Onko liitolla enää mitään tulevaisuutta, jos emme ole kosketellleet toisiamme pariin vuoteen? Emme "keskustele"muusta kuin rahasta tai lapsiemme asioista. Riitelemme alinomaan. Emme asu enää yhdessä vuodesta 2012. Yhdessä saatamme käydä uimassa tai pöyräretkellä. Siihen se jää. Meillä ei ole yksinkertaisesti mitään yhteistä. Minä urheilen, hän istuu sisällä eikä harrasta mitään. Itse olisin valmis ulkopuoliseen apuun. Puolisoni on sitä mieltä, että kaikki on minun ongelmiani. Mene yksin! Erokin olisi tietty vaihtoehto, mutta kuinka paljon alaikäiset lapset siinä kärsivät? Sitä itse mietin. Muuten olen jo aika kypsä tähän alituiseen riitelyyn ja mollaamiseen.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lqpset on kärsinyt jo jos ette ole 2012 lähtien ole olllut enää yhdessä. Käsittämätöntä todellisuuden pakoilua teiltä.
Lasten kannalta olette eronneet jo 2012 kun lähditte eri osoitteisiin. Keskenämme teillä on joku henkinen riippuvuus mutta parisuhdetta tilanteenne ei muistuta. Lapset toimivat tekosyynä tehdä lopullista rajanvetoa parisuhteen loppumiselle.
Olen se lapsi joka ei koskaan saanut kokea sitä ihanaa päivää kun vanhemmat eroaisivat, että perheen olo muuttuisi paremmaksi. Olette vain kaksi teeskentelijää, ja ajattelette vain itseänne. Ette lainkaan sitä arvokasta elämää minkä olette joskus saaneet aluilleen.
On hyvä kun ette asu yhdessä, seuraava askel on lopullinen ero, että lasten ei tarvitse kärsiä enää teideän kahden itsekkyyden ja rahan ahneudesta tuottamasta surusta ja vihasta. Ettekö ole koskaan meittineet millaista esimerkkiä näytätte heille? Haluaisitko että sinun oma pikkuisesi joskus elää samanlaisessa huonossa suhteessa kun ei vaan uskalla erota edes oman tai lasten hyvinvoinnin takia?