Toinen neuvoo pentatonisen skaalan olvan sama duurissa ja mollissa juuren vain ollessa alussa toisessa etusormen alla e-kielellä ja toisessa pikkusormen alla. Toinen neuvoo toista. Onko ne kuviot otelaudalla samat vai eri?
Viisisävelinen asteikko
kuvioita
8408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä duuri- ja mollipentatoninen on eri asteikot. Jos pentatoninen on hakusessa, niin ei ole varmaan vielä aika mennä moodeihin jotka selittää sen että mollissa ja duurissa voi olla samat sävelet (esimerkiksi C duurissa soitetaan samat nuotit kuin A mollissa mutta lähdetään vain eri sävelestä liikkeelle).
Pysytään nyt näissä pentatonisissa niin esimerkiksi A duuri pentatonisessa soitetaan eri nuotteja kuin A molli pentatonisessa ja kuvio otelaudalla on hiukan erilainen. A mollipentatonisen äänet nousevassa järjestyksessä ovat A, C, D, E, G, (A) ja A duuripentatonisen äänet nousevassa järjestyksessä ovat A, B, Cis, E, Fis, (A).
Blues asteikko joihin usein pentatonisen yhteydessä viitataan perustuu siihen, että mollipentatoniseen lisätään isoterssi elikkäs se bluenote tai vaikka suomeksi sininen nuotti. Soitetaan tavallaan duuri mollin sisään. Tämän sanotaan syntyneen afrikkalaisen musiikkiperinteen kohdatessa eurooppalaisen ja luonnon kansan vaikeudesta hahmottaa meidän matemaattisen säveljärjestelmän tonaliteetteja.
Tarkoitin tätä. Tässä opetusvideossa opettaja soittaa ensin E-mollipentatonicin kuviota juurinuotin ollessa etusormen alla nauhavälissä 12. Seuraavaksi hän siirtää kättä kolme nauhaväliä ja soittaa E-duuripentatonicia juurinuotin osuessa nyt pikkusormen alle. Käytettävä kuvio otelaudalla on kuitenkin täsmälleen sama, kuvioon osuvat nuotit tietysti eri. Onko tämä oikein?
http://youtu.be/BgRzzvVWBrU
Joo menee ihan oikein periaatteessa eli kaveri tuossa esittää, että E duuri pentatoninen on sama asia kuin Cis mollipentatoninen. Tässä sivutaan juurikin niitä mainitsemiani moodeja. Tarkkaan ottaen kaverin olisi pitänyt jättää E duuripentatonisessa tulkinnassa jättää se matalin Cis ääni soittamatta eli se viimeinen ja päättää se siihen E säveleen eli paksuimman kielen 12. nauhalle jolloin se olisi ollut ihan puhdas E duuripentatoninen.
Mutta joo, vastauksena kysymykseesi niin voit ihan hyvin hahmottaa asian noin kuin se videolla esitettiin.
Tarkoitit varmaan "bluenotena" tritonusta, eli vähennettyä kvittiä...etkä isoaterssiä?
Nii sama homma itselläkin särähti tossa videossa, että yleensähän bluesskaalaa puhuttaessa tarkoitetaan sitä pentatoonista johon on lisätty juuri Se yksi sävel...eli 6-sävelistä asteikkoa.
Meneekö aina siten että kun lähdetään juurinuotilta matalalta korkeampiin ääniin päin juuren ollessa on ykkönen, sitten tulee skaalan toinen ja kolmas nuotti jonka jälkeen tulee bluenote aina yhtä nauhaväliä alempana äänenä kuin skaalan nejäs nuotti? (minor-fifths ?)
Päteekö sama sääntö sekä duuri- että molliblues-skaalassa?
No sitäpä tietenkin:-D kiitos oikaisusta. Otelaudalta sitä koitin tiirata, miten lie intervallit menin sotkemaan.
No niin eli neuvoin väärin.... anteeksi. Eli kuten nimim. "NoJust" totesi on mollbluesasteikossa se bluenote vähennetty kvintti eikä isoterssi kuten väärin neuvoin. Eli se on juurikin yhtä nauhaväliä alempana kuin mollipentatonisen neljäs ääni ylöspäin (eli matalasta korkeaan) edetessä (se ääni on siis kvintti). Voit soittaa duurina sen kuvion aivan kuten esimerkkisi videossa jolloin samanlainen sormitus toistuu kolme nauhaväliä alempaa jolloin se siis on duuribluesasteikko. Silloin duurisormituksessa se bluenote on saamassa kohtaa, mutta ei olekaan vähennetty kvintti vaan pieni terssi..... NoJust korjatkoon, jos taas höpisen läpiä päähäni:-)
Tässpä muuten sulle yksi sivu josta voit tutkia eri skaaloja ja niiden erilaisia sormituksia ja löytyypä siltä kaikkea muutakin mukavaa.
http://www.all-guitar-chords.com/guitar_scales.php?qqq=12&scch=E&scchnam=Major Blues Scale&get2=Get&t=0&choice=1
Minä oon aina mieltäny ton pentatonisen niinkun karsittuna versiona duuri tai molliasteikosta.
En tiedä tarkkaan miten tommonen on aikoinaan syntyny, mutta sehän käy yleensä melko hyvin ihan kaikkien kappaleen sointujen kanssa...yleensä siis tietysti niin, että duuripentatonista voi tarjota duurisoinnun ja mollipentatonista mollisoinnun päälle.
Johtunee varmaankin siitä, että duuripentatonisen kaikki äänet sisältyy duurisävyisiin moodeihin samoin kun mollipentatonisen äänet sisältyy mollisävyisiin moodeihin, lukuunottamatta sitä lockrian moodia, joka nyt muutenkin on aika oudon soundinen, eikä sitä juurikaan käytetä.
Pentatoonisen käytössä ei tietenkään ole niin paljon syvyyttä, kun että käyttäisi moodeja, mutta kuten sanottua...helpompihan sitä on ainakin käyttää;D