Miten on mahdollista?

Kienzle kirjoitti:

..että kohtaan naisia, jotka haluaisin, mutten saa ja saa niitä, joita en halua, mutta saan. Ehkä tää asia täytyy kuvailla näin. Olen kolmekymppinen mies, normaali, kohtuullisen näköinen, mukava, rento ja nuorekas, kaikenkaikkiaan ok. Käyn töissä ja pärjään ihan hyvin. On vapaa-aikaa ja harrastuksia. Liikun baareissakin kohtuudella ja vietän ihan sosiaalista elämää. Ongelma on kuitenkin siinä, miten kohdata oikeanlainen nainen. Vaadin joitain asioita, mutta en mahdottomuuksia. Mukavan näköinen ulkokuori yhdistettynä hyvään persoonallisuuteen. Ehkä mieluummin vaalea kuin tumma, arvostaa periaatteita ja enemmän perinteisiä arvoja kuin nykytrendien mukaista välinpitämättömyyttä ja ihmisuhteiden kierrätystä. Enimmäkseen kohtaamani naiset olen tavannut ehkä baareissa tai illanistujaisissa. Muutaman kerran koitin netistä ja kavereitten järjestämillä sokkotreffeilläkin on tullut oltua. Harrastuksistani ei oikeastaan ketään pysty kohtaamaan. Ikähaitari on ollut jotain 21-33v. Ehkä aika laaja haitari, mutta toisaalta ihmisen erilaisuuden ja elämänkokemuksen erot on huomannut selkeästi. Loppujen lopuksi olen enemmän huomannut viihtyväni juuri vanhempien naisten seurassa. Meillä on löytynyt enemmän yhteisiä arvoja ja ajatuksia. Kuitenkin käyn treffeillä ja olen seurustellut muutaman kerran pidempää. Siis muutama parin noin parinvuoden suhde takana, muut hieman lyhyempiä ja jotain, mitä ei suhteeksi voi edes laskea. Ihastun melko helposti, mutta rakastaminen tai rakastuminen ovat sitten hieman vaikeampia asioita. Ongelma oli kuitenkin se, että kohtaan jonkun mielestäni sellaisen ihmisen, jonka kanssa haluaisin tutustua paremminkin, niin tällainen suhde ei vain ala toimia. En yritä väkisin mitään tai pakkomielteisesti, mutta tutustuisin mielelläni paremmin. Usein ajatukset ja arvot ovat menneet hyvin yhteen, mutta naisen taholta tullut pakit alkuvaiheessa-mm. en ole valmis vielä mihinkään, ajatukseni ja tunteeni ovat vain kaverilliset, en tunne välillämme mitään fyysistä kemiaa, uskon että etsisin jotain muuta kuitenkin koko ajan ja pettäisin sinua ja itseäni... Mitä tämä oikein tarkoittaa? Ajatukset ja arvot ovat kuitenkin olleet samoilla linjoilla ja seksiä olemme harrastaneet muutaman kanssa, vaikka se on osa suhdetta, eikä kaikki kaikessa. Tärkeä osa kuitenkin ja yleensä seksikin on sujunut jopa hyvin. Erään kanssa emme tehneet muuta kuin tapasimme pari kertaa ja hän myönsi itsekin, että olemme hyvin samanlaisia, mutta totesi, ettei halunnut aloittaa mitään. Muutaman kanssa on ollut aivan selkeä syy se, että he ovat olleet yh:ta ja lapsi/lapset ovat olleet tärkeämpiä kuin uusi suhde tai oma elämä on muuten ollut sekaisena, asuin- tai työpaikan vaihto jne. Toisaalta kun olen taas vaikka liikkellä ilman mitään kiinnostusta tavata ketään, tapaan naisia, jotka osoittautuvat itselleni vääränlaisiksi. Se, että juttelen, käyn tanssimassa, tarjoan ehkä drinkin puolitutulle naiselle, saa toiset luulemaan, että yritän iskeä. Olen hienovaraisesti joskus vihjannut, että en halua välttämättä mitään enempää, mutta tämäpä saa aikaan yleensä lisää tarrautumista. Tosin joskus olen päätynyt sänkyyn muutaman kanssa, joista en todellakaan ole kiinnostunut, mutta ajatellut, että ehkä voisi paremminkin tutustua. Nämä olen kuitenkin itse joutunut päättämään-ilmoittamalla, että en ole valmis tähän suhteeseen. Mieluummin olen yksin kuin huonossa suhteessa ja miksi hukata aikaa johonkin, mikä ei tunnu oikealta itseä tai muita kohtaan. Miksi näin kuitenkin käy? Mitä nainen ajattelee? Mikä saa perumaan tutustumisen ja olemaan antamatta mahdollisuutta suhteelle, kun muuten tuntuu asiat henkisellä tasolla kolahtavan ja jopa fyysisestikin..en ymmärrä? Kohtaanko väärissä paikoissa vääriä ihmisiä..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä