Itselleni on edelleen epäselvää, onko todella niin, että lapsen lähihuoltajana (meillä lapsen äiti)voi saada kunnalta vähintään tuon 118,15€/kk/lapsi huolimatta siitä, vaikka hänellä olisi mittava varallisuus ja vähintään hyväksi katsottavat tulot?
Tämä siinä tapauksessa, jos oikeus vahvistaa lapsen etävanhemmalle alle tuon summan olevan elatusvelvollisuuden? Eli onko tämä maksuautomaatti, joka takaa lapsen lähihuoltajalle aina tuon 118,15, vaikka lapsella ei olisi siihen tarvetta?
JOs taas oikeus määrää etävanhemmalle esim 50€/kk/lapsi, saako lähivanhempi kunnalta erotuksen 118,15 asti?
Etukäteen kiittäen...
Tämä siinä tapauksessa, jos oikeus vahvistaa lapsen etävanhemmalle alle tuon summan olevan elatusvelvollisuuden? Eli onko tämä maksuautomaatti, joka takaa lapsen lähihuoltajalle aina tuon 118,15, vaikka lapsella ei olisi siihen tarvetta?
JOs taas oikeus määrää etävanhemmalle esim 50€/kk/lapsi, saako lähivanhempi kunnalta erotuksen 118,15 asti?
Etukäteen kiittäen...
Vastaukset 45
Vanhimmat
Nii,n vielä jäi kaivelemaan se seikka, että onko mahdollista se, että joutuu ulosoton uhriksi tulevina vuosina, jos oikeus vahvistaa alle tuon 118,15 olevan elatusmaksun ja oma tilanne paranee ehkä joskus?
Minkälaisia perusteita täytyy esittää, että elatusapu vahvistetaan alle tuon maagisen rajan 118,15? Lopultahan lain mukaan elatusmaksun suuruuden määrää elatusvelvollisen maksukyky.Ja jos kyky on alle tuon 118,15, ei kait oikeuden vahvistamaa maksua voitane periä myöhemminkään ulosottoteitse?
Minimi maksu elatusapua on tuo kyseinen summa. Tietysti voitte keskenaänne sopia minkä summan tahansa, mutta tämä summa tulee vähintään jos ette pysty sopimaan asiaa keskenänne. Jos olet työtön ja elatusapu menee ulosottoon, voit vuoden lopussa "kuitata" elatusavut anteeksi, olettaen että et ole lainkaan tehnyt töitä tai ollut liiton päivärahalla.
Epäilen, että 118,15 ei ole se vähintään. Perustan siihen, että lopulta elatusmaksun suuruuden määrää elatusvelvollisen maksukyky, ei kukaan voi määrätä maksamaan enemmän kuin pystyy, varsinkaan jos se ei ole edes tarpeellista. Sillä jos näin olisi, emme eläisi oikeusvaltiossa, mielestäni.
...se minimi on tuo mainitsemasi ja Suomessa on todella suuri määrä etä-vanhempia, jotka ovat joutuneet velkakierteeseen maksamattomien elatusmaksujen takia.
Tuo, että saisi "anteeksi" maksamattomat elatusavut vuoden lopussa ei pidä paikkaansa. Kyllä ne jäävät odottamaan sitä päivää, että henkilö saa työtä jos on työttömänä tai muuten maksukyvytön.
Voiko tämä asia niin paljon kuntien välillä vaihdella? Itse jouduin selvittämään tämän siksi, että lapseni isä aikoinaan sanoi minulle, että hänen ei tarvitse maksaa elatusmaksua, koska hän käy lasta katsomassa niin kaukaa että bensamaksut korvaavat elatusavun. Mutta eihän hänen bensamaksuillaan lasta elätetä! Raha on tarkoitettu lapsen hoitoon eikä lapsen huoltajan menoihin.
Ja jälleen netin ääressä ;-))
…. elareista keskustelupuuska, vekkuli kestoaihe – mutta sehän passaa.
Laki palstalla keväällä aiheesta haastoin keskustelua, ja jäin ymmärrykseen että tuo 118,15 e/kk minkä kunta ”ruokoissa” tulee vastaan ei ole automaatti kuten lapsilisät ”multimiljonäärille” (joille ei mielestäni lapsilisienkään pitäisi olla), vaan harkinnanvarainen, ja olisihan se erikoista jos ”Ollilan Jormalla” olisi alaikäinen lapsi ja hän jäisi tämän yh-isäksi. Kuvitellaan vielä että torpasta ulos viskattu työtön exä todetaan ”maksukyvyttömäksi”, niin ettäkö sossun täti pistää Jorkulle kerran kuussa veronmaksajien rahoja reilun satkun.
Voihan asia todella olla näin, mutta vaikea uskoa – kohta kai pakko uteliaisuudesta kysyä ”pääkallonpaikalta” (kotikaupunkini sosiaalijohtajalta, vaikka).
Ja sitten kysymys millä perusteilla elarisi menisivät alle ”maagisen rajan”. Noh, selitetäänpä … ensin määritetään lapsen elatuksen tarve tavalla tai toisella, ellei riitä into laskea oman ipanan kohdalta sitä tarkkaan, niin sitten voi käyttää käytännöksi muodostunutta 420 e/kk. Siitä lapsilisä pois … ollaan 320 e/kk (mielestäni yh-lisää ei pitäisi ottaa laskuun mukaan, äidin nettotuloihin kyllä) mikä vanhempien maksukyvyn suhteessa jaetaan.
Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mutta jatketaan esimerkkiä helpomman mallin mukaan. Yh:n nettotulot 3000 e/kk, sinun 1000 e/kk => osuutesi 1000/4000 = 25% … eli 0,25 x 320 = 80 e/kk
Saako tämän esimerkin yh-äiti kunnalta erotuksen … en tiedä, mutta mielestäni ei pitäisi. Vanhemmat ovat jakaneet lapsensa kulut maksukykynsä suhteessa, millä perusteella yhteiskunnan pitäisi tukea lapsen elatusta, jonka vanhempien yhteenlasketut tulot 4000 e/kk. MUTTA, jos hyvin hankkiva yh ei asukkaan maksetussa asunnossa tms. mikä vaikutta hänen kykyynsä osallistua nettotulojen mukaan saatuun osuuteen, niin tilanne voi olla toinen.
ELI, elareiden laskemisessa ei ole yhtä kaavaa tai automaattia miten juttu ratkaistaan … sovitellen ja oikeudenmukaisesti asia pitäisi hoitaa, niin että lapsen riittävään elatukseen molemmat osallistuvat kykyjensä mukaan. Elleivät vanhemmat kykene riittävää elatusta lapselleen antamaan, niin silloin yhteiskunta tulee syystäkin vastaan.
Nykyään maksamattomat elarit vanhenevat viidessä vuodessa… minusta se on väärin, mutta näin on (onneksi eivät sentään vuodessa).
Exäsi perustelut elareiden maksamatta jättämiseen olivat todella erikoiset. Tapaamisesta syntyvät kulut kun sovittavissa tapaamissopimuksessa.
"harkinnanvarainen, ja olisihan se erikoista jos ”Ollilan Jormalla” olisi alaikäinen lapsi ja hän jäisi tämän yh-isäksi. Kuvitellaan vielä että torpasta ulos viskattu työtön exä todetaan ”maksukyvyttömäksi”, niin ettäkö sossun täti pistää Jorkulle kerran kuussa veronmaksajien rahoja reilun satkun."
Niin se pistää, JOS Jorman vaimo olisi maksukyvytön ja Jorma olisi lähihuoltaja. Laki on täysin yksiselitteinen eikä siinä ole muuta harkintaa kuin se, että katsoo mikä on osapuolten välinen elatussopimus. Jos etähuoltaja maksaa alle 118,15 e/kk elatusapua, kunta tulee apuun erotuksella. AINA
Elatusturvalaki 5 §
"Elatustuen maksamisen edellytykset
Elatustukea maksetaan lapselle, kun:
1) elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun suorittamisen;
2) isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen nähden ei ole lainvoimaisesti vahvistettu;
3) elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti isyyden vahvistamisen kanssa, kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajan siitä, kun isyys on lainvoimaisesti vahvistettu, jollei kannetta elatusavun vahvistamiseksi ole pantu vireille mainitun ajan kuluessa;
4) elatusvelvollisuus on ratkaistu täytäntöönpanokelpoisella sopimuksella, päätöksellä tai tuomiolla, mutta elatusapua ei ole vahvistettu suoritettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi, taikka elatusavun määrä on mainitusta syystä vahvistettu 7 §:n mukaista elatustuen määrää pienemmäksi; tai
5) ottovanhempi on yksin ottanut lapsen ottolapsekseen eikä lapsi ole ottovanhemman puolison lapsi tai ottolapsi taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa ottovanhempi elää avioliitonomaisissa olosuhteissa."
Olennainen on yllä olevassa §:ssä kohta 4.
Elatustuen määrä säädetään 8 §:ssä.
Elatusturvalaki 8 §
"Kun elatustukea maksetaan 5 §:n 4 kohdan perusteella, tuki maksetaan täysimääräisen elatustuen ja elatusavun määrän erotuksen suuruisena."
Missään laissa ei ole mitään harkinnanvaraisuuspykälää tai muuta, minkä avulla voisi sanotusta poiketa.
Elatusturvalaista löytyy kohta, jonka mukaan jos lapsen isyyttä ei voida vahvistaa sen vuoksi, että äiti on vastustanut isyyden selvittämistä ja lapsen elatus on muutenkin riittävästi turvattu, ei elatustukea tarvitse maksaa.
Osaan ulkoa jo tämän keskustelun liittyen elatusasioihin, yhä enemmän ihmettelen miten laki on voitu säätää sellaiseksi, ettei mitään tuloharkintaa ole otettu mukaan? Se on mielestäni täysin käsittämätöntä ja väärin. Toivottavasti tätä asiaa joku jotenkin veisi eteenpäin, että asia tulevaisuudessa korjautuisi.
JOkainen ymmärtää, että kuntien rahoja menee aika monessa tapauksessa tarpeettomasti. Toisaalta sitä harkintaa pitäisi olla myös ylöspäin jos se katsotaan aiheelliseksi,.lue työtön jolla 2-3 lasta, pärjääkö3*118,15 summalla. Ollilan J pärjää varmasti ja moni muukin.
"Elatusturvalaista löytyy kohta, jonka mukaan jos lapsen isyyttä ei voida vahvistaa sen vuoksi, että äiti on vastustanut isyyden selvittämistä ja lapsen elatus on muutenkin riittävästi turvattu, ei elatustukea tarvitse maksaa."
Tiedän tämän kohdan. Se ei kuitenkaan koske nyt mainittua 5 §:n 4-kohtaa. Nelosta sovellettaessa ei kunnalla ole mitään muuta mahdollisuutta kuin maksaa elatustuki täysimääräisenä tai mainittu erotus.
ElatusTL 5 §
"2) isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen nähden ei ole lainvoimaisesti vahvistettu;"
Mainittu laki on eduskunnan tahto.
Asia on selvä, eli yhtä älytöntä kuin harkinnanvarauksettomat lapsilisätkin. Olkoonkin että Suomessa rikkaita niin vähän, että saattaisi "harkintaan" ja sen aiheuttamaan byrokratiaan hukkuvan leijonan osa "säästöstä".
hmmm .... tulipa mieleeni elareiden vahvistaminen... eli kuvitteellisessa Ollila tapauksessa maksukukyjen suhde on 0,001% etä, 99,999% lähi
ELI, 320 € x 0,00001 = 0,32 senttiä
Joten Jorkku ei saisi tukea yhteiskunnalta, koska etä pystyy maksamaan vahvistetut elarit.
Tästä herääkin uusi kysymys, onko lastenvalvojan VAHVISTETTAVA vanhempien tekemä sopimus mikä pakottaisi kunnan maksamaan lähivanhemmalle elatustukea?
Suora lainaus: "Sosiaalilautakunnan on vahvistettava elatusavusta tehty sopimus, jos sopimuksen sisältö on tämän lain mukainen ja sopimus on tehty säädetyssä muodossa sekä muutoin tämän lain säännöksiä noudattaen. Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on erityisesti harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat siten kuin edellä 1–3 §:ssä sekä 6 §:ssä on säädetty."
En ihan ymmärtänyt tuota esimerkkiäsi ollilasta. Ollillahan saa sitten erotuksen 118,15-0,32 snt kunnalta, koska vähimmäismäärä on AINA 118,15 jonka kunta huolehtii Jormallekin. Tämähän oli sitten eduskunnan tahto....
Voisiko kunta jättää maksamatta, jos sosiaalilautakunta katsoo, että vanhempien maksukyky (ollila)on riittävä? Voihan tuota ehkä tulkita noinkin, mutta onkohan ikinä noin tehty?
suora lainaus taas: "Kun elatustukea maksetaan elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella ja kun elatusavun määrä on täysimääräistä elatustukea alhaisempi muusta kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetusta syystä, tuki maksetaan vain vahvistetun elatusavun suuruisena"
ELI: mitä ovat nämä muut syyt? Siihen ei löydy ainakaan erittelyä laista.
Muistaakseni "lakiosastolla" joitain kuukausia sitten näin tulkittiin, ehkä jossain vaiheessa viitsin kaivaa ao. keskustelun linkiksi tännekin.
Tämä ääriesimerkki tietenkin "akateemista" pohdintaa, mutta JOS kunnan pakko vahvistaa soppari, niin mites jos vanhemmat sopivat 400 ekee/kk elareita, etä ei pysty maksamaan ... kunta maksaa erotuksen (kuitenkin enintään 120 euroa/kk/lapsi) ja sovussa olevat vanhemmat jakavat edun.
Noooh ... eipä realistinen ollut tuokaan esimerkki, mutta yhden sortin aivojumppaa *virn*
Eihän Suomen Laki ole sama kuin Opel Kadetin korjauskirja ("kiristä tuosta tällä momentilla niin taas kulkee") -- olen melko vakuuttunut että aiheesta kirjoittamani esimerkit olisivat juuri noita muita syitä, mihin vedoten kunnan juristi pirauttaisi Jorkulle ja sanoisi että "älä viitti" ;-D
Kirjoitin: "JOS Jorman vaimo olisi maksukyvytön ja Jorma olisi lähihuoltaja."
Siis kunta joutuu maksamaan elatustukea ainoastaan ja vain JOS Jorman vaimo on niin maksukyvytön, että ei kykene maksamaan 118,15 euroa kuukaudessa elatusapua lapselle. Tätä voi todellakin epäillä. Jorman vaimo taitaa olla ihan itsekin ansiotyössä ja tienaa hyvin.
""onko lastenvalvojan VAHVISTETTAVA vanhempien tekemä sopimus mikä pakottaisi kunnan maksamaan lähivanhemmalle elatustukea? ""
Siis : lastenvalvoja vahvistaa kyllä sopimuksen alle 118,15 e/kk, mutta jollei etävanhemman maksukyky ole alentunut siihen sopimukseen ei kirjata "elatusapu on vahvistettu alle elatustuen määrän elatusvelvollisen heikon maksukyvyn johdosta". Koska tätä ei ole kirjattu sopimukseen, kunta ei saa maksaa elatustukeakaan.
... niin, Jorkulla ei myöskään ole alaikäisiä lapsia ja vaimo todellakin on hyvissä töissä, eikä se tässä olekaan pointti ... vaan keksittyä konkretiaa -- mistä realismi varmasti kaukana *heh*
Mutta mikäpäs siinä, joko hän saisi tukea tai ei ... kantoja on edelleen molempiin suuntiin. Jos asia minua yhtään enempää alkaa kaivelemaan, kysyn asiantuntijoilta ja naamatusten.
M36 kirjoitti:
"olisihan se erikoista jos ”Ollilan Jormalla” olisi alaikäinen lapsi ja hän jäisi tämän yh-isäksi. Kuvitellaan vielä että torpasta ulos viskattu työtön exä todetaan ”maksukyvyttömäksi”, niin ettäkö sossun täti pistää Jorkulle kerran kuussa veronmaksajien rahoja reilun satkun."
Edellä totesit, että Jorma Ollilan exä olisi työtön ja "maksukyvytön" (en ymmärrä mitä sitaatit tässä merkitsevät?). Jos siis näin olisi, tämän työttömän elatusapu vahvistettaisiin nollaksi hänen vähäisen maksukykynsä vuoksi ja Jorma Ollila saisi VARMUUDELLA kunnalta elatustukea 118,15.
Mitenköhän sen M36 kirjoitustaitojen kanssa nyt lie??
Tässä olet vielä järjissäsi. Mikä nuljahti housuun, kun myöhemmin sekoilet sellaisella Jorma esimerkillä, jossa Jorman exä onkin maksukykyinen ja siksi elatustukea ei maksettaisikaan?
Kunta tulee aina maksukyvyttömän etävanhemman tilalle maksajaksi ja tällöin ei katsota, kuinka paljon lähivanhempi ansaitsee tai omistaa.
Niin, tuo ensimmäinen lainaus oli keskustelusta missä pohdin elatustuen hulluutta jos/kun siinä ei ole harinnanvaraisuutta, tein sen esimerkillä mihin keksin konkretiaa.
Sinä puolestasi kirjoitit "Jorman vaimo taitaa olla ihan itsekin ansiotyössä ja tienaa hyvin. " ... tiedän näin olevan. Ja jos julkisuuden henkilön käyttäminen kuvitteellisessa esimerkissä lisää sekaannusta, niin koetan olla tekemättä sitä.
Sitaatit työttömän ja maksukyvyttömän yhteydessä merkitsevät sitä, ettei työtön välttämättä ole maksukyvytön, myönnän että tuonkin asian olisi voinut selvemminkin tuoda esille.
Itse en muuttanut esimerkkiä enkä havainnut sekaannustakaan Jorman käytöstä. Esimerkki oli ihan hyvä.
Sinä kuitenkin sitten horjahtelit tässä maksukyvyttömyydessä puhuessasi sille puolelle, että väitit, ettei Jormalle elatustukea tulisi, jos hänen exällä olisi maksukykyä. Tässä olit siis oikeassa. Elatustukea ei makseta, jos etä-elatusvelvollinen sen pystyisi maksamaan JA samalla elatussopimus vahvistettaisiin alle 118,15 e/kk.
Tällöin kunta ei saa maksaa elatustukea, koska elatusvelvollisen maksukyky ei ole alentunut. Alentuminen on elatusturvalain 5 § 4-kohdan mukaan edellytys tuen maksamiselle. (Poislukien maksun laiminlyöntitapaus, jossa kuitenkin tuki peritään laiminlyöneeltä elatusvelvolliselta takaisin.)
"onko lastenvalvojan VAHVISTETTAVA vanhempien tekemä sopimus mikä pakottaisi kunnan maksamaan lähivanhemmalle elatustukea?"
Tämä käsityksesi on siis väärä. Se, että kunta vahvistaisi elatussopimuksen alle 118,15 e/kk ei johda siihen, että kunta olisi pakotettu maksamaan elatustukea. Näin koska edellytyksenä tuen maksmiselle on aina eltusvelvollisen (etä) huono maksukyky.
Vähintään minimimaksun joutuu maksamaan oli lapsen huoltajalla miten isot tulot tahansa. Ainakaan tällä paikkakunnalla missä minä asun, tulot eivät vaikuta elatusmaksuun, paitsi tietysti sen etävanhemman tulot, joka maksaa elatusmaksua. Onko kunnitain erilaista käytäntöä?
Kunnilla on erilaisia käytäntöjä … tai siis on erilaisia lastenvalvojia, mutta vaikea sanoa tapauksestasi mikä sitten voisi olla oikea summa kun ei lähtöarvoja. Mutta eihän kunta elareita ”määrää” tai ”päätä”, lapsen vanhemmat tekevät asiasta sopimuksen … ellei sopimusta synny, niin sitten oikeus asian päättää – ja siellä varmasti molempien tulot otetaan huomioon.
Miten voi olla mahdollista, että etävanhempi maksaa jokatapauksessa tuon 118,15? Mitä jos lähivanhempi on monimiljonääri ja etävanh. on työtön duunari. Maksaako kunta silloinkin tälle monimiljonäärille 118,15, koska etävanh. ei pysty?
Miljonääri eli ei...
Peruslähtökohtahan on se, että lapsella on kaksi vanhempaa joilla kummallakin on velvollisuus huolehtia jälkikasvustaan.
Vanhemmuutta ja vastuuta vanhemmuudesta ei toki voi toisen tulot ja varallisuus vähentää vai voiko?
joko tahallisesti tai muuten, mutta siitä vastuusta tai vanhemmuudesta ei nyt ollut lainkaan kyse! Kyse rahasta, jota kaikilla ei ole yhtä paljon, ja siitä onko toisella tässä yhteiskunnassa tasaarvoinen kohtelu, vai hysääkö yhteiskunta toista osapuolta, ja änkee toisen kuraojaan eron seurauksena.
Ei.
En ymmärtänyt asiaa väärin, en tahallani enkä tahattomasti - en vaan ymmärrä ajatusmaailmaasi -en sitten millään.
Mielestäni ei ole tasapuolista eikä oikeudenmukaista, jos vähempituloinen joutuu maksamaan ulosoton uhallakin elatusapua 120e/kk/lapsi. Itselläni niitä on 3, joten 700 euron nettotuloista jää itselle elämiseen 340 euroa. Maksu jonka maksan menee 100 hehtaarin maatilan omistajalle jolla on lisäksiavopuoliso jonka kk palkka on noin 3000 euroa. Eli tässä on se epäkohta. Oikeasti he eivät elämiseen tarvitse lisärahoitusta ja lapsetkin siinä sivussa varmasti ssaavat kaien mitä ikinä tarvitsevat. Mutta miten käy minun? Eron takia menetin ydinperheeni lisäksi ansioistani noin 15000e/vuosi, lisäksi meni asunto ja kiinteä maa/metsäomaisuus. Tasingolla joudun ostaa vapailta markkinoilta itselleni uuden asunnon,vuokrala ollessa asumiskulut olisivat niin suuret etten selviäisi mitenkään.Nytkään ei jää kuin muutama satanen ruokaan,vakuutuksiin, puhelinkuluihin bensaan yms..ja siitä huolimatta yhteiskunta katsoo, että rahaa on ohjattava tälle hyvätuloiselle lähivanhemmalle, ulosoton uhalla minulta viedään kaikki. Tää lasten elatuskysymys, jossa esitetään hurskaasti jotain 420 euron keskimääräistä kulua lastakohden/kk on kyllä syvältä. Sillä varmistetaan, että yhteiskunta ei joudu koskaan maksamaan, vaan elatus voidaan aina määrätä vähintään tuohon n.120 euroon, oli sitten tuloja miten vähän tahansa. JOs oikein hyvin osaa asiansa esittää ja perustella, voi olla että oikeus vahvistaa elatusmaksun alle tuon, mutta silloin rientää yhteiskunta tämän hyvätuloisen turvaksi, ja maksaa erotuksen 120 asti. SItä ihmettelen, ettei lakiin ole kirjattu selkeää harkintaa elatustuen maksamiseksi
Vuodatuksesi pani nykimään suunpieliä sekä ylös, niinkuin alaspäin. Mutta kysynkin sinulta; Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa lapsiesi elatus ?? Etkö edes minimillä ( n. 120 euroa ) halua osallistua lastesi elatukseen?
Hoh hoijaa, a) kyse on maksukyvystä, jos käteen jää 700, ei kait keltään voida odottaa yli 50% osuutta nettotuloista elatukseen?
b) Kyse on siitä, että yhteiskunnan ei nimenomaan pitäsikään osallistua hyvätuloisten hyysäämiseen lain nojalla, kuten nyt tapahtuu. Laki lapsen elatuksesta on vuodelta -75 ! Haloo Eduskunta! Pitäisikö lakia ehkä muuttaa joiltain osin? Ei ole mitään järjellistä perustetta olemassa sille elatustuelle, jonka kunnat maksavat, jos elatusvelvollinen ei pysty. Tulot on helppo selvittää, kaikki tiedot on saatavilla, mutta elatuslaissa ei ole mitään pykälää, jossa edes mainittaisiin harkinnasta, jos elatustuen saajalla on mittavat tulot.
C) lakia pitäsi mielestäni muuttaa siten, että uusioperheet, joissa virallisesti asutaan yhdessä, kannetaan myös vastuu koko perheestä. Toivottavasti yhdessäkään uusioperheessä uusi kumppani ei kuskaa kaupasta vain itselleen ruokaa, tai osallistu vain itseä koskevalla summalla vakuutuksiin, sähkömenoihin, puhelin, yms..Tämähän on käytännössä varmasti joka taloudessa selviö, että menot ovat yhteisiä, jos kerran yhdessä virallisesti asutaan. LAKI ei vain tunne tätä asumismuotoa lainkaan!, Laki tarkastelee ainoastaan tilannetta siten, että elatusavun saaja asuu yksin. Kummallista...
Lakia pitäisi muuttaa heti siten, että myös mahdollisen avopuolison tulot otetaan huomioon, kun määrätään elatusmaksua etävanhemmalle, tämä olisi mielestäni todellista oikeudenmukaisuuta.
Hyvää juttua! Itse olen ihmetellyt samaa. Avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon aina, jos hakee yhteiskunnalta tukimuotoja(lue asumis,toimeentulo yms tuet) Elatusasioissa avopuolisoa ei ole olemassa. JOs virallisesti asuu yhdessä, pitäisi vastuu myös ottaa. Tietysti vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta ensisijaisesti, mutta asioihin vaikuttaa niin monet asiat
Itse olen etävanhempi, ja ollessani opiskelija minun ei tarvinut maksaa elatusta. Asia sovittiin yhteisessä istunnossa kunnan sosiaalivirastossa. Kunta maksoi elatuksen opintojen aikana, ja varsinainen sopimus astui voimaan opintojen päätyttyä. Lopuksi tehtiin selvitys siitä, miksi elatusta ei ollut maksettu, syyksi merkittiin opiskelujen takia tulojen vähäisyys, ja päätökseksi tuli, ettei niitä minulta peritä.
Opintojen päätyttyäkin vahvistettiin alle tuon minimisumman oleva elatusmaksu, ja sen perustelu on että minä maksan osan elatuksesta hankkimalla lasten vaatteet.
elatustuki on varmasti monelle lähihuoltajalle hyvä asia, ei tarvitse kantaa huolta, jos maksut jää maksamatta etävanhemmalta, tai hänellä ei ole tuloja riittävästi niitä hoitaa.
Mutta keskustelu on hieman sivuraiteilla...alkuperäisesti kyse oli maksuautomaatista hyvätuloisille, eli eiko tosiaan ole mitään KHO:n ennakkopäätöstä tms, jossa olisi harkittu ja todettu elatustuen maksu tarpeettomaksi? Elatusturvalaissa on kohta, jolloin tuki voidaan jättää maksamatta, yhtenä lauseena on jotenkin näin: jos lapsen elatus katsotaan muutenkin turvatuksi, voidaan tuki jättää maksamatta. Onkohan näin ikinä tehty?
On se vaan niin väärin ja todellakaan ei voida puhua tasa-arvosta, jos lähi omistaa maita ja mantuja, vaikkapa reaaliarvoltaan 400.000 euroa, mutta kunta tukee häntä maksamalla elatustukea! Kyllä lakiin pitäsi saada äkkiä korjausta.
Elatusturvalaista löytyy kohta, jonka mukaan jos lapsen isyyttä ei voida vahvistaa sen vuoksi, että äiti on vastustanut isyyden selvittämistä ja lapsen elatus on muutenkin riittävästi turvattu, ei elatustukea tarvitse maksaa.
Kaikissa muissa tapauksissa lain mukaan kunnan on maksettava lähihuoltajalle elatustuki, vaikka tämän omat tulot olisivat 1 000 000 000 000 000 e/kk.
näin minäkin sen tulkitsen ja olen edelleen sitä mieltä, että laki on syvältä,eikä myöskään helpota omaa tilannetta
tämähän on tietysti spekulaatiota,mutta kumminkin oon sitä mieltä että laki on pahasti vanha ja kaipaisi äkkiä jotain tarkennusta,ihme ettei siihen kukaan puutu. epäkohta on sen verran paha
Elatusturvalaki on säädetty 1998 ja tuli voimaan 1.1.1999 eli se on ihan uuni tuore.
Laki lapsen alatuksesta on vuodelta 1975, elatusturva asetus jossa puhutaan lähinnä elatusasioiden takaisinperinnästä mm sitä että ne vanhenee viiden vuoden jälkeen ja paljosta muustakin on vuodelta 1998. Itse laki on kuitenkin 1975
Tiedän, että laki lapsen elatuksesta on vuodelta 1975.
Mutta puhuinkin Elatusturvalaista ja niin ymmärtääkseni aiemmat kirjoittajatkin. Se tuli voimaan 1999 ja juuri siinä säädetään, että lapsen huoltajalla on oikeus saada kunnalta elatustukea enintään 118,15 euroa kuukaudessa ja että tämä etuus on täysin riippumaton saajansa taloudellisesta tilanteesta (poislukien isättömän lapsen äiti).
Aivan näin, olen samaa mieltä. Hyvä kommentti, joka mielestäni vain ohi aiheen. Vai onko mielestäsi aikaisemmin pistämäni esimerkin tilanne oikein ?
Olisihan se erikoista jos ”Ollilan Jormalla” olisi alaikäinen lapsi ja hän jäisi tämän yh-isäksi. Kuvitellaan vielä että torpasta ulos viskattu työtön exä todetaan ”maksukyvyttömäksi”, niin ettäkö sossun täti pistää Jorkulle kerran kuussa veronmaksajien rahoja reilun satkun.
Et maininnut paljonko exäsi nettotulot ovat … hänen ja sinun maksukykyjen suhteessa tapahtuvasta lapsen elatuksen jakamisestahan on kyse. Voi hyvin olla, että tapauksessanne ei ole oikein tarkastella nettotuloja, vaan paljonko pakollisten menojen jälkeen (asunto, työmatkat, ruoka, vaatteet, jne. kuten kirjoititkin) kummaltakin jää ”yli” lapsen elatukseen. Jos sovitut (tai ikeudessa määrätyt) elarit nyt epäoikeudenmukaiset, niin sitten sovittelemaan tai hakemaan muutosta.
Mitä puolisosi avokin tulot vaikuttavat sinun velvollisuuteesi huolehtia osuudellasi (joka ehkä nyt epäoikeudenmukainen) lastesi elatuksesta !? Vai toivotko että hän adoptoisi heidät?
Tuosta 420 e/kk olen osin samaa mieltä (huom. miinus lapsilisä) – perustuu ”tasapäistämiseen” eikä ota huomioon yksilöllistä tilannetta, vaikka pakko myöntää että kun omalla kohdalla laskettiin lapsen menot tarkkaan ja yksilöllisesti … niin jokseenkin samaan summaan päädyttiin ;-)
Osin ymmärrän, osin en … mutta erimieltä olemin ei välttämättä sama kuin väärin ymmärtäminen.
a) Olen samaa mieltä, elarisi nyt määritetty nettotulojen suhteessa (joka yleensä toimii), eikä maksukyvyn suhteessa, mikä ilmeisesti kohdallanne antaisi oikeudenmukaisemman tuloksen.
b) Jälleen samaa mieltä, mutta aikaisemman ”Jorma Ollila” esimerkin valossa hieman epäilen tässä olevan harkinnanvaraa kunnalla … en tiedä, pitäisi kai kysyä ”sossusta”. MUTTA, varmasti exän avopuolison tulot eivät vaikuta tähän mahdolliseen harkinnanvaraisuuteen – eikä pitäisikään.
c) Tästä olen erimieltä. Tietenkin velvollisuuteni on osallistua oman/omien lasteni kuluihin osuudellani … jolla osuudella exäni avo- tai aviopuoliso kantaa sitä ruokaa marketista myös minun lapsilleni. Minua hävettää ajatuskin, että lasteni elatuksen hoitaisi joku muu henkilö kuin hänen vanhempansa, vaikka asuvatkin erillään. Mutta meitä etävanhempia tuntuu olevan moneksi…
höpö höpö !! Elatusvelvollisuus omiin lapsiin EI MUUT vaikka exäsi ja tämän avokki menevät naimisiin – elatusvelvollisuutesi alle 18 vuotiaisiin lapsiisi lakkaa vain jos päädytte ratkaisuun missä exäsi uusi mies adoptoi lapsesi. Mutta, exäsi saama lapsilisän yh-korotus lakkaa jo avoliitossa.