistä irtokuorista, jotka loppujen lopuksi ovat halvin osa koko paketissa.
No kyllä mulla on treffi-ilmoitus, mutta eipä se vaikuta paljon tuottavan tulosta. Valitettavasti en koe pystyväni nyt tämän enempää "etsimään" ketään, mutta olen kyllä valmis tapaamaan, jos joku kiinnostuu.
Tavallaan olen aina etsinyt jonkinsortin sielunkumppania, mutta siihen sisältyy traagisia ristiriitoja, miksi lopulta olen hyvin skeptinen. Todennäköisempää on, että jään yksin.
Kukaan ei voi tuntea toisen olemassaoloa. Tässäsuhteessa olemme kaikki absoluuttisen yksin. Rakastuminen häivyttää tuon ikuisen yksinäisyyden, vaikka olisikin pelkkää harhaa. Siksi sokeasti rakastuneet kuvittelevat löytäneensä sielunkumppanin, vaikkei heillä olisikaan kykyä sellaiseen luotettavaan kumppanuuteen varsinkin, mikäli molemmat ovatkin itsekkäitä tunneajattelijoita, jotka loukkaantuvat siitä, että toisella on myös omat itsenäiset tunteet, eikä hän osaa lukea ajatuksiasi.
Ihminen joka ajattelee tunteella, on vain itsekäs ja ailahteleva, sillä tunteet ovat subjektiivisia. Kukaan ihminen ei voi elää toisen tunteiden mukaan. Ja jos voisikin, hän ei ole sielunkumppani, vaan toisen tunteita mielistelevä aisuri ellei peräti henkisesti alistettu. Aito sielunkumppanuus on mahdollista vain kun molemmilla on omat itsenäiset tunteet ja itsenäiset ajatukset, ja kumpikin on kyllin kypsä hyväksymään sen.
Ihminen, joka ei tunne itseään, ei siten voi omata sielunkumppaniakaan. Etsimmekö sittenkin omaa perimmäistä itseämme emmekä sielunkumppania?
Olemme kaikki absoluuttisen yksin. Kukaan muu ei voi kokea olemassaoloasi, paitsi sinä. Ihmisellä on itsenäinen sielu vain, jos hän kestää tämän oman erillisyytensä. Aito sielunkumppanuus on siten mahdollista vain kahden oman erillisyytensä hyväksyvän sielun välillä, ja syntyy heidän keskinäisestä luottamuksestaan.
Sielunkumppanuus on siten todennäköisempää vanhemman ja lapsen välillä, mikäli vanhempi osasi opastaa, tukea ja kannustaa lastaan oikein, eikä kyse ole lainkaan seksuaalisuudesta. Mutta onko sitä miehen ja naisen välillä? Kun avioero prosentit ovat 50-60% luokkaa, kaikkien vakuuttaessa sielunkumppanuutta, kuka uskoo rakastumisen olevan sielunkumppanuutta? Rakastuminen ei ole sielunkumppanuutta. Rakastuminen on vain harha, joka hetkeksi häivyttää sielun ikuisen yksinäisyyden. Aito sielunkumppanuus hyväksyy molempien erillisyyden, eikä siksi ole luonteeltaan romanttista rakkautta.
Sinulla oli ajatuksia herättävä kirjoitus, kiitos siitä. Ymmärtääkseni olet mies, mutta minkä ikäinen ja kuinka pitkään olet ajatellut noin viisaalla tavalla?
Sielunkumppanin etsiminen parisuhdetasolla tarkoittanee monelle sitä, että halutaan löytää ihminen joka havaitsee sinut muiden kuin ulkoisten tai materialistisen seikkojen perusteella. Ei siinä välttämättä se täydellisin sielunkumppani löydy, mutta onhan sekin parempi kuin täysin pinnallinen henkilö. Monesti parisuhde puolella mietin jo olemassa olevia ihania ihmissuhteita. Jos minua on rakastettu vuosikymmeniä ystäväpiirissä ei-pinnallisten asioiden vuoksi, niin uskon että sama kokemus on mahdollista myös parisuhteen puolella.
Ja erittäin hyvää pohdintaa kävit vanhempi - lapsi asiassa. Jos ihmisellä on tällainen sielunkumppanuus olemassa, niin sitä alkaa vaatimaan myös mies parisuhteelle.
Minulla on kaksi lasta, joista toisen kanssa minulla on tämä yhteys. Ja aikanaan minulla oli sama yhteys yhden isoäitini kanssa. Tosiaankin yhteys ei synny kaikkien isovanhempien tai lasten kanssa. Eroa vaan on, enkä tiedä miksi. Kun ajattelen lastani (jonka kanssa ei yhteyttä), niin hän vaan on sen luonteinen että haluaa olla omissa oloissa. Samallaista huolenpitoa molemmat saavat, mutta toinen vaan on OFF-tilassa.
"Ihminen, joka ei tunne itseään, ei siten voi omata sielunkumppaniakaan."
Ihminen ei koskaan tunne itseään tai motiiveitaan.
Ainoastaan epärehelliset ja eivät niin viisaat väittävät tuntevansa omat motiivinsa.
Pohdittuasi asiaa kaksi ja puoli minuuttia annat lausuntosi todellisen asiantuntijan järkkymättömällä auktoriteetilla. Perustelutkin ovat suorastaan päätä huimaavat. Sinun maailmassasi ihmiset, jotka eivät ajattele ovat viisaita, koska ihminen joka ei ajattele, ei myöskään voi tuntea itseään tai motiivejaan. Olet typerys!
Ei siinä ajattelussa nyt kahta ja puolta minuuttia mennyt. Aliarvoit minua, olisikohan 5 sekuntia oikeampi arvio?
Ihmisen toiminta on ilmeisen selvästi sekä tietoisen ohjauksen ja tiedostamattomien tekijöiden yhteistulos. Väittäisin jopa, että suurin osa ihmisten ajattelusta on tunneperäistä, se vain hyvin usein tungetaan rationalisoimishamsterin läpi ja höpistään rationaalisesta ajattelusta.
Toki tietoisuus omasta ajattelusta ja toiminnasta antaa edes jonkinlaisen mahdollisuuden kritiikkiin, analyysiin tai itsensä kehittämiseen. Tällöin ajattelu usein kuitenkin jää trivia-tasolle malliin söin viilin kun oli nälkä.
Monimutkaisemmassa tapauksessa tai edes ajatellessa viilin syömisen syvempää olemusta alkavat ajatelun rajat tulla vastaan. Psykologit eivät ole oikein päässeet yhteisymmärrykseen aiheesta ja jos haluat sivistää itseäsi lisää katso vaikkapa motivaatiosta seuraavaa linkkiä
http://www.psychology.org/links/Environment_Behavior_Relationships/Motivation/index.html
Bon?
"Etsin" siveellistä ja kokematonta naista, joka haluaa elää elämänsä yhden miehen kanssa. Toki ymmärrän sen, että ätminä sellaisen saaminen on melkoinen mahdottomuus ja mitä vanhemmaksi tulen sitä epätodennäköisempää se on.