Björn Wahlroos esitti, että suomi tarvitsee lisää työvoiman tarjontaa. Onko niin, ettei hän kykene muodostamaan sanaa työttömyys, vai sittenkin niin, ettei hänen varallisuudessa elävä ihminen koskaan kohtaa todellisuutta.
Olen aina ollut itse empaattinen. Olen kyennyt asettumaan minua heikommin pärjäävän ihmisen asenaan ja kyennyt ymmärtämään yksilön elämää rajoittavat yhteiskunnan rajoitteet. Nyt olen myös itse sitä. Miten meille käy, jos keulakuvina killuu aina etuoikeutettuja?
Kun heitä on, niin silloin kun missä tahansa valtakunnassa on arvottomia ja sivistymättömiä, niin onko meidän vain hyväksyttävä henkinen tappamisemme, kuten intiaanien ja muiden etnisten? Olemme vihattuja köyhyytemme ja osattomuutemme tähden. Pitäisikö antautua, että historia kävisi nopeammin eteenpäin, ja antaisi meille kunniamme joskus kuolemanne jälkeen?
Onko nytkin nimeni seurannassa rikollisten listalla ajatuksieni tähden? Seurattuna, vaikka olen todella heikko, mutta vihainen? Kieli jaksaa, vaikka minä en..
Olen aina ollut itse empaattinen. Olen kyennyt asettumaan minua heikommin pärjäävän ihmisen asenaan ja kyennyt ymmärtämään yksilön elämää rajoittavat yhteiskunnan rajoitteet. Nyt olen myös itse sitä. Miten meille käy, jos keulakuvina killuu aina etuoikeutettuja?
Kun heitä on, niin silloin kun missä tahansa valtakunnassa on arvottomia ja sivistymättömiä, niin onko meidän vain hyväksyttävä henkinen tappamisemme, kuten intiaanien ja muiden etnisten? Olemme vihattuja köyhyytemme ja osattomuutemme tähden. Pitäisikö antautua, että historia kävisi nopeammin eteenpäin, ja antaisi meille kunniamme joskus kuolemanne jälkeen?
Onko nytkin nimeni seurannassa rikollisten listalla ajatuksieni tähden? Seurattuna, vaikka olen todella heikko, mutta vihainen? Kieli jaksaa, vaikka minä en..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Työvoiman tarjonnan tuntuva lisääminen laskee palkkatasoa. Näinhän on käynyt raksoilla, kiitos ulkomaisen halpatyövoiman. Kun tarjolla on paljon edullista työvoimaa, yritysten kannattaa palkata väkeä. Se ei tunnu ketään kiinnostavan tuleeko palkalla toimeen. Ainahan "voit" halutessasi tehdä kahtakin duunia kuten jenkeissä. Se tuo sitä paljon puhuttua dynaamisuutta jota nallekin kaipaa.
Olin raksalla töissä 90-luvun alussa juuri ennen lamaa. Mestari sai palkkaa 8000 markkaa ja urakkatimpuri tai muurari saattoi saada 20000 markkaa. Rakennuslehdessäkin oli juttu, että rakennusalan diplomiinsinööri saavuttaa ammattikoulun käyneen kirvesmiehen kokonaisansioissa 60-vuotiaana.
Jos ei tilanne ole kohtuullinen nyt, niin ei se ollut silloinkaan. Minusta kun opiskelun pitää nostaa palkkatasoa, vaikka minustakin rivityöntekijän ja ylimmän johdon ansiot ovat eriytyneet liikaa.
Ja eniten minäkin ihmettelen tuota toivetta työvoiman lisäämisestä nykyisessä laman ja suurtyöttömyyden ajassa. Toki ymmärrän, että provo-nalle sitä vaatii, mutta että demari Vartiainenkin. Se on jo uskomatonta.
Tässä uutisessa esimerkki kun (halpa)työvoimaa on runsaasti tarjolla:
"Tekniikka & Talous -lehden mukaan Oulussa on tänä syksynä tarjottu kymmenille työttömiksi jääneille, kokeneille insinööreille 2000 euron kuukausipalkkaa."
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/09/05/havytonta-hadanalaisten-insinoorien-hyvaksikayttoa/201412372/12
Firma ei sitten ollut ainoa, missä maksettiin 120 markkaa/tuntipalkkaa ja autokuskina sain 60 mk/tunti. Harmi, että ky. firma meni konkkaan. Seuraavassa autokuskipaikassa tuli tyly 20 mk palkanalennus, silläkin pärjäsi
Rakennusmestari oli kiinteällä kuukausipalkalla ja urakkatimpuri sai palkkaa nimensä mukaisesti urakoista.
Timpurin palkka siis määräytyi sen mukaan kuinka paljon hän ehti töitä tehdä, se tarkoittaa usein myös pitikä päiviä ja välttämättä viikonloputkaan eivät ole vapaita.
Mistä kohtaa palkkaus on vääristynyttä?
Suomessa alkaa olla enemmän pomoja kuin työtenkijöitä.
ei ole varaa duunareihin kun kalliin pomoarmeijan liksat pitää maksaa ensin.