Elämässä kaikki tosi hyvin ja sitten yksi ihminen työpaikalta saa ajatukset sekaisin yhden päivän aikana. Nyt unohtelen asioita, sekoilen sanoissa, kun hän pyörii ajatuksissani. Molemmilla oma elämä. Odottelen, että nämä tunteet menee ohi, se kai ainoa vaihtoehto.
Ei tässä näin saa käydä
on_kummallista
241202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olen itse samassa tilanteessa. Täytyy vain toivoa että menee nopeasti ohi ja elämä jatkuu normaalisti.
Ei ole kovin nopeasti ohi mennyt, pahenee vaan. Mun tunteet häntä kohtaan kasvaa. Mitään ei ole tapahtunut, eikä tule tapahtumaan meidän välillä.
Kuulostaa todella tutulta. Missäpäin vaikutat? Mikä on mahdollisuus että oikeasti osuisi tällä sivustolla...?
Luulen, että mahdollisuus osumaan on olemattoman pieni tällä sivustolla... En taida silti uskaltaa kertoa missä päin olen. Menisi vaan asiat liian monimutkaisiksi, jos hän tietäisi, että...
Vantaa?
Vantaalla hyvinkin
Jaahas... nyt sitten turhat toiveet heräsi. Tarkennetaanpa vielä hiukan.. itä- vai länsi-vantaalla?
Itse siis olen ihanaan naiseen ihastunut mies.
Joku muu on Vantaalla, minä en siellä päinkään.
Länsi-Vantaalla. Miten kävi toiveellemme?
Taisi jäädä toiveeksi.... :(
Enkä minä!
Tapahtuu. Viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli kuolee....
Jonain päivä on vähän seesteisempää... mutta suurimman osan ajasta ko. henkilö on vahvasti tunne-elämässä mukana. Ilo, ikävä, kaipaus, himo ja paljon muuta vuorottelevat. Eikä niitä pysty estelemään..ovat niin syvällä sydämessä. Jotenkin niistä voimaannunkin.Saan hyvää energiaa, jos olen samassa tilassa hänen kanssaan. Olen yrittänyt eri keinoilla päästä tilanteesta. Ei onnistu. Näin on jatkunut jo useita vuosia.
Tuo voimaantuminen on jännä juttu. Jotenkin hymyilen sisältä minäkin hänen seurassaan ja olen energinen, mutta samalla sisällä velloo sellainen tunteiden möykky, jonka haluaisi purkaa sanoiksi. Sitten kun ei pura, niin se on raskasta kannettavaa. Edelleen odotellaan, menisipä tämä ohi. Haluan uskoa, että menee. -ap
Sama täällä.. Näemme töissä suhteellisen harvoin, mutta yhteisen työvuoron sattuessa seuraavat viikot menevät aivan sekasin. Suhteelle ei ole kuitenkaan mahdollisuutta, koska elämme aivan erilaisissa elämäntilanteissa johtuen ikäerostamme. Tiedän, että tunteet ei voi olla täysin yksipuoliset, mutta silti mun sydän räytyy!
Jaksan silti odottaa, että saamme yhteisiä hetkiä, tuntea läheisyyden ja miettiä mahdollisuuksiamme. Ikäerokaan ei voi olla este, nehän ovat vain numeroita, jos sielu on yhteinen. Sain lukea jostakin artikkelin, että olisi olemassa jokin kohtaamisen taso ja tapa, jossa ihminen voi antautua toisen eteen täysin avoimena, ja löytää syvän henkisen ja fyysisen yhteyden. Sinun kanssasi, toivon niin.
Voi kunpa ei olisikaan este, mutta en usko kummankaan meistä ikinä tekevän aloitetta. Kyseinen mies tavallaan teki kerran, tai en tiedä sanoko hän sen tosissaan vai ei.. iMenin aivan lukkoon ja keskustelu siirtyi muihin aiheisiin melkeinpä heti.. No menetetty juttu, vaikka miestä jatkuvasti ajattelenkin... Enkä ole häntä nähnyt edes muutamaan viikkoon..
Mites sielunkumppanilla on asioiden laita nyt?
Ihastumista ilmassa täälläkin, vaikka tiedän, että tästä ei tule koskaan mitään. Olet varattu, ja lisäksi minä olisin sinulle aivan vääränlainen nainen. Vaikka eroaisitkin tahollasi, ja jonkun viidennentoista ihmeen myötä osoittaisit jonkinlaista kiinnostusta, tiedossa olisi vain ja ainoastaan sydänsurua - ainakin minulle.
Siispä vain katselen sinua. Juttelemme paljon. Näytät hyvältä puvussa. Olet minua todella paljon pitempi ja voimakkaampi. Olet turvallinen. Olet hauska ja ilkikurinen, ja niin söpö kun innostut oikein kunnolla jostakin. Ja olet jonkun muun...
Mutta sinä ihana mies, kiitos, että ilmestyit viime keväänä elämääni, koska tämä osoittaa, että kaikkien menneisyyden kauhujen jälkeen pystyn sittenkin tuntemaan jotain. Nyt vain odottelen, että tämä kyseinen tunne menee ohi ja löydän sen oikean, vapaan, minulle sopivan miehen =).
Hyvä lukea näitä. Itselläni pää ollut tässä pyörällä ja tänään oli myönnettävä itselle, että jotenkin eräs nainen sen sai sekoitettua. Yleensä en usko mihinkään yht'äkkiä syttyvään ihastukseen, mutta kai tämä nyt sitä on. Hieno tyyppi. Tilanne vaan on se, että pitää pyyhkiä tuollaiset ajatukset mielestä.
''Mikä ihmeen tunne'' minkä takia pitää pyyhkiä ajatukset mielestäsi, onko nainen varattu? Muussa tapauksessa voi hyvinkin syntyä vielä jotain!
Varattu on kyllä. Väärä aika, väärä paikka. Ajattelin antaa ajan kulua ja ottaa etäisyyttä. Olen onnellinen siitä, että näin voimakkaasti voin tuntea, mutta nyt pakotan ajatukset muualle.
Nyt sitten sorrut työpaikkasuhteen kautta pettämään nykyistäsi.
Hyvä Sinä!
ei.
Heräsin aamulla raukeana. Kuin olisimme juuri rakastelleet. Olit niin lähellä.