Muutama kuukausi taaksepäin, olin nykyisessä parisuhteessani edelleen. Siinä meni silloin vaan tosi huonosti, ero oli lähellä ja stressiä vaikka muille jakaa. Samoihin aikoihin tekstailin erään kaveripojan kanssa. Tekstailu meni kuitenkin siihen jamaan että minä sanoin tälle kaveripojalle haluavani seksiä häneltä jos en olisi parisuhteessa, ja muita seksistisiä viestejä tuli laitettua. Ja se oli elämäni isoin virhe. Ei mulla todellakaan mitään tunteita ollu tätä kaveripoikaa kohtaan, ne oli vaan tommosia hetken kiimasuudesta kirjotettuja viestejä jotka loppujen lopuks ei mulle taikka sille merkinnyt yhtään mitään. Silti tein ihan älyttömän väärin. Ei kyllä onneksi kauaa tää viestittely jatkunut, ehkä 2 viikkoa yhteensä. Sitten viestittely loppu ihan kokonaan, ja jotenkin annoin tän asian vaan hautautua mielestä ja keskittyä suhteen parantamiseen.
Poikaystäväni luki puhelimeni viestejä eilen minun huomaamattani, ja vastaan tuli nämä elämäni isoimmat virheet. Hän järkyttyi, itki, kertoi että ei olisi ikinä uskonut minusta tollasta, oksensi suuhunsa ja oli ihan sekasin kyseisistä viesteistä. Rakastan häntä, en ymmärrä miksi tein noin. Inhoan itseäni, koko päivä on menny itketessä ja miettiessä mikä vittu mua vaivaa ja oon pyytänyt anteeksi poikaystävältä monesti ja kertonut mitä tunnen. Hän on kuitenki enkeli, puhuu mulle mukavasti ja kyselee miten MÄ voin, siis oikeasti parempaa ei voi toivoakaan. Välillä vaan kun toi juttu palaa mieleen hän ei halua mun puhuvan hänelle ja puhuu ilkeämmin mulle.
Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä lohduttaakseen ja tuoda luottamus takaisin? Olkaa kilttejä ja antakaa kaikki vinkkinne tän suhteen parantamiseen just nyt. Haluun vaan kaikki ennalleen, luottamuksen takaisin ja noi viestit unohtumaan hänen mielestä... Poikaystävä sano että ainut asia joka saa paskan pois mielestä on huumori.
Poikaystäväni luki puhelimeni viestejä eilen minun huomaamattani, ja vastaan tuli nämä elämäni isoimmat virheet. Hän järkyttyi, itki, kertoi että ei olisi ikinä uskonut minusta tollasta, oksensi suuhunsa ja oli ihan sekasin kyseisistä viesteistä. Rakastan häntä, en ymmärrä miksi tein noin. Inhoan itseäni, koko päivä on menny itketessä ja miettiessä mikä vittu mua vaivaa ja oon pyytänyt anteeksi poikaystävältä monesti ja kertonut mitä tunnen. Hän on kuitenki enkeli, puhuu mulle mukavasti ja kyselee miten MÄ voin, siis oikeasti parempaa ei voi toivoakaan. Välillä vaan kun toi juttu palaa mieleen hän ei halua mun puhuvan hänelle ja puhuu ilkeämmin mulle.
Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä lohduttaakseen ja tuoda luottamus takaisin? Olkaa kilttejä ja antakaa kaikki vinkkinne tän suhteen parantamiseen just nyt. Haluun vaan kaikki ennalleen, luottamuksen takaisin ja noi viestit unohtumaan hänen mielestä... Poikaystävä sano että ainut asia joka saa paskan pois mielestä on huumori.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei mitätehdä
Kerrot tilanteesta, jossa olet toiminut tietynlaisen tunteen ajamana, vaikka se on ollut järkeäsi ja syvempää tahtoasi vastaan.
Sinun ehkä kannattaa tarkastella tekemistesi motiivia hieman laajemmin. Kun mietit, miksi laitoit viestit, miltä sinusta silloin tuntui? Oliko noiden viestien laitto jonkinlaista pakenemista? Vai kaipasitko itsetunnollesi pönkitystä? Vai halusitko testata kaveria? Vai mahdollisesti jotain muuta. Se, miten vastaat tähän kertoo sinusta, miten olet koettanut ratkaista silloista ristiriitatilannetta. Toiset ihmiset tuppaavat esimerkiksi vaikeuksissa aina tietyllä tavalla pakenemaan. Pakenemista voi olla vaikkapa sivusuhteen hankkiminen. Jos olet ihminen, jonka on tapana paeta ongelmatilanteissa, sinulla on nyt hieno mahdollisuus oppia muita ratkaisumalleja.
Se, oppiiko poikaystäväsi luottamaan sinuun riippuu siitäkin, miten vakuuttunut hän voi olla, että ensi kerralla ja jatkossa toimit ristiriitatilanteissa toisella tavalla. Voit miettiä, miten sinun olisi kannattanut tuossa stressitilanteessa toimia ja reagoida, jotta asiat olisivat menneet paremmin etkä olisi lähetellyt viestejä jotka loukkasivat sekä poikaystävääsi että omaakin syvintä tahtoasi. Jos löydät keinon, jolla tilanne olisi voitu hoitaa hyvin, voit alkaa oppia siitä. Vuorovaikutustaitoja pitää ja saa opetella koko elämän ajan. Yksi taito on antaa itselleen anteeksi silloinkin, jos toinen osapuoli ei anna.
Ihmissuhteet ovat valitettavasti yleisesti ottaen haastavia. Niihin kuuluu paljon erehdyksiä. loukkaamista, haavoja. Onneksi usein asiat voidaan myös korjata, tervehdyttää, oppia uutta, toimia toisin. Tähän kasvamiseen toivottavasti sinäkin voit uskoa ja tietoisesti lisätä niitä vuorovaikutustaitoja, jotka ovat hyväksi sinulle ja muille. Herättikö tämä jotain ajatuksia mielessäsi? Toivottavasti myönteiseen suuntaan.
Meiju, diakoni
Kiitos ihan älyttömästi vastauksestas! Anto tosi paljon suuntaa ja selkeyttä tähän asiaan. Vähän sekava olo. Luulen että yritin tolla ihan naurettavalla viestittelyllä jotenki paeta, ja ku noina aikoina välit poikaystävän kanssa oli sellaiset että harvoin edes puhuttiin toisillemme niin kai sitten jotain korviketta yritin hakea tai äh en tiedä. Siitä ainakin oon ihan sata varma että tää kerta sai jäädä vaan valtavaksi opetukseksi ja häpeäksi itelleni, ei enää koskaan uudestaan. Toivon vaan että saisin kunnolla anteeksi poikaystävältäni (sekä itseltäni) ja luottamuksen takaisin.
Luottamusta et takaisin saa. Kyllä puukko selässä vihloo silloinkin kun se on poisotettu. Varauduthan siihen, että ristiriitatilanteissa nämä asiat nousevat keskustelunaiheeksi uudestaan ja uudestaan. Et itsekään luottaisi ihmiseen, joka on kerran tehnyt sinulle noin.
Loppujen lopuksi motiivillasi ei ole poikaystävällesi juurikaan väliä: sillä on, että jäit kiinni asiasta, josta et ole sanallakaan poikaystävääsi varottanut. Olet nyt itkenyt päivän tai kaksi - sitä et olisi tehnyt, jollei poikaystäväsi olisi omin silmin viestejäsi lukenut.
Taas tää sama juttu... oot jauhanut tätä jo muuallakin.