IT-Viikko:
Suomen ennätys?
Ohjelmoija lähetti tuhat hakemusta, ei töitä
Turkulainen ohjelmoija Juha Niemelä on lähettänyt syksyn mittaan melkeinpä tuhat työpaikkahakemusta, mutta töitä ne eivät ole poikineet.
Niemelän mukaan vastauksia on herunut viidennekseltä, mutta työpaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole nyt tarjolla, Turkulainen-lehti kirjoittaa.
Yksi yritys olisi ollut valmis palkkaamaan Niemelän, tosin Etelä-Kiinaan.
Turkulaisen mukaan tuhat hakemusta lienee jonkin sortin Suomen ennätys. 49-vuotiaalla Niemelällä on tuore ohjelmoijan tutkinto, hän on filosofian kandidaatti ja hän taitaa englantia, ruotsia, ranskaa ja espanjaa.
Niemelä on ottanut kokemuksiensa myötä yhteyttä työministeri Tarja Filatoviin. Niemelä epäilee, ettei päättäjillä ole realistista kuvaa työmarkkinoista.
Suomen ennätys?
Ohjelmoija lähetti tuhat hakemusta, ei töitä
Turkulainen ohjelmoija Juha Niemelä on lähettänyt syksyn mittaan melkeinpä tuhat työpaikkahakemusta, mutta töitä ne eivät ole poikineet.
Niemelän mukaan vastauksia on herunut viidennekseltä, mutta työpaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole nyt tarjolla, Turkulainen-lehti kirjoittaa.
Yksi yritys olisi ollut valmis palkkaamaan Niemelän, tosin Etelä-Kiinaan.
Turkulaisen mukaan tuhat hakemusta lienee jonkin sortin Suomen ennätys. 49-vuotiaalla Niemelällä on tuore ohjelmoijan tutkinto, hän on filosofian kandidaatti ja hän taitaa englantia, ruotsia, ranskaa ja espanjaa.
Niemelä on ottanut kokemuksiensa myötä yhteyttä työministeri Tarja Filatoviin. Niemelä epäilee, ettei päättäjillä ole realistista kuvaa työmarkkinoista.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Entisenä turkulaisena tiedän, että tuo ei olisi edes mahdollista missään muualla kuin SUOMEN TURUSSA.
Koko Turun seudulla on työnantajat itsekeskeisiä kitupiikki pihtareita, oman edun tavoittelijoita, jotka repii viimeisen henkilökunnan selkänahasta kaikki voitot omaan pussiin. Puhu niille palkkaamisesta; Ne nauraa pelkälle ajatuksellekin.
Minä olen aivan varma siitä, ettei päättäjillä ole realistista kuvaa työmarkkinoista. Turussa ihmisiä koulutetaan jos mihin moderneihin ammatteihin, joilla ei saa töitä sitten kirveelläkään. Itseni mukaanlukien. Nimimerkillä minäkin annoin palautetta Filatoville. Filatov ei vastannut.
Ei ole kysymys tutkinnoista, tiedoista ja taidoista. Katsoitko perjantaina tv:stä dokumentin muuttuvista työmarkkinoista? Minä katsoin. Työnhakijan on oltava head-hunterien unelmatyyppi, alle 27-vuotias kansainvälisen työkokemuksen omaava yli-ihminen, sinkku, jolla mahtavat sosiaaliset ja ryhmätyötaidot sekä loputon kiinnostus kehittyä ja kieli vyön alla rehkiä viimeiseen asti. Sellaiset ihmiset voivat saada töitä.
Työmarkkinat ovat vääristyneet työnantajien hyväksi - ja pahemman kerran. Kysymys on itsekeskeisyydestä, joka johtaa yksilökohtaiseen penninvenytykseen ja loputtomaan omien etujen tavoitteluun. Inhimillisyyttä ei enää tunneta. On olemassa enää kilpailu, jossa vain 10 prosenttia osallistujista on voittajia. Loput häviäjiä. Häviäjät jäävät ilman työpaikkaa.
Vaikka näin on, oikeastaan kenenkään ei sallista työllistää itseään. Työttömyysturvalakimme estää itsensä työllistämisen totaalisesti.
Pian varmaan taas joku päättäjän apulainen kirjoittaa tänne että Suomessa kaikki saavat tehdä töitä ja minä vaan puhun potaskaa. Näin hän tekee aina kun mainitsen työttömyysturvalaista.
Siitäkään huolimatta tämä kirjoittaja ei ole koskaan vielä osannut kertoa miten Suomenmaassa voi tehdä töitä itselleen menettämättä työttömyysturvaansa. Muille viisaille tiedoksi, työttömyysturva ei ole sama asia kuin työttömyystuki. Niistä vain toinen on euroja.
Tämä turkulainenkin pystyisi kyllä helposti työllistämään itsensä jos se olisi lain mukaan sallittua. Mutta kun se ei ole, hänen on lähetettävä tuhat anomusta työnantajille, koska vain toisten antama työ on sallittua.
Eli, poistaaksemme työttömyyden meidän ei tarvitsi kuin saada ay-liittojen pomot soittamaan työministerille että nyt saat muuttaa sitä työttömyysturvalain ensimmäisen osan, toisen luvun, ensimmäisen pykälän lausetta muotoon
"Työttömyystukea maksetaan henkilölle joka on työkykyinen ja jonka tulot ovat alle 1.5 x työttömyystuki kuussa".
Muuta siinä ei sitten tarvitakkaan, olisi työpaikka sitten pian tälle turkulaiselle ja muille työttömille.
Mitä sitten työttömyysturvalaki sanoo?
Voithan sinä nyt jotain tehdä; esimerkiksi ostaa ja myydä pörssiosakkeita. Ei nyt elinkeinoksi asti, mutta sen verran että niistä hiukan voittoa tulee. Ei siitä vielä pitäisi työmarkkinatuki lähteä.
Entä kun vuoden aikana myyt pari autoa ja saat niistä voittoa eli pääomatuloa? Se on vastaavaa pääomatuloa kuin pörssiosakkeista tuleva. Ei siitäkään pitäisi työmarkkinatuki lähteä, ellei voittosi ylitä jotain tiettyä euromäärää.
Kauppaa siis ilmeisesti voi tehdä, kunhan sitä tekee riittävän harvoin, eikä elinkeinona vaan "harrastuksena". Vai kieltääkö työttömyysturvalaki tämänkin? tuskin. Monilla työttömillä ja työmarkkinatukea saavilla on pörssiosakkeita joista tulee pientä tuottoa, osinkoja ja pieniä luovutusvoittoa. Monet lisäksi tekevät pientä bisnestä autoilla. Ei kaikki sentään voi kiellettyä olla! Toinen juttu sitten on, jos teet jotain sellaista josta saisit PALKKAA. Mutta palkka ja pääomatulo ovatkin kaksi eri asiaa.
Usko pois, ei sinun mallillasi työllistyisi kuin kourallinen porukkaa! Sinulla riittää bisnesideoita pohdittaviksi ja kokeiltaviksi - ja mikäs siinä, ne voivat hyvinkin tuottaa tulosta. Olet kuitenkin varma, että kaikki muutkin haluaisivat "aloittaa pienestä" eli myymällä jotain tiettyä tuotetta, ideaa, vaikka niitä linnunpönttöjä. Unohdat kuitenkin mielestäni näissä kirjoituksissasi ihmisten elämäntilanteen; monen vuoden koulutuksen jälkeenkö pitäisi alkaa ideoimaan tulonlähdettä? Etkö ymmärrä, että ihmiset olettavat että käymällä tietyn koulutuksen sitä mennään tekemään sitä tiettyä työtä? Mitä järkeä koulutuksesta sitten olisi (poliisi, terv.hoitaja, opettaja, palomies jne. millaisia oman alan ideoita heille että työllistävät itsensä?) monella alalla? No niin, ideathan eivät maailmasta lopu, mutta kellä sinun lisäksesi on kärsivällisyyttä/aikaa kehitellä tulonlähdettä pienillä askelilla kun kotona on suita ruokittavana ja laskut painavat päälle?
Vai työttömät käymään pörssikauppaa ???
niin mulla on ainakin sellanen käsitys että sihen tarvitaan pääomaa.
Ja mistäs työtön sen repäsee ?
siitä peruspäivärahasta ? se menee kyllä kädestä suuhun.
Ja 10-50 € pörssipeluu on aika pajatsoa.
ihme juttua sitä saakin lukea.
Taisin taas vastata tosissani ironiaan...
=)
Jos sinulla pitkän koulutusputken jälkeen on kaksi vaihtoehtoa:
1) Jäädä työttömäksi
2) Kehitellä idea jolla saat edes pientä omaa tuloa
Niin kumman valitset? Minä valitsisin jälkimmäisen.
Mutta toki tekisin sitä vain määriteltyihin rajoihin saakka, ettei työttömyysturva lakkaa. Vasta jos bisnes alkaisi todella pyöriä, olisi järkeä perustaa firma ja luopua työttömyysturvasta. Näitä hommia jos harrastaa, on hyvä olla selvillä omista ilmoitusvelvollisuuksistaan Kelan ym. suuntaan. Ettei joudu takaisinperinnän kohteeksi.
Ehkä tällä muutoksella ei työllistettäisi kuin kourallinen ihmisiä, mutta ainakin suunta olisi oikea. Ilmapiiri ainakin muuttuisi hieman yrittämistä kannustavaksi.
Työttömänähän sitä on aikaa suunnitella bisnestä.
Keskustellaanpa asiasta toisinpäin. Mitä haittaa työttömyysturvalain muutoksesta olisi sellaiseksi, että kaikki halukkaan saisivat hankkia tuloja ja maksaa niistä veroja ja muita lakisääteisiä maksuja laillisesti?
Eikö sinusta ole yhtään kummallista, että meillä Suomessa laillinen verojen maksaminen on tehty rangaistavaksi yksityisiltä? Vain työnantajat saavat maksaa veroja, eikö se ole vähän kummallista? Näin on meillä ollut jo 80-luvulta lähtien.
Oletko ajatellut, että meillä saa ostaa esimerkiksi kirjoja. Onko käynyt niin, että sen vuoksi kaikkien on pakko ostaa kirjoja? Vai onko meillä niin, että vain ne jotka haluavat ostaa kirjoja, ostavat kirjoja?
Jos itsensä työllistäminen muutettaisiin lailliseksi, pakottaisiko se kaikki työllistämään itsensä ja palkkatyö työsuhteessa tulisi rangaistavaksi? Ei, kyllä nykyiset työsuhteet voisivat jatkua ja lisää tulisi vain sen verran, että työttömät työllistyisivät.
Ja nämä, jotka työllistävät itsensä, eivät varmaan olisi useinkaan näitä nykyisiä työttömiä, vaan nykyisin työssä olevia. Kun he siirtyvät itsensä työllistämiksi, heidän tilalle pääsee näitä nykyisiä työttömiä.
Ja kun kaikki saavat myydä ja ostaa, sehän lisää kysyntää ja työtä. Syntyy siis lisää näitä työsuhteisia työpaikkoja kun tarjontaa pitää saada lisää.
"Unohdat kuitenkin mielestäni näissä kirjoituksissasi ihmisten elämäntilanteen; monen vuoden koulutuksen jälkeenkö pitäisi alkaa ideoimaan tulonlähdettä? Etkö ymmärrä, että ihmiset olettavat että käymällä tietyn koulutuksen sitä mennään tekemään sitä tiettyä työtä"?
Jos ideoiminen on sallittua, se ei tarkoita että se on pakollista. Eikä se tarkoita, että pitäisi keksiessään aloittaa siitä tulonlähdettä. Nykyisinhän asia on juuri näin.
Jos keksii nykyisin jonkin idean, se on joko unohdettava tai tehdä siitä tulonlähde riskillä. Useimmat unohtavat. Työttömyysturvalain muutoksen jälkeen ei ole pakko lopettaa sitä ideaansa. Jos palomies keksii että palokunta voi toimia paljon tehokkaammin jos talossa on palokaappi tuloväylällä ja josta palokunta voi nähdä tarpeelliset tiedot, kaasupullot, pääkytkimen, ovet, ikkunat, hätäuloskäynnit. Hän voi suunnitella sellaiset paperit joihin jokainen voi merkitä tarpeelliset tiedot ja voi valmistaa myös näitä palokaappeja, joissa on kevyt paloeristys (ettei ne tiedot pala ensimmäisenä) ja palokunnan vaimennettava hälytin.
Palomies voi siis kouluttautua aivan rauhassa palomieheksi ja tehdä palomiehen töitä. Hän voi jatkaa palomiehen töitä vaikka tekisikin iltaisin näitä palokaappeja. Hän voisi hankkia ensimmäisiin kappaleisiin esim. hälyyttimiä maksamalla lisenssirahoilla eli sen tekijä saisi rahaa vasta jos tuote tulisi myyntiin ja siitä saataisiin rahaa. Hän voisi myydä näitä itsevalmistamiaan tuotteita, jolloin jos ne olisivat käyttökelpoisia, niille syntyisi kysyntää. Palomies voisi myydä sitten tuotteen, ottaa kumppaneita ja valmistuttaa niitä tai lopettaa palomiehen hommat jolloin joku toinen palimies saisi töitä tästä palomiehen hommat jättävästä tulisi yrittäjä.
Kun kaikki talot olisi palokaapistettu ja kysyntä hiipuisi, hän voisi siirtyä taas siirtyä palomieheksi tai jos palomiehen hommia ei ole ja kun tulot laskisivat alle 1.5 x työttömyyskorvauksen, hän saisi sitten työttömyystukea.
Tätähän tapahtuisi hyvin harvoin, mutta se olisi se turva jokaiselle. Yhteiskunnan kannalta muutamankin vuoden itsensä työllistäminen ja verojen maksaminen on paljon kannattavampaa kuin maksaa sille palomiehen tilalle palkatulle työttömyyskorvaus monta vuotta, minkä yhteiskunta nykyisin joutuu tekemään.
"Mitä järkeä koulutuksesta sitten olisi (poliisi, terv.hoitaja, opettaja, palomies jne. millaisia oman alan ideoita heille että työllistävät itsensä?) monella alalla"?
Yhteiskuntahan kouluttaa kansalaisiaan sen vuoksi, että he tekevät työtä ja maksavat veroja joilla yhteiskuntaa pyöritetään.
Mitä enemmän koulutetaan, sitä enemmän syntyvät työt ovat tuottavia. Usein sanotaan, että yksi insinööri synnyttää sata työpaikkaa lapiomiehille. Tarvitaan siis koulutusta tämän vuoksi.
Huolimatta siitä, että jokainen saisi ideoida ja toteuttaa ideoitaan, vain osa tekisi näin suuremmassa mittakaavassa. Mutta jos viisi miljoonaa kansalaista tekee sitä pienessäkin mittakaavassa, siitä syntyy aika paljon työtä. Ja ne jotkat tekevät sitä suuremmassa mittakaavassa, synnyttävät jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Jos vielä mietitään mitä ideoita olisi poliisilla. Poliisihan on yleensä kutsumusammatissa eli hän mielellään kantaa kortensa kekoon sen vuoksi,että yleinen turvallisuus säilyisi. Riippuen poliisin harraastuksesta, hän voi tehdä monia omankin alansa juttuja, esimerkiksi pitää nuorille kerhoja. Jos esittämäni työttömyysturvalaki olisi voimassa, poliisi voisi ottaa kerhon vetämisestä pienen korvauksen ja maksaa siitä verot. Hänen ei tarvitsi tehdä työtä ihan hyvästä sydämestään. Kerhotoiminta laajenisi ja nuorisolle syntyisi muitakin harrastuksia kuin mummojen potkiminen. Ymmärrät varmaa millainen vaikutus tällä olisi rikollisuuteen yleensä ja nuorisorikollisuuteen.
Poliisi siis voisi olla mukana toiminnassa jonka hän kokee omakseen, yhteiskunta säästäisi euroja kun rikollisuus vähenisi. Perheet pysyisivät paremmin kasassa kun vanhempien ei tarvitsi tapella itseään eroon nuorison vallattomuuksien takia. Vaikka tällä tavalla ei kaikkea nuorisorikollisuutta tai perheriitoja voida välttää, jo 10 % vähennys toisi kovasti säästöjä ja hyvää mieltä.
Jos katsotaan sitten terveydenhoitajaa, kuvitellaan että hänen ei tarvitse tehdä mitään omalta alaltaan. Hän on kiinnostunut salpeista. Moni ei ole kuullutkaan siitä. Hän voisi hankkia salpeja ja myydä niitä. Uusi harrastus saattaisi syntyä ja terveydenhoitaja saisi vähän lisää itselleen, hankkiakseen vaikka uuden astiaston.
Koska salpeiden tekemiseen tarvitaan materiaaleja, harrastuksen lisääntyminen lisäisi niiden kysyntää ja näin myös niitä valmistavien tehtaiden työpaikkoja.
Kaikkihan eivät menisi näin, mutta kun meillä on viisi miljoonaa, joku heistä aina onnistuu. Nyt kun meillä on vain muutama tuhat, joille tämä on mahdollista, ymmärrät varmaan että todennäköisyys kasvaa monisatakertaiseksi jos työttömyysturvalakia muutettaisiin. Ja vaikka ei muuttaisi mitään, eihän sen muuttaminen aiheuta euronkaan lisäkustannuksia.
"No niin, ideathan eivät maailmasta lopu, mutta kellä sinun lisäksesi on kärsivällisyyttä/aikaa kehitellä tulonlähdettä pienillä askelilla kun kotona on suita ruokittavana ja laskut painavat päälle"?
Kun on ruokittavana suita ja laskut painavat päälle, silloin on kai helpoin tapa auttaa tilannetta tehdä jotakin ja myydä tekemisiään. Tietenkin jos olisi töitä tarjolla työsuhteessa, niin niitä kannattaisi tehdä. Niitä vain harvalle on nykyisin tarjolla. Ja tuo työsuhde on yleensä rajoitettu kahdeksaan tuntiin. Aikaa jää vielä 16 tuntia ja viikonloput niille omille hommille.
Mutta jos tuloja on 500 €/kk ja aikaa on periaatteessa 24 h/vrk, niin eiköhän siinä voisi jotain tehdä. Näin ainakin tapahtui vielä 70-luvulla kun meillä ei ollut tätä nykyisen työttömyysturvalain pykälää.
Pienillä askelilla eteneminen on helppoa. Siihen ei tarvita pääomia, ei riskeerausta.
Työttömyystuen saanti riippuu työvoimalautakunnasta, jolle ei ole erikseen määritelty rajoja. Työttömyysturvalaki sanoo, että vähäinen toiminta on sallittua, muu ei. Työvoimalautakunnan päätöksiin ei voi hakea muutosta ylempää, esimerkiksi työministeriöstä tai muusta vastaavasta.
Maallikoista koottu raati määrittelee sen, voidaanko jollekin työttömälle maksaa työttömyystukea vai ei. Työttömyystuen voi menettää pahimmillaan jos myy oman autonsa ja työvoimalautakunnan jäsenet katsovat sen yritystoiminnaksi. Heillä ei ole velvollisuutta perustella päätöstään.
Ongelmaksi tulee se, että vähäiseksi toiminnaksi luokitellaan sellainen toiminta, jonka uskaltaa tehdä kertomatta siitä verottajalle. Pääomatulon saaminen on sallittua, mutta se vähentää työttömyystuen määrää perusjakson jälkeen.
Pääomatuloista ei siis ole työttömyystuen lisäksi, koska jos saa pääomatuloja 100 €, tukea vähennetään 100 €.
Kaikki muu on kuin ylinopeutta ajaminen. Yleensä uskaltaa ajaa muutaman kilometrin ylinopeutta. Enemmänkin uskaltaa jos ottaa riskin.
Kuten olet huomannut, kun verojen maksaminen ei ole sallittua, tehdään sitten pientä kauppaa pimeästi. Kun ensin opetetaan tekemään pimeästi, niin sitten sitä oppii ja saa työttömyystukea ja saa muita tuloja pimeästi. Rikollista toimintaa suositaan. Kaikista ei ole rikollisiksi.
Jos vielä palaisimme tähän kun tekee riittävän harvoin. Mitä hyötyä yhteiskunnalle on tästä riittävän harvoin tekemisestä? Eihän kukaan uskalla laajentaa toimintaansa, vaan on sanottava jos se liiketoiminta kasvaisi yli 10 euroon kuussa että ei voi tehdä enempää. Ei siinä voi syntyä uusia työpaikkoja eikä kysyntää. Tiedän toki, että jotkut hankkivat tuhansia euroja kuussa tällä pienellä liiketoiminnallaan, eivät maksa veroja ja saavat työttömyystukea. Mutta jos siitä kärähtää, on alettava kokopäivätoimiseksi rikolliseksi koska kaikki tuki loppuu siinä.
Ja lisäksi, kuten itsekin kerrot, vain parin auton myynti on mahdollista ja silloinkin pitää olla erityisen rohkea. Ei taida Suomen hyvinvointi käytettyjen autojen myynnillä kohentua.
Olen joutunut useasti sanomaan, että tarkoitus ei ole löytää keinoa jonkin asian tekemiseen, vaan yleiseen työn lisääminen. Siis saada kaikki kansalaiset tekemään jotain, josta he saavat tuloja. Aivan kuten oli ennen nykyisen työttömyysturvalain voimaantuloa 70-luvulla ja sitä ennen.
Jos sinun neuvosi työttömälle on myydä pari autoa vuodessa, se on aika heikko esitys.
Kun tekee itse jotain ja myy itse tuottamaansa, kyse ei mielestäni ole palkasta eikä pääomatulosta, vaan itse hankituista tuloista, joita meillä Suomessa ei saa olla. Jos on, työvoimalautakunta katsoo heti sen yrittämiseksi, riippumatta saatavien tulojen määrästä.
Ongelma on siis hyvin keinotekoinen ja aiheutuu tästä työttömyysturvalain ajatuksesta, että lasketaan työtuntien määrää, ei tulojen määärää. Työtuntien tuotolla ei ole merkitystä.
Työttömyystuen menettää vaikka tekee työtä ilmaiseksi. Esimerkiksi sellainen tapa pyrkiä johonkin työhön, että tekee jotakin ja näyttää tuloksen mahdolliselle työnantajalle, aiheuttaa työttömyystuen menetyksen. Työministeriöstä kerrottiin, että kaikki sellainen työ, mistä joku saa palkkaa, on kielletty työttömältä muuten kuin työsuhteessa. Tämä estää esimerkiksi auton hankkimisen, sen korjaamisen ja myymisen laillisesti.
Toisaalta taas samaan aikaan työministeriö maksaa työnantajille työllistetyn palkan tukityöllistämisessä. Toimintatavat ovat erittäin ristiriitaisia tässäkin suhteessa.
Kun mitään logiikkaa ei ole ja varmin keino säilyttää työttömyysturvansa voimassa on olla tekemättä mitään, niin silloin tietenkin kaikki ovat hyvin varoivaisia eivätkä tee mitään.
Jos sitten kertoisit, olisiko siitä jotain haittaa jollekin, että tuo työttömyysturvalain ensimmäisen osan, toisen luvun, ensimmäisen pykälän lause
"Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai päätoimisesti työllisty yrittäjänä tai omassa työssä. "
muutettaisiin muotoon
"Työttömyystukea maksetaan henkilölle joka on työkykyinen ja jonka tulot ovat alle 1.5 x työttömyystuki kuussa"?
"Ongelmaksi tulee se, että vähäiseksi toiminnaksi luokitellaan sellainen toiminta, jonka uskaltaa tehdä kertomatta siitä verottajalle. Pääomatulon saaminen on sallittua, mutta se vähentää työttömyystuen määrää perusjakson jälkeen."
Siis mitä? Pörssiosakkeiden vähäinen kauppa on vähäistä siitä huolimatta, että se ilmoitetaan verottajalle. Verottaja saa tietää pörssikaupoista automaattisesti. Eikä se ole verottajan määritelmien mukaan liiketoimintaa, ellei siitä tule yli 8500 euron vuotuista tuottoa.
Sama pitäisi päteä auton myyntiin. Onko jotain järkeä tai perustetta nähdä yhden tai kahden auton myynti vuodessa vähäistä suuremmaksi toiminnaksi? Ei ainakaan verottajan silmissä, miksi työhallinnon? Valottaisitko vähän, kiitos!
Luulisi että työnhakija vasta liemessä on, jos ilmoittaa Kelalle jonkin asian, jonka jättää verottajalle ilmoittamatta. Kela ja verottaja kun lukevat samoja rekisterejä. Sen takia kummaltakaan ei kannata salata yhtään mitään.
Valitettavasti verottajan ja työvoimalautakunnilla on eri näkemykset asioista. Jos joku on verottajan mielestä vähäistä, se saattaa olla työvoimalautakunnan mielestä päätoimista. Ero aiheutuu siitä, että verottaja käsittelee asioita euroissa, työvoimatoimisto taas tunneissa ja päivissä.
Meillä on olemassa yleensä tämä 500 päivän ansiosidonnainen jakso ja sen jälkeen vielä 180 päivää sellaista työttömyysaikaa, ettei vähäiset pääomatulot vaikuta saatavan tuen määrään. Tämän jälkeen alkaa aika, jolloin kaikki tulot, olivatpa ne pääomatuloja tai mitä muuta tahansa, vähentävät tuen määrää.
Tilanne on siis sellainen, että jos ei pääse tuossa 180-680 päivän sisällä takaisin työelämään, ei ole mitään mahdollisuuksia saada lisää tuloja eikä mikään toiminta ole kannattavaa. Jos on vain työttömänä eikö tee yhtään mitään, sillä tavalla saa parhaimmat tulot itselleen. Eikä asia ole vielä näin simppeli. Tuo sama tulkinta ulotetaan myös aikaan kun henkilö on työssä. Jos hän silloin on tehnyt jotakin mistä on saanut itsenäisesti tuloja, on hyvin vaikea päästä työttömyysturvan piiriin jäätyään työttömäksi päätoimestaan.
Työministeriön tulkinnan mukaan vähäistä liiketoimintaa ei määritellä euroina, vaan siihen enimmillään käytetyllä ajalla. Tähän astisten päätösten mukaan kaikki toiminta, josta on saanut tuloja itsenäisellä työllä, ei ole vähäistä. Olen yrittänyt kysellä työministeriöstä mikä on vähäistä toimintaa. Vastaus on ollut, ettei sitä voi etukäteen sanoa. Tee se ensin, katsotaan sitten onko se ollut vähäistä vai ei.
Tosin työvoimatoimistoista voi saada etukäteen lausunnon asiasta, maksaa 100 - 700 euroa lausunnolta, mitä mieltä he ovat. Kuitenkin paperissa on huomaustus, ettei ennakkopäätös velvoita työvoimatoimistoa toimimaan samalla tavalla lopullisessa päätöksessä, olisi tehty työ vähäinen vai ei. Evästykseksi annettiin se, että jos aikoo tehdä erilaisia vähäisiä töitä, ne kaikki vaativat oman päätöksensä.
Kuten tästäkin näet, työn tekeminen meillä Suomessa on hyvin epävarmaa. Päätöksiä ei voi saada etukäteen, mitään yhtenäisiä ohjeita ei ole vaan päätökset tehdään maallikko raadeissa eikä työministeriö ole ylin hallintoviranomainen näissä päätösasioissa.
Itsenäisen työn tekeminen on todellista uhkapeliä. Panoksena on oma elämä.
Kun vaihtoehtona on oma elämä ja toisena vaihtoehtona 20 €/päivä, suurin osa valitsee tietenkin tämän 20 €/päivä eivätkä tee mitään.
Niin, ei kannata. Tässä muutama kuukausi sitten uutisoitiin jutusta, jossa henkilö oli hankkinut tuloja itsenäisesti ja ilmoittanut ne verottajalle.
Hän oli kysynyt työvoimatoimistosta tätä asiaa ja hänelle oli kerrottu että työttömänä saa hankkia itsenäisesti tuloja jos se ei estä työn vastaanottamista.
Oli mennyt muutama vuosi ja työvoimatoimisto oli huomannut että työttömällä oli muitakin tuloja, jotka hän oli kyllä ilmoittanut ja kertonut niiden hankkimiseen käytetyn ajan olleen vähäistä. Lautakunta kokoontui ja tuli siihen tulokseen että sen työmäärän tekeminen ei ole vähäistä ja teki päätöksen että rikos on tapahtunut. Henkilö tuomittiin maksamaan muistaakseni 60 000 euroa kaikkiaan perusteettomasti saaduista tuista sakkoineen. Aikaa tuon tulon hankkimiseen oli mennyt noin 4 tuntia viikossa.
Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, kannattaako riskeerata vai olla vain kiltisti työttömänä.
Jos esittämäni lakimuutos olisi ollut voimassa, kyseinen henkilö olisi edelleenkin työkykyinen ja elättäisi itsensä melkein näillä vähäisillä töillään. Hänelle tarvitsisi maksaa vain parisataa kuussa, nyt hänen kustannuksensa yhteiskunnalle on hänen loppuelmänsä ajan noin 1 400 euroa kuussa.
Kummalta ei kannata salata mitään eikä kannata koskaan tehdä mitään. Kun ei tee mitään, saa varmasti 20 €/päivä ja lisäksi asumistuen ja muut tuet. Niitä ei enää pois viedä.
Nyt kun puhut näistä lautakunnista, miksi asioiden pitäisi aina mennä lautakuntaan saakka?
Jos nyt on niin kuin yleensä on, että työtön työnhakija on työvoimatoimistossa kirjoilla ja saa sieltä lausunnon että on oikeutettu työmarkkinatukeen. Lausunto menee Kansaneläkelaitokselle, joka kysyy työttömältä työnhakijalta mitä tuloja tällä on ja onko tämä ollut töissä jonakin päivänä. Työnhakija vastaa Kelalle että en ole ollut työssä, mutta minulla on pääomatuloja näistä ja näistä pörssiosakkeista, ja olen myynyt yhden auton voitolla. Kela katsoo taulukoistaan että saadut pääomatulot eivät yllä siihen rajaan, jossa työmarkkinatuki alkaisi laskea. Ja Kela myöntää täyden työmarkkinatuen. Kelan päätöksessä lukee ne lainkohdat, joihin päätös perustuu. Työmarkkinatuen saaja on tyytyväinen, Kela on tyytyväinen. Mitä tekemistä tässä on lautakuntien kanssa?
On minullakin ollut juttu työttömyysturvalautakunnassa, mutta asia oli sinne itse aktiivisesti vietävä. Kysymys oli siitä huolimattomuudesta Kelan puolelta, joka johti etuuden liikamaksuun. Huomautin itse asiasta heti kun sen huomasin, mutta en suostunut takaisinperintään ehdotetussa mittakaavassa. Takaisinperintää sitten kohtuullistettiinkin toivotulla tavalla, ja asiat meni hyvin.
Kysynkin sinulta, jos ja kun Kela tekee lakiin perustuvia päätöksiä ja saa ennen päätöksiä tietää kaikki etuudensaajan pääomatulot, kenen intressissä on ryhtyä arvioimaan montako minuuttia sinulta on mennyt kun allekirjoitit autosi kauppakirjan? Sehän olisi naurettavaa. Verottaja katsoo euromääriä, työttömyysturvaa maksava Kela katsoo euromääriä. Missä sanotaan, että työvoimatoimistolle olisi ilmoitettava mitä pörssiosakkeita ja minkä merkkisen auton omistaa? Niitä ei kysytä missään työhallinnon lomakkeissa. Eri asia sitten on, jos alkaisin vaikkapa kotonani rakentaa linnunpönttöjä ja myydä niitä luonnonystäville. Se se olisi työtä ja yrittämistä. Kyllä nämä pääomatulot ja palkkatulot on sentään eritelty sen verran hyvin, että viranomaisetkin tietää miten niiden perusteella etuudet maksetaan. Jos etuudensaaja ilmoittaa kaiken rehellisesti, mutta viranomainen maksaa väärin, se on puhtaasti viranomaisen virhe.
"Kummalta ei kannata salata mitään eikä kannata koskaan tehdä mitään. Kun ei tee mitään, saa varmasti 20 €/päivä ja lisäksi asumistuen ja muut tuet. Niitä ei enää pois viedä."
Paitsi jos joutuu olemaan puolison elätettävänä.
Olet oikeassa, työvoimatoimiston mielestä puoliso maksaa aina tuloja, jotka vähentävät tai estävät saatavaa tukea eikä silloin saada tukea välttämättä yhtään. Tähän ei valitettavasti tulisi muutosta vaikka työttömyysturvalaki muutettaisiin esittämälläni tavalla.
Mutta, tilanne muuttuisi kuitenkin tässäkin tapauksessa. Koska erotapauksessa tehty työ ei enää estäisi työttömyystuen saantia, uskaltaa puolison elätettävänä oleva tehdä itsenäistäkin työtä eikä hänen tarvitse pelätä eroa ja joutumista täysin tulottomaksi.
Nythän monet puolison elätettävänä olevat eivät uskalla tehdä mitään, koksa he putovat tulottomuuteen jos tulee ero.
Lisäksi kun uusia työpaikkoja alkaisi syntymään, myös puolison tuloilla eläville syntyisi uusia työpaikkoja ja hekin pääsisivät töihin.
Tässä MOLlin sivuilta otettu lainaus:
"Työmarkkinatuki
Täysimääräinen työmarkkinatuki on 23,16 euroa päivässä. Vanhempiensa taloudessa asuvalle maksetaan 50 % täyden työmarkkinatuen määrästä. Työmarkkinatuen lapsikorotukset ovat saman suuruisia kuin työttömyyspäivärahan lapsikorotukset.
Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon henkilön omat tulot kokonaisuudessaan ja avio- tai avopuolison tulot siltä osin kuin ne ylittävät 536 euroa kuukaudessa. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelleta ensimmäisen 180 työttömyyspäivän ajalta henkilöön, jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 500 maksupäivän tultua täyteen. Työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta tuki maksetaan aina täysimääräisenä.
Työmarkkinatukea maksetaan viideltä päivältä viikossa ja tuki on ajallisesti rajoittamaton."
Kuten tuosta huomaat, harkittaessa tukea, otetaan huomioon hakijan kaikki tulot, myös ne pääomatulot eli ne vähentävät saatavan tuen määrää, kuten tuolla jo aiemmin sanoinkin.
Koska tuen määrä on tarveharkintainen, eri harkitsijat tietenkin harkitsevat eri tavalla. Jossakin kaupungissa voi saada täyden tuen vaikka pääomatuloja olisi 1000 € kuussa, mutta toisessa kaupungissa tukea ei saa silloin yhtään. Samoin on sen auton myynnin kanssa, jossakin voi pitää voiton itsellään, toisessa koko myyntihinta vähentään tukea.
Ja edelleen, "Soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa henkilölle,
- joka saa tuloja sivutoimisesta yritystoiminnastaan"
Valitettavasti nämä toimi- ja lautakunnat määrittelevät mikä on sivutoimista ja mitä ei. Yleensä kaikki minkä he katsovat työkkistävän työttömän ennemmin tai myöhemmin, katsotaan päätoimiseksi.
Arvaa millainen yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi? Verkostomarkkinointiin saa yleensä sivutoimisen statuksen. Eikö ole ihmeellistä? Mutta jos miettii vähän asiaa, niin siinä ei ole mitään ihmeellistä. Verkostomarkkinoijat eivät yleensä hanki sillä työllään mitään, mutta he elättävät itsensä tuttavien avustuksilla (tuttavat ostavat ne tuotteet) ja työvoimatoimisto saa varmasti sen sivutoimisen yrittäjän asiakkaaksi taas hetken päästä.
Jos jotakin muuta työtä saisi tehdä itsenäisesti, olisi suuri vaara että se elättäiskin tekijänsä ja vieläpä monia muitakin ja työttömyys vähenisi. Tämän estämiseksi itsenäistä työtä ei sallita tehdä sivutoimisena.
Siis, lautakunta ratkaisee, onko työttömällä edellytyksiä saada tukea ja Kela katsoo minkä verran tukea maksetaan.
Kela ei katso euromääriä, vaan tunteja. Tunnille on annettu tietty hinta, joka sitten muutetaan euroiksi sovittujen kaavojen mukaan. Silakan perkkaaminen vie aina varttitunnin, vaikka joku tekisi sen parissa sekunnissa.
Kävin juuri itsekin lukemassa tuon MOLin määritelmän ennen kuin palasin tänne.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että työtä pitäisi saada tehdä itsenäisesti ilman yrityksen perustamista. Mutta valtaapitänyt Kokoomus on yrittäjäpuolue ja se on järjestänyt meille lait, jotka suojelevat ja edistävät yrittäjyyttä. Siksi kaikki muu itsenäinen toiminta nähdään huonossa valossa; on joko ryhdyttävä yrittäjäksi, tai luovuttava haaveistaan kokonaan.
Tuosta kun sanoit että tuen määrä on tarveharkintainen, niin pääomatulon osalta on kyllä olemassa ihan lakiin kirjatut rajat, paljonko saa pääomatuloja olla. Siinä ei pitäisi olla kaupunkikohtaista vaihtelua.
Auton myynnistä vielä; Kuinka moni työtön tässä maassa ajaa huonolla autolla, ja pelkästään siitä syystä joutuu tekemään useamman autokaupan vuodessa? Jos nämä autokaupat laskettaisiin tunteina, tuskin enää edes joka toinen työnhakija saisi työmarkkinatukea. Ei se auton myyminen voitolla vie sen enempää aikaa kuin myyminen tappiollakaan.
Minulla olisi työttömille hieno aloite kovaa työvoimapolitiikkaa vastaan, mutta en uskalla esittää sitä julkisesti. Se olisi niin toimiva!
Esitä vain se aloitteesi. Oli esitys kuinka kova tai pehmeä tahansa, aina löytyy niitä jotka tyrmäävät sen osaamatta perustella tyrmäämistään.
Kelalla on muutenkin valtakunnallisia lakeja, joten uskon että rajat ovat yhteneväiset. Tarkistin tuossa pääomatulon vähennyksen. Se näkyy olevan pankissa oleville varoille 1.2 % eli jos pankissa on 10 000 €, tukea vähennetään 10 € kuussa. Mainitsit että on olemassa joku raja, oliko se 8 500 €. Se kai tarkoittaa että jos pankeissa on alle tuon, ei se vaikuta tukeen vähentävästi, mutta jos on enemmän, sille lasketaan pääonmatuloa 1.2 % ja se vähentää saatavan tuen määrää.
Parempi olisi kuitenkin niin, että katsottaisiin ne todelliset tulot ja puolitettaisiin ne ja se sitten vähentäisi tukea. Se olisi oikeudenmukainen kaikille.
Nythän voi käydä niin, että tuki voi laskea 20 % vaikka yhtään euroa ei tulisi jos pääomatuloon vaikuttaa omistettu asunto, esimerkiksi.
Olen edelleen sitä mieltä, että auton myynti on työttömälle sellaista uhkapeliä. Toinen voi tehdä tappiolla viisi kauppaa ja toinen netota 10 000 €. Kumpikin on työvoimatoimiston kannalta samanlaisia satunnaisia kauppoja tai sitten ne katsotaan yritystoimminaksi.
Asiahan olisi helppo korjata jos kaikki tulot voisi ilmoittaa, eikä niiden vuoksi menettäisi esim. työttömyysturvaa. Tuki vähenisi, mutta se turva säilyisi. Meillähän on lakeja, joissa tietyn ajan omistaminen poistaa voiton verotuksen, eli jos auto on olut vaikka puoli vuotta, sen voi myydä laillisesti ilman veroseuraamuksia.
Nykyinen epävarmuus tekee kaikista kyräileviä, epävarmoja ja epärehellisiä.
Se 8500 euron raja mitä mainitsin, koskee sitä, miten verottaja erottaa vähäisen toiminnan liiketoiminnasta. Eli jos myyntivoittosi ovat yli 8500 euroa vuodessa, sinulla on ehdottomasti oltava yritys kyseistä toimintaa varten. Kelan kannalta 8500 euron rajalla ei ole merkitystä. Kelalla on omat taulukot siitä, missä kohtaa tulot alkavat vähentää maksettavaa tukea.
Kelan ohjeessa työttömälle vuodelta 2003 sivulla 9 on taulukko siitä, miten hakijan omat tulot vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Ohjeen mukaan:
"Jos hakijalla on satunnaisia tai osa-aikatyöstä saatuja tuloja, ne sovitellaan työmarkkinatuen kanssa yhteen siten, että maksettavasta työmarkkinatuesta vähennetään puolet maksetusta palkasta neljän viikon välein. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen palkkaeuro vähentää työttömyysturvaetuutta 50 senttiä. Työtuloa ovat rahapalkka, palkkiot, verolliset kulukorvaukset, luontoisedut, jne."
Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat tulorajat
Täysi työmarkkina- Tuloraja Tuloraja
tuki joka vähentää jolla tuki
tukea lakkaa
23,02 253 898
Yllä mainittu on yksinäisen ihmisen tuloraja. Huoltovelvollisella ja henkilöllä jolla on lapsia, on eri rajat.
Käytännössä ymmärrän niin, että hakija voi vuodessa ansaita 12 x 252,90 euroa ilman, että saatu tulo vaikuttaa työmarkkinatukeen alentavasti. Saisi siis ansaita korkeintaan 3034,80 e/vuosi. Käsitän asian niin, että voit saada pääomatuloja esim. kerran vuodessa kerralla 3034,80 euroa, jonka Kela jaksottaa koko vuodelle (12kk) kuukausittaisiin eriin, jolloin yhden erän suuruudeksi jää 252,90 eli alle sen rajan jossa tuki alkaisi vähentyä. Sen sijaan jos käyt ulkopuolisella palkkatyössä kolmen päivän ajan ja saat siitä palkkaa eli työtuloa 300 euroa, sinulle maksetaan soviteltuna työmarkkinatukena 16,05 euroa päivässä normaalin 23,02 euron sijasta kunnes seuraava neljän viikon jakso alkaa.
Näin minä asian ymmärrän.
Mutta edelleen, jos löytyisi tarkennuksia työttömän työnhakijan määritelmästä, niin ne kiinnostaisivat kovasti. Siinä kohtaa lienee meillä liian väljät lait.
Ei näköjään tuo taulukkomalli oikein pelannut äskeisesä viestissä. Yritetään uudestaan:
Täysi työmarkkinatuki: 23,02e/kk
Tuloraja, joka vähentää tukea: 253e/kk
Tuloraja, jolla tuki lakkaa: 898e/kk
...eikös 70-luvun lopussa työttömyys noussut silloisiin ennätyslukemiin (200 000)?
Jos ei maksa mitään, niin mikäpäs siinä. Epäilen silti toimivuutta laajemmassa mittakaavassa. Taidan olla skeptinen ihmisten "innovatiivisuutta" ajatellen...
Toisaalta, Marco Bjurstömkin sai kannatusta naminami-terapialleen ja varmaan muutama siitä hyötyikin - en itse kokeillut, epäilin jo tuolloin ettei ko. toiminta saa laskupinoani katoamaan.
Tuo mainitsemasi asia, että työtön voi saada puolet satunnaisesta tai osa-aikaisesta palkasta itselleen, koskee ainoastaan työsuhteessa tehtyä työtä. Lisäksi siihen kuuluu muutamia olemassa olevia työmalleja, kuten verkostomarkkinointi. Periaatteena on, että aina joku muu maksaa verot, kuten noissa aina tapahtuu.
Toimintaa, missä henkilö itse maksaisi veronasa, ei voida ottaa sovitellun päivärahan piiriin, sillä silloin olisi suuri vaara, että työttömät tekisivät töitä ja maksaisivat veroja ja näin koko hyvä työttömyys katoaisi meiltä.
Mielestäni olet ymmärtänyt asian oikein, kunhan huomioidaan se, että tulon on tultava aina sellaisesta lähteestä, jossa on työnantaja joka maksaa verot.
En usko että työttömän työnhakijan määritelmästä löytyy sen parempaa määritelmää mitä työttömyysturvalaissa sanotaan. Ei ainakaan työministeriöstä ole löytynyt virkamiestä joka osaisi kertoa mitään tapaa työllistää itseään ja saada esimerkiksi soviteltua päivärahaa. Olen keskustellut myös muutaman työvoimatoimiston johtajan kanssa ja kaikilla on ollut suositus pysyä kiltisti työttömänä eikä riskeerata elämäänsä. Jos nämä tahot eivät pysty kertomaan, miten Suomessa voi työllistää itsensä menettämättä oikeutta työttömyysturvaan, en usko että mikään muukaan taho tähän pystyisi.
Kuten huomaat, esittämäni muutos poistaisi kaikki nämä ongelmat ja silloin ei olisi merkitystä sillä, mistä ne tulot tulevat. Katsotaan vain tulojen määrä ja tuki maksetaan niiden mukaan, jos kyseinen henkilö on niihin oikeutettu.
Vähäistä pääomatuloa pitäisi silti olla mahdollisuus "nauttia" jokaisella työnhakijalla menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen. Eikö näin olekin? Pääomatulon syntyminenhän ei yleensä juurikaan työntekoa edellytä. Omasta mielestäni pääomatulo on vähäistä siihen hiukan päälle 3000 euron vuosittaiseen rajaan saakka, jonka Kansaneläkelaitos on määritellyt. Oletus ei voi olla se, ettei työttömillä olisi mitään muuta tuloa kuin työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha ym. Tässä maassa on tuhansia iäkkäämpiä työttömiä, joilla on säännöllisiä pääomatuloja aikaisemmin hankkimastaan omaisuudesta. Silti he ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen, kunhan pääomatulot ovat riittävän vähäiset.
Näin todellakin on. Ongelmaksi tulee vain se, että sitä määrää, jolla se työttömyysturva lakkaa olemasta, ei voi saada etukäteen selville, vaan se päätetään sitten jälkeenpäin ja peritään ne jo maksetutkin tuet pois. Se saattaa olla jo euronkin tulot, jos sen saa vaikka myymällä patentin tai muun, mikä katsotaan aikaan saadun omalla työllä.
Siinä ei tuloilla ole merkitystä, vaan lautakunnan arvioiman työn määrällä. Jos arvioija on nainen, jolla ei ole kokemusta esimerkiksi ohjelmoinnista, saattaa ajatella jonkun tekemisen vievän viisi kuukautta tai ohjelmointikokemuksen omaavan jäsenen mielestä aikaa on mennyt pari tuntia. Eli riippuu jäsenten omasta ammattitaidosta, minkä verran saa tehdä töitä ja hankkia tuloja ilman että menettää työttömyysturvan. Toimiluvan omistaminen on aina este työttömyysturvan saamiseksi. Ilman toimilupaa ei taas voi maksaa veroja. Joten jos vaikka saakin hankkia tuloja, niistä ei voi maksaa veroja ja itsenäinen työ tulee sitä kautta rikolliseksi toiminnaksi. Eikö ole hyvin suunniteltu lakivalikoima meillä?
Tuo pääomatulo ei vie oikeutta työmarkkinatukeen, kuten ei palkkatyökään, vaan se vain vähentää saatavan tuen määrää. Siinä mielessä ihan hyvä ja näinhän on usein varallisuutta keränneiden osalla. Jostakin voisi löytyä tieto siitä, mikä on Kelan raha minkä jälkeen pääoma alkaa vähentää tuen määrää.
Mutta tämä palvelee vain sitä, että iäkkäämmätkin saadaan pidettyä työttöminä. Heidän kohdallaanhan olisi suurempi vaara että he alkaisivat työllistämään itsensä koska heillä on paljon kokemusta eri aloilta ja voivat yhdistämällä hyödyntää kokemustaan.
Työttömyys ei noussut noihin lukemiin ennenkuin seuraavan vuosikymmen loppupuolella. 70-luvulla työttömyys on parin prosentin luokkaa ja oli sitä vielä 80-luvun alussakin, jolloin muutettiin tuo työttömyysturvalaki nykyiseen muotoonsa itsenäs työllistämisen osalta. Silloin aikanaan ei kai kukaan saanut rahaa kotona makailemalla, vaan silloin järjestettiin hätäaputöitä, joista valtio maksoi teettämästään työstä minimikorvauksen.
Jos tämä otettaisiin käyttöön nyt, se tarkoittaisi että kun kävisi harventamassa tienvarsien risukoita tai paikkailisi maanteitä, saisi vähän työttömyyskorvausta suuremman "palkan" siitä.
Tämäkin tapa mahdollistaisi toki itsensä työllistämisen. Kun teki työtä sen kahdeksan tuntia, oli loppuaika omaa aikaa ja pystyi vaikka tekemään linnun pönttöjä ja myymään niitä. Nykyisinhän on oltava työtön 24 tuntia päivässä ja 7 päivää viikossa. Vuodessa on viikko omaa aikaa, jos viettää sen ulkomailla. Kotimaassa ollessaan ei saa sitä viikkoakaan. Onneksi sentään vangeilla on nykyisin enemmän lomia ja omaa aikaa.
Joo, ei maksa mitään ylimääräistä ja jos toimii, kustannukset alkavat nopeasti vähenemään. Innovatiivisuutta saa epäillä, se on tervettä. Mutta jos sen perusteella pakotetaan ihmiset työttömiksi, se on väärin.
Nyt oli muuten uutinen että oli kehitetty täällä Suomessa tulevaisuuden rahasampo. Ikävää vain, että sitä ei voida hyödyntää täällä Suomessa, vaan se tullaan lähes lahjoittamaan pois ulkomaille.
Parempi olisi, että meillä olisi mahdollisuus tutkijoiden, jotka näitä ajatuksia saavat, ostaa se innovaatio siten, että jos se tuottaa, siitä maksetaan sitten lisenssimaksuja yliopistoille, jotka saisivat sitten rahoitusta ja kouluttaisivat uusia tutkijoita entisten siirryttyä liike-elämään omine innovaatioineen. Mutta työttömyysturvalakimme vuoksi tämä on vain haaveilua. Toistaiseksi meillä on Länsi-Euroopan heikon ostovoima.
On joitakin asioita, joita voi laillisesti tehdä ilman yrityksen perustamista.
Esimerkiksi satunnainen asiantuntijana toimiminen. Voit satunnaisesti toimia asiantuntijana ja saada siitä palkkiota ilman, että sinulla olisi tuota "toimintaa" varten oltava yritys. Sama koskee satunaista ja ei-ammattimaista vuokraustoimintaa, esim. purjeveneen tai perävaunun vuokrausta. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulostasi menee 29% pääomatulovero.
Mikä sitten työhallinnon silmissä on se tuntimäärä, jossa oikeus työmarkkinatukeen lakkaa? Kai tästä on päätöksiä olemassa? Mistä löytyy? Edes suuntaa-antavia?
Satunnainen asiantuntijana toimiminen ei ole sallittua, siitä minulla on henkilökohtaista kokemustakin. Kysyin asiaa työministeriöstä ja sieltä tuli vastaus että työttömällä ei ole oikeutta toimia asiantuntijatehtävissä satunnaisestikaan.
Kyse ole yhdestä messusta, jossa olisin vastaillut kysymyksiin ja saanut siitä pienen korvauksen. Tarkistin asian työministeriöstä ja sieltä tuli kielteinen vastaus. Olisin voinut olla päivän työsuhteessa, mutta se taas olisi aiheuttanut uuden paperisodan, joka olisi vienyt enemmän kuin mitä olisi saanut päivän työstä eli enemmän kuin tuo palkkio olisi ollut.
Kysyin lisäksi, että voinko yleensäkään mennä oman alan messuille kun siellähän voi tulla juttua jostakin ammattiasiasta. Siihen oli vastaus että kannattaa välttää tilanteita, joissa tulee tehneeksi jotakin, mikä voidaan katsoa työksi. Kannattaa siis ennemmin varoa kuin katua. Suosittelenkin kaikille työttömille toimimaan erittäin varovasti kaikessa, mikä voidaan katsoa työn tekemiseksi. Sai siitä rahaa tai ei.
Purjeveneen tai perävaunun vuokrauksessa voi käydä niin, että menettää sen valtiolle. Minulla on ainakin yksi tapaus tiedossa, jossa vuokraaja menetti niin paljon tukea, että hänen oli myytävä asuntovaunu pystyäkseen eläämään siihen saakka kun taas alkoi saada tukea. Etukäteen ei saa tietää ja jälkikäteen voi tulla kalliiksi.
Minulle on tullut sellainen mielikuva, että kaikki työ, joka tehdään ajan kanssa eli maksetaan työtunnista, voidaan tehdä sovitellun päivärahan avulla. Silloin sen puolikas vähentää tuen määrää.
Pääomatulo taas vähentää kokonaisuudessaan saatavan tuen määrää.
Kaikki muu (vähäinenkin) työ on kiellettyä.
Vielä 70-luvun lopusta, tässä:
http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/tvt/oppitunnit/tvt06/tvt06_02/view.html
Niin se on, että 70-luvun lopussa nousee sinne 7-8 %:iin, 80-luvulla työttömyyys oli n. 5 %. No, maailmanlaajuisesta öljykriisistähän tuo työttömyys 70-luvun lopulla johtui (eikä työttömyysturvalaista). Pointti kuitenkin: joskus työttömyys johtuu ulkoisista tekijöistä, johon ei mitkään innovaatiot auta.
Näyttää siis siltä, että kiellettyä on aivan kaikki. Entä jos et saa osallistua oman alasi messuille ja sinulta jää siksi saamatta ammattitaidon kannalta tärkeitä tietoja, mikä johtaa työllistymisesi estymiseen? Kuka vastaa tästä menetyksestä?
Siitä kun aikaisemmin sanoit, että työvoimatoimikunta päättää mikä määrä tunteja tarvitaan jotta et enää ole työtön työnhakija, löysin Finlexin sivuilta hiukan muuta tietoa;
"Asetus työvoimatoimikunnasta
Työministerin esittelystä säädetään 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentin ja 34 §:n nojalla sellaisena kuin niistä on 3 §:n 3 momentti 30 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1541/93), sekä työmarkkinatuesta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1542/93) 3 §:n 3 momentin nojalla:
1 §
Työvoimatoimikunta
Työvoimatoimiston yhteydessä toimii työvoimatoimikunta.
2 §
Työvoimapoliittinen lausunto työttömyysturvan saamisen edellytyksistä
Työvoimatoimiston tehtävänä on antaa sosiaalivakuutustoimikuntaa ja työttömyyskassaa sitova lausunto työttömyysturvalain 4 §:ssä säädettyjen työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä. Työvoimatoimikunta antaa sitovan lausunnon työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 3, 8 ja 10 kohdassa sekä 2, 5 ja 6 momentissa ja 7 - 11 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Jos on kysymys siitä, onko henkilön katsottava olleen työttömyysturvalain 9 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla poissa työmarkkinoilta, sitovan lausunnon antaa kuitenkin työvoimatoimisto.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun sitovan lausunnon antaa kuitenkin aina työvoimatoimisto, kun on kysymys työttömyysturvaa saavasta henkilöstä, joka Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) liitteissä mainitun sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 artiklan 69 mukaisesti lähtee muuhun jäsenvaltioon etsimään työtä.
3 §
Työvoimapoliittinen lausunto työmarkkinatuen saamisen edellytyksistä
Työvoimatoimiston tehtävänä on antaa kansaneläkelaitosta sitova lausunto työmarkkinatuesta annetun lain (1542/93) 13, 14, 16 ja 21 sekä 25 §:n 3 momentissa ja 26 §:n 2 momentissa säädettyjen työmarkkinatuen saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä. Työvoimatoimikunta antaa sitovan lausunnon työmarkkinatuesta annetun lain 17 - 20 ja 22 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Jos on kysymys siitä, onko henkilön katsottava olleen työmarkkinatuesta annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla poissa työmarkkinoilta, sitovan lausunnon antaa kuitenkin työvoimatoimisto. Työvoimatoimikunta antaa lausunnon myös niiden työmarkkinatuesta annetun lain 15 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä, jotka on lueteltu lain 34 §:n 1 momentissa."
Elikkä: Työvoimatoimisto päättää työttömyyden edellytysten täyttymisestä, ei työvoimatoimikunta.
Mihin perustuu se, ettei työttömällä ole oikeutta toimia asiantuntijana satunnaisestikaan? Jos siitä toiminnasta maksetaan verot ja teet sitä niin vähän (tunneissa) että sinun voidaan edelleen katsoa koko ajan olleen työtön työnhakija, mikä sen estää? Ja kuka siihen puuttuu, jos näin teet? Ei ainakaan työvoimatoimiston virkailijat siihen ymmärrä puuttua. Ellet sitten varta vasten mene niiltä kyselemään, että saako tehdä niin ja saako tehdä näin. Ne antavat varmuuden vuoksi kieltävän vastauksen, etteivät joudu vastuuseen sanomisistaan.
Työttömyyteen vaikuttaa monet seikat. Myöskin ulkoiset ja öljykriisi. Mutta mitä kahlitumpi tilanne on, sitä vaikeammaksi se käy. Kun katsot tuota tuota käyrää, seuraava kriisi tuli 90-luvun alussa ja silloin meillä oli nykyinen työttömyysturvalaki, joka 80-luvulla saatiin voimaan.
Kun vertaat noiden kahden kahden kriisin voimakkuutta, huomaat että työttömyysturvalain vuoksi 90-luvun työttömyyden nousu oli voimakas ja lasku tapahtui hitaasti vaikka meillä oli Nokia veturina.
Jos meillä olisi tuo työttömyysturvalaki esittämässäni muodossa, työttömyytemme olisi laskenut 90-luvun loppupuolella kahteen prosenttiin.
Oletko koskaan ohjannut venettä? Entä valtameri alusta? Kumman luulet kääntyvän nopeammasti ja vahingon sattuessa, kummassa syntyy enemmän vahinkoa?
Kun me ajamme tällä Suomi nimisellä valtameripaatilla, se reakoi hitaasti suunnan muutoksiin ja törmää helposti kriiseihin. Kun se hörppää vettä törmäyksessä tulleesta aukosta, se menee nopeasti pohjaan. Jos pohja on tarpeeksi lähellä (kari), Suomi ei uppoa, mutta kalliiksi se tulee saada Suomi taas kulkemaan.
Jos taas ajelemme pienillä veneillä, voimme muuttaa suuntaa nopeasti ja estämme törmäykset. Tai jos joku törmää, muut jatkavat. Vahinkoja tulee vain osaa veneistä ja muut voivat ottaa ne hinaukseen.
Eli, kaikkien ei kannattaisi olla näiden suurien kyydissä, vaan tarvitsisimme myös lupaa ajella pienemmillä veneillä eteenpäin.
Mutta mehän jo tulimmekin siihen tulokseen, että ei ole mitään syytä olla muuttamatta lakia niin, että kaikki työt ovat sallittuja.
Siis työvoimatoimikunta antaa sitovan lausunnon Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle näistä:
2 luku
2§ Muu kuin työsuhteessa tehty työ
4§ Yritystoiminta
5§ Yritystoiminnan päättyminen ja keskeytyminen
6§ Opiskelu
7§ Päätoimisen opiskelun päättyminen ja keskeytyminen
8§ Työmarkkinoiden käytettävissä olo
9§ Työstä eroaminen ja erottaminen
10§ Pätevä syy työstä eroamiseen
12§ Työstä kieltäytyminen
13§ Ammattitaitosuoja
14§ Alueellinen liikkuvuus
15§ Muu pätevä syy työstä kieltäytymiseen
16§ Koulutuksesta kieltäytyminen ja eroaminen
17§ Pätevä syy koulutuksesta kieltäytymiseen tai eroamiseen
18§Työnhakusuunnitelmasta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen
19§ Työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen
20§ Työnhakusuunnitelman toteuttaminen
21§Toistuva kieltäytyminen
8 luku
2§ Ammatillista koulutusta vailla oleva nuori
3§ Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen
5§ Kotoutumistoimenpiteestä kieltäytyminen ja sen keskeyttäminen
6§ Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä kieltäytyminen ja keskeyttäminen
7§ Pätevä syy kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen tai sen keskeyttämiseen
Eli, työvoimatoimikunta, joka koostuu maallikoista, päättää siitä, voiko tehdä muuta kuin työsuhteessa olevaa työtä pysyäkseen päivärahalla.
Sanoin etten voinut osallistua messuille, perustui tähän kohtaan:
”Työnhakijalla, joka palkatta työskentelee yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. ”
Yleensä ammatillisilla messuilla käynti tehdään työsuhteessa.
Samoin työvoimalautakunta, ei kun työvoimatoimikunta, aina nuo menee sekaisin, päättää kaikesta työstä, mitä ei tehdä työsuhteessa. Työvoimatoimisto päättää lähinnä työsuhteessa olevien edellytyksistä eli palkkatyötä tekevien tuen saannista.
”Jos siitä toiminnasta maksetaan verot ja teet sitä niin vähän (tunneissa) että sinun voidaan edelleen katsoa koko ajan olleen työtön työnhakija, mikä sen estää? Ja kuka siihen puuttuu, jos näin teet? Ei ainakaan työvoimatoimiston virkailijat siihen ymmärrä puuttua. Ellet sitten varta vasten mene niiltä kyselemään, että saako tehdä niin ja saako tehdä näin. Ne antavat varmuuden vuoksi kieltävän vastauksen, etteivät joudu vastuuseen sanomisistaan. ”
Miten maksat verot? Suomalaisella henkilöllä ei ole oikeutta maksaa veroja, sen kai tiesit. Jotta voi maksaa veroja, on hankittava jonkin sortin yritys. Se voi maksaa verosi. Mutta kuten tuosta työttömyysturvalaista näet, jos sinulla on toimilupa, et voi saada työttömyystukea.
Asianhan on juuri niin kuin kerrot että mikä estää jos tekee töitä. Ei oikein mikään. Moni suomalainen tekee töitä pimeästi, koska se on ainoa lähes laillinen tapa. Jos kysyy onko työn tekeminen mahdollista, vastaus on aina ei.
Se on meidän ay-liikkeen ja työnantajien ylläpitämän työministeriön toimintamalli. Pidetään suomalaiset työttöminä niin he tekevät töitä lähes ilmaiseksi ja ovat kuuliaista väkeä.
Jos joku lukija nyt sattuu epäilemään näitä asioita, marssikaa työministeriön pakeille ja kysykää millä tavalla voitte maksaa veroja satunnaisista tuloista työttömänä ollessanne. Ja kysykää, voitteko pitää toimilupaa ja saada siitä huolimatta työttömyystukea ollessanne työtä vaille. Kysykää mitä työtön voi tehdä menettämättä kokonaan työttömyystukeaan. Kysykää, mitä työtön voi tehdä jotta hänen tulonsa vähentävät työttömyystukea, eivät poista sitä pariksi vuodeksi.
Noita tuoreita 50 vuotiaita fm / insinöörejä / di, yms on moneen junaan.
Yhden tuollaisen oppilaana olleena, olen vähintäänkin jutussa olleen kaltasia tapauksia kohtaan epäluuloinen. Aika kovat näytöt osaamisesta ainakin minulle saisi antaa, että uskoisin miehen todella osaavan asiansa.
Tutkinnolla ohjelmoinnin alalla saa pyhkiä ******** ilman työkokemusta. Työssä ohjelmoimaan opitaan ja toisaalta kokemusta ei tahdo saada ilman töitä.
Itse ainakin sain hiljattain töitä alalta helposti, muutama hakemus riitti. Ilmeisesti sopivan nuori ikä ja muutaman vuoden työkokemus tekivät tehtävänsä. Suhteita firmaan ei ollut minkäänlaisia. Enkä tosiaan ole mikään yksittäistapaus.