Käyn siis säännöllisesti päivätöissä 8-16 arkisin ja olen ammattikorkeakoulun kirjoilla poissaolevana opiskelijana ensi syksyyn asti. Jos jatkan opintoja, olisi minulla jäljellä vielä kaksi täyttä lukuvuotta ja sitten saisin tradenomin paperit ulos.
Olen miettinyt myös toista vaihtoehtoa. Kävin tutustumassa paikallisen yliopiston koulutustarjontaan ja aloin harkitsemaan, josko lukisin itseni diplomi-insinööriksi parissa kolmessa vuodessa ilman tradenomin papereita.
Kolmantena vaihtoehtona olisi lukea tuo tradenomin tutkinto loppuun ja sen jälkeen hakea yliopistoon kauppatieteiden maisteriksi.
Neljäs vaihtoehto on suorittaa kaikki kolme. Mitä teen?
Olen miettinyt myös toista vaihtoehtoa. Kävin tutustumassa paikallisen yliopiston koulutustarjontaan ja aloin harkitsemaan, josko lukisin itseni diplomi-insinööriksi parissa kolmessa vuodessa ilman tradenomin papereita.
Kolmantena vaihtoehtona olisi lukea tuo tradenomin tutkinto loppuun ja sen jälkeen hakea yliopistoon kauppatieteiden maisteriksi.
Neljäs vaihtoehto on suorittaa kaikki kolme. Mitä teen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täällä suomi24:sessa on myös opiskelufoorumi, mikset kirjoittaisi sinne?
Hyvä idea, tosin tiedän jo nyt, että matematiikka tulee olemaan kompastuskivi yliopistossa, pitkästä matematiikasta lukiossa huolimatta.
Ei sulla poeka oo rahkeita KTM/DI-tasoiseen opiskeluun..
Says who?
miksi kuvittelet lukevasi itsesi d-i:ksi "parissa kolmessa vuodessa"? Eiköhän sulla vierähdä se 7-10 vuotta vähintään, varsinkin jos et ole todella hyvä matematiikassa.
Sen takia, että insinöörin koulutus pohjalla DI:n paperit saa tuossa ajassa. Ja JOS en olisi alkanut "pelleilemään" tuon tradenomin tutkinnon kanssa 1,5 vuotta, olisin jo valmis DI muutenkin.
Kommentoinkin jo edelliseen, että varsinaisia esteitä tai muita elämän sisältöjäkään ei ole "tiellä".
ihan tosissani ja ei-vittuiluna sanoisin että ne di:n paperit ei parissa vuodessa onnistu insinööikoulutuksen pohjalta, mutta kannattaa yrittää vaikka menisikin vähän enemmän aikaa
Ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mielestäni parhaimmalta, viimeistä en lähtisi toteuttamaan, siinähän menisi yhteensä lähemmäs kymmenen vuotta. Yritä saada tradenomin paperit ulos niin pian kuin mahdollista ja löytää sen alan hommia jos se ala tuntuu sinun mielestäsi oikealta. KTM:ksi sinun lienee turha lukea, samoissa hommissahan tradenomit ja ekonomit kuitenkin yleensä on.
Enkä varmaan tuossa iässä enää lähtisi kokonaan uutta alaa opiskelemaan. Etkös sinä itse kertonut olevasi kolmekymppinen?
Kyllä, 30 ollaan oltu kesästä lähtien. Unohdin mainita vielä viidennen vaihtoehdon, joka on, että luen tradenomin paperit ulos ja haen sairaanhoitajaksi (lukiopohja) ja sen jälkeen minulla olisi kolme AMK-tutkintoa.
Naista saati lapsia ei ole näköpiirissä, joten mielestäni on aika se ja sama miten vapaa-aikani työn ohella käytän. Jos en tee tuplavuoroa töissä, niin miksen sitten opiskelisi eteenpäin...
Miksi sairaanhoitajaksi? Itsekin kävin kerran sh-valintakokeissa, oli kirjallinen testi, ryhmäkeskustelu saattohoidosta ja psykologin haastattelu.
Meni ihan päin persettä :D
Hoitsuille on yleensä "aina" töitä ja lisäksi erikoistumisvaihtoehtoja on paljon, sanoisin enemmän kuin muissa koulutuksissa.
Kannattaa lukea sitä mikä sua eniten kiinnostaa. Sellasia hommiahan sun kannattaa tehdä missä oot hyvä ja mistä pidät. Jos kerta matikka tökkii, etkä ole mitenkään looginen kaveri, miksi lukea itsensä dippainsinööriksi? Tai jos kovasti pidät alasta niin sitten tietysti.
Noh, viimeisin arvosana asteikolla 0-5 oli täydet 5, tosin kurssilla ei menty vaikeimpiin asioihin mitä oli esimerkiksi lukiossa pitkän matematiikan kursseilla. Ja uskoisin nykyään sisäistäväni paremmin vaikeatkin asiat, lähinnä kysymys lienee siitä, että miten menee pääsykokeet.
Sairaanhoitajaksi ei mielestäni kannata opiskella. Mun tytär on sun ikäinen ja on engl.kielisen koulutuksen suor. kans.väl.sair.hoit. mutta Suomessa ei tykkää työolosuhteista. On liian kiire ja hoitajia on liian vähän. Palkka myös huono.
Ulkomaille jos menisi niin siellä ei ole noita ongelmia mitään, mutta on sitten muita ongelmia, jos yksin menisi.
Tyttäreni opiskelee yliopistossa aivan toista alaa.
Jos mä oisin sä, niin tekisin tradenomin tutkinnon valmiiksi.
Ammatinvalinnan testejä voisit käydä tekemässä työ- ja elinkeinotoimistossa (ent. työvoimatoimisto) ja keskustelemassa ammatinvalinnanohjaajan kanssa. Siitä on ainakin itselleni ollut hyötyä, kun aikoinani mietin alanvaihtoa.
Yksin miettimällä pyörii vain ympyrää. Asiantuntijoilta saa hyviä vinkkejä omista vahvuuksista ja työnsaantikin on tärkeä vähän varmistella, että miten on alalla työtä, ettei työttömäksi opiskele.
Itse tietenkin teet lopullisen valinnan.
Ehkäpä pitäisi miettiä mitä työtä haluaa tehdä. Suomessakin on juuri vikana tuo että koulutetaan turhaan väkeä liian "korkealle", monet päätyvät suoraan kortistoon tai muihin töihin.
Mene ensin huoriin.
Solmi avioliitto DarkFearin kanssa.
Tää on vaikea... Melkein suosittelisin dippainssiä, kun kauppatieteellisessä ei voi välttää markkinointipaskaa. Toisaalta markkinointi on vain sanoja peräkkäin, täytyy vaan muistaa ne sanat ja olla välittämättä kirjoitusvirheistä... eli jos matemaattinen ajattelu on sulle oikeasti vierasta, niin sitten KTM. Matemaattista ajattelua voi kyllä treenata etukäteen avoimessa yliopistossa.