Olemme mieheni kanssa seurustelleet useita vuosia ja lapsikin on. Rakastan miestäni koko sydämestäni vaika hän on useaan otteeseen minua pettänyt. On ollut yhden yön juttuja ja pari hieman pidempää "hoitoa" joista toinen tiesi mieheni olevan perheellinen ja toinen sai tietää vasta suhteen päätyttyä. Kaiken olen antanut anteeksi, mutta unohtaa en ole voinut. Tämä on ollut niin kovin rankkaa koska luottamusta en ole saanut takaisin vaan olen kotona tuskaillut epäilykseni kanssa joka kerta hänen mennessän ulos.
Eilen puhuimme toista tuntia näistä asioista ja hän sanoi että sydämessään hänelle perhe on aina tärkein eikä kukaan vie paikkaani eikä hän aio jättää minua toisen takia. Toivon niin paljon että se pitäisi paikkaansa! Hän sanoi ettei ikinä ole hakenut muilta muuta kuin pelkkää seksiä.
Itse en todellakaan pihtaa parisuhteessame. Hän saa aina silloin kun haluaa ja meillä on hyvää seksiä. Olen monen mielestä kaunis joten siinäkään ei ole vika. Hän vain kuulemma on luonteeltaan pettäjä. Ei ole vielä kokenut tarpeeksi. Nuoriakin olemme joten toivon että kasvamisen myötä tilanne rauhoittuisi ja hän osaisi pysyä aloillaan.
Teki siis minulle eilen selväksi että hän tulee varmasti tulevaisuudessa pettämään, mutta se ei ole minulta pois jos pystyn hyväksymään tilanteen ja olemaan kyselemättä.
Onko kenelläkään muulla samanlaista tilannetta? Miten olette sitä selvinneet? Tuskinpa teitä löytyy...kukaan ei taida olla niin tyhmä kuin minä, mutta en missään nimessä aio häntä jättää tämän takia. Olemme perhe ja rakastan tätä perhettä! Kunpa vain olisi joku samassa tilanteessa oleva joka todella ymmärtäisi ja jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia.
Eilen puhuimme toista tuntia näistä asioista ja hän sanoi että sydämessään hänelle perhe on aina tärkein eikä kukaan vie paikkaani eikä hän aio jättää minua toisen takia. Toivon niin paljon että se pitäisi paikkaansa! Hän sanoi ettei ikinä ole hakenut muilta muuta kuin pelkkää seksiä.
Itse en todellakaan pihtaa parisuhteessame. Hän saa aina silloin kun haluaa ja meillä on hyvää seksiä. Olen monen mielestä kaunis joten siinäkään ei ole vika. Hän vain kuulemma on luonteeltaan pettäjä. Ei ole vielä kokenut tarpeeksi. Nuoriakin olemme joten toivon että kasvamisen myötä tilanne rauhoittuisi ja hän osaisi pysyä aloillaan.
Teki siis minulle eilen selväksi että hän tulee varmasti tulevaisuudessa pettämään, mutta se ei ole minulta pois jos pystyn hyväksymään tilanteen ja olemaan kyselemättä.
Onko kenelläkään muulla samanlaista tilannetta? Miten olette sitä selvinneet? Tuskinpa teitä löytyy...kukaan ei taida olla niin tyhmä kuin minä, mutta en missään nimessä aio häntä jättää tämän takia. Olemme perhe ja rakastan tätä perhettä! Kunpa vain olisi joku samassa tilanteessa oleva joka todella ymmärtäisi ja jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tuli mieleen, että miehesi periaatteessaa vaatii, että sinä hyväksyt hänen seikkailunsa ja uskon kyllä, ettei niissä oikeastaan muusta ole kyse kuin seikkailusta ja pienistä "viattomista" suhteista. Se kannattaa kuitenkin muistaa, ettei meistä ihmisistä kukaan ole kykeneväinen hallitsemaan tunteita ja asetelmanne siis sisältää koko ajan sen riskin, että tunteet tulevat voimakkaasti peliin, joko miehesi tai sinun puoleltasi. Tunteet ovat siis niin rakkaus kuin vihakin.
Kokeileppa ehdottaa miehellesi, että jos hän on valmis ottamaan itselleen seikkailijan vapauden, niin ota sinä myös se itsellesi, vaikka ei mieli tekisikään seikkailla. Ota kuitenkin se kortti itsellesi ja lähde itsekin joskus arvoituksellisesti johonkin. Mene vaikka kirjastoon pitkästymään kolmeksi tunniksi ja tule sieltä hymy huulilla kotiin takaisin. Tiedät itse mitä on tapahtunut, mutta jätä se miehellesi arvoitukseksi. Näin miehesi joutuu kasvotusten oman asiansa kanssa ja miettimään aina asioiden laitaa kahdelta kantilta. Pidä myös se vapauden kortti silloinkin itselläsi, kun oikeasti tuntuu, että olisi kiva vähän irrotella ja vaikka flirttailla.
Sait mut ihan hymyilemään tolla sun kirjoituksellasi =)
Noin päin ei toi kyllä meillä toimisi. Tiedän ettei hän hyväksyisi asiaa mistään hinnasta. Edellinen hoito hänellä oli sellainen joka harrasti seksiä myös hänen kavereidensa kanssa. Puhuimme siitä tuolloin ja hän sanoi että ne hoidot saavat tehdä mitä haluavat missä haluavat koska hän ei välitä sellaisista h....sta. Mä oon tärkein ja mun kohdalla se ei ole hyväksyttävää et alkaisin käyttäytymään samalla tavalla. jos nyt siis ehdottaisin "vapaata suhdetta" että itsekin menisin, hän varmasti jättäisi mut sen takia. Ei halua kuullakkaan mitään sellaista enkä halua aiheuttaa sellaista riitatilannetta. Mutta nimim. minämiesmikälie, kiitos oikein paljon kirjoituksestasi! Sait mut hyvälle mielelle.
No tuohan on aivan sinun maahan polkemista,todella törkeää. Jos miehelläsi on edes hiukan älliä päässä,täytyy hänen tajuta että sinullakin on samat oikeudet kuin hänellä. Minusta tuntuu,että hän haluaa pitää sinut vain sen vuoksi,että voi seikkailujensa jälkeen palata jonnekkin - kunnes taas lähtee hurvittelemaan muualle. Miehesi kuvittelee ihan selvästi itsestään liikoja,sillä hän ei ole niin korvaamaton kuin mitä sinä ja hän itse antaa ymmärtää. Kenkää sellaiselle,ketään ei saa alistaa ja talloa noin kuten sinulle juuri tehdään.
Säälittävä mies..
siis kauhea tilanne. toivon etten koskaan löydä itseäni samanlaisesta. puhut siitä 'hoidosta' kuin autosta, jota mies on kokeillut. eipä ollut kiva koeajelu joten se siitä. järkyttävää.
näköjään sun rakkaus kestää kaiken mutta miehesi rakkaus ei. oletko tosiaankin niin idiootti ettet tajua asiaa eri näkökulmasta? hän saa panna ja nussia muita mutta sinun pitää tyytyä rooliisi ja hyväksyä se ettet ole hänelle riittävä, kaikki.
aluksi ajattelin että olet taas yksi joka huijaa ihmisiä keksityillä tarinoilla, sillä siltä toi kuulostaa. joko olet niin passiivinen ja pelkäävä ihminen ettet uskalla katsoa totuutta silmiin, tai sitten olet vähä-älyinen,anteeksi nyt vaan.
näppäimistö mennyt rikki kun kirjoituksessasi virke ei alakaan isolla alkukirjaimella?
kyLLÄ täYtyy vArmaAAN viEDä korJ aa aaa moolle näppis. Oho nyt toimii taas!
(tauko)
Eikun ei! Kirjoituksestasi PPuutTuvat edelleen VirKKeen AlKKKKKuun kuuluvat isot alkukirjaimet. TäyTyy näppis ?=I(/SUKSIPA..
en tiedä oletko keskustelun aloittaja, mutta oletan niin.
näköjään raivostuit muusta kuin isojen alkukirjainten puuttumisesta. ei ole väliä muodolla, vaan ajatuksella. kirjoitan näin, sillä se olen minä ja minun tapani. minä sentään puolustan persoonallisuuttani ja omaa elämääni, sillä en elä sitä ketään muuta varten kuin itseäni. toisin voi sanoa ketjun aloittajasta.
mutta joo. turhaan raivostut jollet koe tekstiäni todeksi tai osaksi totuutta. miksi kuluttaa energiaa minuun jos ajatukseni ei osunut kohdallesi. mietipä sitä.
Huvittaa vain tapa, jolla yrität profiloitua jättämällä virkkeen alusta isot kirjaimet pois.
(jatketaanpa, raivostuin ihan asiassa!)
Olet itse itsekäs (sinkku?), koska puolustat persoonallisuuttasi ja elät itseäsi varten.
Onko Sinulla ihan oikeasti "paukkuja" arvostella ketjun aloittajaa vähä-älyiseksi? Eipä tekstistäsi ilmene, millä kokemuksella ajatuksiasi latelet!
Ketjun aloittaja kysyy: "Onko kenelläkään muulla samanlaista tilannetta? Miten olette sitä selvinneet?" Et ole mielestäni vastannut hänen kysmykseen millään tapaa.
Joskus kun asuin poikamiehenä, kävin silloin tällöin nussimassa naapurissa asunutta sinkkua (naista)kun se niin vonkasi ja vonkasi. Ettet vain Sinä olisi sama nainen koska kirjoituksesi vaikuttaa naisen kirjoittamalta ja ensimmäisen viestisi loppulausuma "anteeksi nyt vaan" kuulostaa niin kovin tutulta.
Niin. Elämä ei ole mustavalkoista.
erosin kun toinen oli uskoton melkein koko ajan,nyt itse vapaana seurustelen varatun kanssa ja en pidä sitä ollenkaan pahana,olen ystävä vaan?
Jatkaisin edellistä hiukan pidemmällä katsantokannalla.
Teksteistäsi olin löytävinäni sen ydinajatuksen, että sinä itse haluat ja olet sitoutunut elämään liitossa miehesi kanssa ja arvostat korkealle uskollisuutta ja rakkautta, mikä on varsin kunnioitettava ja kallis asia.
Nyt otan esille toisen näkökannan, jota peilaan muutamien vuosien päähän. Kuten itse ehkä voit arvata, vaikka et sitä ehkä itsellesi vielä tunnustaisikaan, niin miehesi menot eivtä varmaankaan vähene, vaan kun on "lupa" mennä, niin menoja tulee ja jos kaikille on hyväksyntä ja lupa pinnallisesti, niin se tila käytetään miehesi taholta. Pohjimmiltasi et ole valmis kaikkeen siihen, miten teillä asiat on ja se johtaa siihen, että se asioiden vastaisuus sieltä syvältä alkaa kyllä itämään ja näkymään myös päivittäisessä elämisessä pikkuhiljaa.
Miehesi menot ehkäpä tulevat lisääntymään ja tulee viikonlopun menoja, ehkä joskus viikonkin ja jos kaikki nämä menee sillä kuittauksella, ettei luonteelleen mahda mitään ja tämä on vain "seikkailua", niin asiat ovat pahasti pielessä ja suoraan sanottuna Arvon Nainen, sinua käytetään hyväksi sen takia, että arvopohjasi ja moraalisi on todella korkealla ja haluat vaalia ikuista uskollisuutta ja rakkautta.
Toisaalta minä uskallan lyödä vetoa, että vuoden, kahden, kolemen kuluttua asiat eivät sinunkaan mielestä ole enää niin kuin tänä päivänä haluat ajatella ja ajattelet. Tilanne muovaa ajatustasi ja jäytää tunne-elämääsi pala palalta, koska et pohjimmiltaan hyväksy asioita, joita miehesi tekee. Jossakin vaiheessa sinä varmastikin ajattelet eri tavalla kuin tänä päivänä ja kun yhdessä olon hetket vähenevät,tunteet kylmenevät ja pyörivät pelkästään arkiasioiden kehällä, niin et voi välttyä siltä, että jokainen ihminen kaipaa lämpöä, läheisyyttä, hellyyttä ja kosketusta, jota myös alat etsimään jotakin kautta. Onko etsiminen sitten oman miehesi kanssa tai joku muu tapa? Miehesi on antanut ymmärtää, ettei voi muuttua ja se voi olla myös signaali sille, että yhdessä rakkauden ja täydellisyyden idyllin rakentaminen voi olla mahdotonta. Siispä jonakin päivänä olet valinnana edessä kaipuun kanssa, ollakotona ja kaivata tai olla kotona ja saada joku ihminen lähelle, joka haluaa osoittaa muutakin kuin pelkkää muodollista yhdessä oloa.
Suhde voi olla kaikin puolin hyväkin ja silti suhteessa voi olla aukkoja, joita alkaa paikkaamaan jollakin konstilla.
Nämä sanat ihan rakkaudella ja lämmöllä.
Yksi tärkeä asia!
Jos miehellesi on koti ja perhe kaikki kaikessa ja tärkeintä, niin hän on valmis tekemään mitä tahansa sen asian eteen, siis Mitä Tahansa, myös sen, että sinä otat vapautta, jos sinusta jonakin päivänä alkaa tuntumaan siltä. Voihan se olla, että koskaan ei näin tule olemaan, mutta jos tulisi...
On erittäin ikävää todeta tähän tiettyjä miehen heikkouksia, joista yksi on se, että mies mielellään ottaa itselleen vapauden, mutta on sen saman vapauden toiselta ottava pois. Erilaisiakin miehiä toki on.
Voi ehkä kuulostaa pieniltä kliseiltä nämä minun kirjoitukseni ja siksipä harkitsen kirjoittamista suoraan sähköpostiisi, koska en ole ihan napero tämän asian suhteen.
Nimimerkkini kertoo, mikä olen ja kirjoitukseni jättää arvoitukseksi kumpi osapuoli minä olen tällaisessa kuviossa, mutta olen hyvä jättämään arvoituksia ihmisille ;) ehkä se sinulle jonakin päivänä selviää...
ja puhut ihan täyttä asiaa, myönnän sen.
Tähän asti oon aina kysellyt onko pettänyt, onko toista ja niin edelleen. Nyt pitäisi olla kyselemättä ja pitää vain mielessä että olen tärkein. Aion todella yrittää vaikka vaikeaa tulee olemaan. Sen näkee sitten kuinka paljon niitä menoja tulee ja loppuuko meidän suhteesta lämpö ja läheisyys. kaikkea voi vielä vain arvailla ja jossitella kun tulevaisuudesta ei voi tietää.
hassua kun jätit nyt mun miettimään oletko sittenkään mies kun sellaisen käsityksen susta sain. Ja oletko joskus itse tullut petetyksi vai oletkohan sinäkin kukasta kukkaan lentelijä... Veikkaisin että mies ja ei niin uskollista sorttia. Jokatapauksessa kirjoituksesi ovat olleet hyviä ja sun kanssa kirjoittelisin mielelläni lisääkin. Ihan muistakin asioista..
Paljastan sen verran, että olen mies ja uskolista sorttia.
Kerään kasaan jotain ja yritän saada aikaiseksi kirjoittaa ihan privana.
HERÄÄ!!! Ota säkin oma hoidokki! Vaikka mut!?
Tee sama miehellesi. Hyväksyisikö hän sinun pettämisesi? Hankitte molemmat "hoidot" ja elätte sitten onnellisina!
Ei auta vaikka vanhenette ja vaikka itsekin pettäisit/uskottelisit pettäväsi. Eikä se ole siitä kiinni, ettei mies ole kokenut tarpeeksi. Hän on luonteeltaan pettäjä, usko pois. Kun ei koe pettävänsä, niin ei sitä ikinä lopeta. Miehesi mielestä se ei ole keneltäkään pois, jos antaa toisillekin, joten on aina valmiina kuin partiopoika, kun joku antaa. On ihan sinussa itsessäsi jatkako vai et, mutta siitä voit olla varma, että käy vieraissa jatkossakin.
Niinpä kai se sitten on kun jo itsekkin sanoi että luonteeltaan on sellainen. Otsikkosi oli että tutulta tuntuu...Oltko siis itse samanlainen vai kokenut saman
meillä.
Mies sanoi ettei pysty välttämättä olemaan
uskollinen aina,mutta perhe on aina ensin
ja tulee olemaan.
Sanoi näin,koska ei halua näytellä mitään
muuta kuin on.
Muut naiset on vaan seksiä ja oma on sitä
kaikkea muuta plus kiihkeää seksiä myös.
Et ole ainoa ja usko miestäsi!
Edellisessä suhteessani , yli 10 v, olin
uskollisen ja uskollisuutta vannovan miehen
kanssa.
Totuus selvisi kun hän jätti minut toisen
takia ja jälkeenpäin ajatellen olin turhan
sinisilmäinen ja petti hän varmaan aiemminkin.
Minusta on tällainen suora peli parasta,
mitä vannoa ikuista (seksi)uskollisuutta, jos
tietää ettei sitä lupausta osaa pitää?
Parempi vannoa pariuskollisuutta ja tehdä
toiselle selvästi ,kenen kanssa aikoo ja
haluaa elää.
Minä olen tyytyväinen nykytilanteeseen ja
en ole mitenkään hyväksikäytetty tai koe olevani
tyhmä,asiat on selvät ja tiedän miehen aina
tulevan kotiin perheen luokse.
Tämä sopii meille ja muut systeemit muille.
Viestisi oli kannustava ja antoi lisää potkua eteenpäin. Ollaan me niitä tärkeimpiä ja annetaan muiden luulla mitä tykkää =)
Mä en ymmärrä Teitä naisia!
Ettekö te tajua et just teidän takia miehet tekee tota kun ne tietää että ette jätä?
Tehän annatte niiden tehdä ihan mitä vaan?
Eikö Teillä ole minkäänlaista itse arvoa?
Vielä nykyaikana kun on nämä sukupuolitaudit loistossaan?
Entäpä jos se mies tuo perheen äidille HIV:in tuliaisena?
Sehän on sit hyvä juttu vai mitä?
Ja viel toi on kaiken huippu et uskotte että te ootte tärkein, tollaset miehet pitää naisen jotta tulee kodinhuolto hoidettua
Sit se on aivan eri asia jos molemmat sitä haluaa ja voivat tehdä, mutta noin että vaan toinen... HUH HUH
Minä olen sun kanssa ihan samassa tilanteessa. Meille tosin on tulossa lapsi, eli ei ole vielä. Mieheni on muuten upea, melkein täydellinen, mutta tällainen "pikku" virhe hänessäkin on. Mekin olemme nuoria, alle kolmenkymmenen, en kuitenkaan itse usko sen olevan iästä kiinni. Haluaisin tän kestävän. Uskon ja toivon parasta. Paljon voimia sinulle, helppoa tietä meistä kumpikaan ei ole valinnut :)..
[email protected]
Minusta on kyllä tosi hienoa, että mies uskaltaa suoraan sanoa miten asia on sen sijaan että juoksisi toisen selän takana vieraissa ja sitten vakuuttelisi uskollisuuttaan päin naamaa. Tässä tapauksessa jää sitten vaimon päätettäväksi kestääkö tällainen "ominaisuus" miehessä vai ei.
Sitä en kyllä itse sulattaisi, että mieheni harrastaisi rinnakkaisjuttuja mutta ei sallisi minulle samaa. Jos mies ei tajua mikä ongelma tuollaisessa touhussa on, voisi olla parasta käydä jopa jonkun ammattiauttajan juttusilla - silloin nimittäin miehellä on epänormaaleja vaikeuksia asettua toisen asemaan eli empatiakyvyn puutetta. Kun tällä akselilla edetään riittävän pitkälle, saadaan lopputulokseksi psykopaatti.
Jos tällainen mies ei suostu ammattiauttajan pakeille eikä muillakaan keinoilla tajua miten kohtuutonta on vaatia partnerilta uskollisuutta samalla kun itse hyppää vieraissa, nainen voi sitten taas itse miettiä haluaako ihan aikuisten oikeasti jatkaa tällaisessa suhteessa. Mutta jos haluaa niin sitten haluaa eikä siihen taida kenelläkään muulla olla sanomista. Ainakin mies on ollut tekemisistään rehellinen - siitä plussat!
Ei noin....*pyörittää päätään 360 astetta ympäri muutamaan otteeseen* ellei teillä olisi jälkikasvua niin neuvoisin oitis kylmästi jättämään...mitä en yleensä tee...mutta tuollainen käytös...Kuten jo eräs toinen ilmaisi...Ehkä sinunkin pitäisi alkaa pettämään miestäsi....Ei hän voi ottaa itselleen tuollaisia vapauksia...en tiedä kumpi on typerämpi...Hän pettäessään vai sinä kun siedät kaiken...pakko sanoa ettei suhteenne ole täysin terveellä pohjalla...luulenpa että voisit ansaita parempaakin...
Olin itse muutaman vuoden tällainen "kotona odottava kynnysmatto". Miehellesihän sopii erittäin hyvin, että on koti ja perhe kunnossa. Hän voi kulkea kukasta kukkaan ja ihastua kerta toisen jälkeen. Ja palata kotiin vaihtamaan puhtaan paidan ja kalsarit! EI hän muutu, usko pois! Pahenee vaan, ja mikäli vuosikausiksi jäät siihen, niin lapsennekin saa todella omituisen elämänmallin.
Sinua pahoinpidellään henkisesti!
Lisäksi, kuten joku muukin jo varoitti niin tauteja leviää.
sähköpostiosoitteen johon samassa tilanteessa olevat voisivat kirjoittaa jos haluavat. Kiitos kaikille tänne vastanneille, mutta te jotka kehoitatte minua eroamaan tilanteemme takia, kehoituksenne on turha. Yritän vain kestää ja kestää sen että hän "lentää kukasta kukkaan". En koe olevani kodissamme kynnysmattona. Mieheni tekee kotonamme paljon kotitöitä eikä ole kokoajan vaatimassa minulta tiptop siisteyttää vaikka siisteydestä pitääkin. Hän on meillä se joka melkeinpä aina laittaa ruoan, hän huolehtii meistä taloudellisesti koska itse olen vielä pienen lapsen kanssa kotona.Kaikkein eniten minua tässä ketjussa auttoivat ne jotka kertoivat omasta samankaltaisesta tilanteestaan.Heitähän tällä kirjoituksellani hainkin enkä arvostelijoita, haukkujia ym.
Jossakin vaiheessa sulle tulee stoppi. Kyllä sinä sen sitten huomaat. Itse elin samanlaisessa tilanteessa ja minulle se stoppi tuli aika pian. Minä olin antanut sille suhteelle kaikkeni ja halusin myös mieheltäni jotakin muutakin kuin olla hänelle itsestään selvyys. Halusin itselleni ELÄMÄN. Menin henkisesti aivan loppuun enkä enää pystynyt syömään enkä nukkumaan. Ei ihminen kestä loputtomiin.
Monta asiaa olen tajunnut vasta lähtöni jälkeen. Monessa muussakin asiassa mieheni ei arvostanut minua, mutta en tajunnut sitä silloin. Kuvittelin olevani onnellinen, kun hoidan kodin ja lapset hyvin ja pyrin kaikin tavoin hoitamaan myös hänen miehisiä tarpeitaan unohtamatta omaa ulkonäköäni. Urakin oli tärkeä, mutta kaikkea ei voi hoitaa hyvin, joten kai mieheni sai jotakin parempaa toiselta naiselta.
Nyt koen olevani vapaa olemaan juuri sellainen nainen ja äiti kuin olen. En saa päivittäistä arvostelua "väärin" tekemistäni asioista. En näe painostavia unia, että mieheni pettää minua. En saa osakseni vähättelyä (kuin silloin tällöin). Hänen tyylinsähän ei ole muuttunut mihinkään.
Ajoittain koen olevani kahden lapseni kanssa toki vailla aikuista seuraa, mutta miehenikin oli harvoin kotona ja silloin kun oli, hän oli yleensä omissa ajatuksissaan tai ärtyisä. Olipa millaista mukavaa yhdessäoloa tahansa suunniteltu niin hän oli yleensä kärttyinen eikä yhteinen tekeminen ollut hänelle mieluisan tuntuista. Minä olen ennemmin vaikka yksin. Aina olen vierailta miehiltä saanut paljon enemmän positiivista huomiota kuin omaltani vaikken sitä ole mitenkään kärkkynytkään.
No, tässä oli joitakin omia ajatuksiani. Kukin valitkoon elämäntyylinsä itse, mutta muista sinäkin, että sinä olet arvokas ja miehesi elämäntyyli loukkaa myös lapsiasi.
Huomioin, että alkuperäinen halusi vain vahvistusta jatkolleen, eli näin voi elää ja olla onnellinen, muut hylättiin. Jos on läheisriippuvainen eikä halua edes miettiä muita vaihtoehtoja, on ihan itse valinnut elämänsä. Toivottavasti joskus huomaat ja et ole niin alistettu, että et uskalla lähteä, tietyt arvot parisuhteessa.