Teette opeillanne Raamatun alkuperäisistä kirjoittajista suuria valehtelijoita, oppinne tekee myös jeesuksesta suuren valehtelijan.
Miksi toimitte väärin, vaikka olette saaneet tietää totuuden ja virheenne????????
Miksi toimitte väärin, vaikka olette saaneet tietää totuuden ja virheenne????????
Vastaukset 21
Vanhimmat
... Tarkoitit varmaan Sielun Tiedottomuusoppi on raamatun vastainen... ????
Sillä näinhän adventistit opettaa, että Sielu ja Ruumis on yksi kokonaisuus ja kuollessaan ovat tiedottomassa tilassa !
Kun taas Raamattu ja Jeesus opettaa, että ihmisen Sielu eriää Ruumiista ja siirtyy tuonpuoleiseen henkimaailmalliseen tilaan eli Tuonelaan !
Vrt http://keskustelu.suomi24.fi/node/12141369
Ylösnousemukseen adventistit eivät usko, koska usko sielun kuolemattomuuteen estää sen.
Ristiriitainen Raamattu. 5Moos.12:23. Ole vain luja siinä, ettet syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Biblia (1776) Vaan ainoasti kavahda, ettes verta syö; sillä veri on henki, sentähden ei pidä syömän henkeä lihan kanssa. Saarn.12:7. Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
1Moos. 2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu
Saarn. 12:7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
Puhut ihan täyttä potaskaa.
Me nimen omaan uskomme ylösnousemukseen, emme sielun kuolemattomuusharhaan.
Kuolivatko kaikki ihmiset ja eläimet vedenpaisumuksessa?
Saarnaaja 9:5
Kyllä, kaikki, paitsi arkin sisällä olleet.
Saarnaaja 9:6, 10
Jeesus opetti. ´Se sielu joka syntiä tekee sen on kuoltava. Kopittelija on tehnyt syntiä, antanut väärän todistuksen Jumalastaan, Jeesuksesta. Koska hän kuuluu meidän piiriimme, niin miettikäämme yhdessä mihinkä rangaistukseen me hänet tuomitsemme. ´Ettehän tekään tuomitse MUITA kuin omaan piiriinne kuuluvia, ulkopuoliset tuomitsee Jumala. Jos tuomitsemme hänen sielunsa kuolemaan, niin vaarana on että vaikka pyhitämme sapatin kuten kopittelija, niin voi olla että olemme rikkoneet jonkun toisen käskyn. esim. ´Älä tee itsellesi jumalankuvaa...Älä kumarra äläkä palvele niitä II- käsky t. B
Oletko ihan kaheli???? Adventtikirkossa nimen omaan opetetaan ylösnousemusoppia eikä sielun kuolemattomuusoppia.
Meitä ei teidän valheenne kiinnosta.
Adventisti oppi tekee Jeesuksesta suuren valehtelija, tämän asian pitäisi kiinnostaa jos meinaatte pelastua, kun sen aika tulee.
Meitä ei sinun valheesi kiinnosta.
Kiitos Herralle, etteivät edes jehovan todistajat ole sinulle mahdottomia tapauksia, vaan sinä pystyt Pyhän Hengen avulla johtamaan myös heitä sinun sanasi tuntemiseen ja kiitos siitä, että osa heistäkin on saanut kokea uudestisyntymisen ihmeen! Ihmeitä tapahtuu! Mutta tällä kertaa haluat tietää mitä Raamattu kertoo kuolleiden tilasta ja ylösnousemuksesta.
Kuolemattomuus.
Raamattu paljastaa, että ikuinen Jumala on kuolematon (1. Tim. 1:17). Itse asiassa Raamattu sanoo Jumalasta, että "hän yksin on kuolematon" (1. Tim. 6:16). Hän on luomaton, itsestään oleva, ja hänellä ei ole alkua eikä loppua.
"Raamattu ei missään esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena, jonka ihminen - tai hänen 'sielunsa' tai 'henkensä' - omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla 'sielu' tai 'henki', mutta kertaakaan ei näiden sanojen yhteydessä esiinny käsite 'kuolematon' tai 'kuolemattomuus'".
Toisin kuin Jumala, ihmisolennot ovat kuolevaisia. Raamattu vertaa ihmisiä haihtuvaan savuun: "Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu" (Jaak. 4:14). Ihmiset ovat "vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa" (Ps. 78:39). Job sanoo ihmisestä: "Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo" (Job 14:2).
Jumala ja ihmiset eroavat toisistaan merkittävästi. Jumala on ääretön, ihmiset ovat rajallisia. Jumala on kuolematon, ihmiset kuolevaisia. Jumala on ikuinen, ihmiset väliaikaisia.
Kuolema on unta. Kuolema ei merkitse täydellistä tyhjäksi tekemistä, tuhoutumista; se on vain väliaikainen tiedottomuuden tila ennen ylösnousemusta. Raamattu nimittää toistuvasti tätä välitilaa uneksi.
Kun Vanha testamentti viittaa Daavidin, Salomon ja muiden Israelin ja Juudan kuninkaiden kuolemaan, se puhuu heidän menemisestään lepoon isiensä luo (1. Kun. 2:10; 11:43; 14:20,31; 15:8; 2. Aikak. 21:1; 26:23; jne.). Job kuvailee kuolemaa uneksi (Job 14:10-12), Daavid nukkumiseksi (Ps. 13:4), Jeremia uneen vaipumiseksi (Jer. 51:39,57) ja Daniel nukkumiseksi (Dan. 12:2).
Uusi testamentti käyttää samaa kuvakieltä. Kuvatessaan Jairuksen kuolleen tyttären tilaa Jeesus sanoi, että "hän nukkuu" (Matt. 9:24; Mark. 5:39). Hän viittasi kuolleeseen Lasarukseen samalla tavoin (Joh. 11:11-14). Matteus mainitsee, että Jeesuksen kuollessa "monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös" (Matt. 27:52), ja Luukas kirjoittaa Stefanuksen marttyyrikuolemaa kuvatessaan, että "hän nukkui pois" (Ap. t. 7:60). Sekä Paavali että Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi (1. Tess. 4:13 - 17; 2. Piet. 3:4).
Ihminen palaa tomuun. Ymmärtääksemme, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa, meidän tulee ymmärtää, miten ihmisolemus on muodostunut. Raamattu kuvaa ihmistä elimellisenä kokonaisuutena. Toisinaan Raamattu käyttää sanaa sielu viitatessaan koko ihmispersoonaan, toisinaan taas puhuessaan ihmisen tunne - ja ajatusmaailmasta. Mutta Raamattu ei opeta, että ihmisessä olisi kaksi erillistä osaa. Ruumis ja sielu ovat olemassa ainoastaan yhteydessä toisiinsa; ne muodostavat jakamattoman ykseyden.
Ihmisen luomisessa maan tomun yhdistäminen elämän henkäykseen tuotti elävän olennon eli sielun. Aadam ei saanut sielua erillisenä yksikkönä; hänestä tuli elävä sielu (1. Moos. 2:7). Kuolemassa tapahtuu päinvastaista: kun maan tomusta poistetaan elämän henkäys tuloksena on kuollut ihminen eli kuollut sielu, joka on tiedoton (Ps. 146:4). Ne tekijät, joista ruumis muodostui, palaavat takaisin maahan, josta ne ovat peräisin (1. Moos. 3:19). Sielu ei voi olla tietoisesti olemassa erillään ruumiista, eikä mikään Raamatun kohta osoita, että kuolemassa sielu jäisi eloon tietoisena yksikkönä. Todellakin: "Sen, joka tekee syntiä, on kuoltava" (Hes. 18:20).
Henki palaa Jumalan luo. Vaikka ruumis palaa maan tomuun, henki palaa Jumalan luo. Salomo sanoi, että kuolemassa "tomu palaa maahan, josta se on tullut", mutta "henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut" (Saarn. 12:7). Tämä pitää paikkansa kaikista, sekä vanhurskaista että jumalattomista.
Monet ovat ajatelleet, että tämä teksti osoittaa persoonan olennaisen osan jatkavan elämäänsä kuoleman jälkeen. Mutta Raamatussa ei henkeä tarkoittava heprean (ruah) enempää kuin kreikankaan (pneuma) termi viittaa mihinkään erilliseen olentoon, joka kykenisi tietoiseen olemassaoloon erillään ruumiista. Sen sijaan nämä nimitykset viittaavat "henkäykseen" - elämän kipinään, joka on välttämätön yksilölliselle olemassaololle, elämän periaatteeseen, joka elävöittää sekä eläimet että ihmiset.
Kaksi ylösnousemusta.
Kristus opetti, että on oleva kaksi yleistä ylösnousemusta: "elämän ylösnousemus" vanhurskaille ja "tuomion ylösnousemus" jumalattomille (Joh. 5:28,29; Ap. t. 24:15). Näiden kahden ylösnousemuksen välillä on tuhat vuotta (Ilm. 20:4,5).
1. Elämän ylösnousemus. Niitä, jotka herätetään ensimmäisessä ylösnousemuksessa, nimitetään autuaiksi ja pyhiksi (Ilm. 20:6). He eivät joudu kohtamaan toista kuolemaa tulisessa järvessä tuhannen vuoden lopussa (jae 14). Tämä elämän ylösnousemus (Joh. 5:29; 1.Kor. 15:52,53), tapahtuu Jeesuksen tullessa toisen kerran (1. Kor. 15:22,23; 1. Tess. 4:15-18). Ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, eivät enää kuole (Luuk. 20:36). He saavat olla Kristuksen kanssa ikuisesti.
2. Tuomion ylösnousemus. Jumalattomat herätetään toisessa yleisessä ylösnousemuksessa, joka tapahtuu tuhannen vuoden lopussa. Tämä ylösnousemus johtaa viimeiseen tuomioon ja tuomion täytäntöönpanoon (Joh. 5:29). Ne, joiden nimeä ei ole elämän kirjasta, herätetään silloin ja heitetään "tuliseen järveen". He kokevat toisen kuoleman (Ilm. 20:15,14).
He olisivat voineet välttää tuon järkyttävän lopun. Selvin sanoin Raamattu esittää Jumalan valmistaman pakotien: "Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte - - ? En minä tahdo kenenkään kuolemaa - näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!" (Hes. 18:30-32).
Kristus lupaa, että "siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa" (Ilm. 2:11). Ne, jotka vastaanottavat Jeesuksen ja hänen hankkimansa pelastuksen saavat kokea sanoin kuvaamattoman ilon hänen tullessaan. He viettävät ikuisuuden Herransa ja Vapahtajansa seurassa kokien onnea, joka ei koskaan vähene.
http://kirjasto.adventist.fi/28-opinkohtaa-kuolema
Tuossa linkki joka käsittelee tuhatvuotiskautta ja synnin loppua, joka on myös tärkeä aihe ymmärtää oikein ja raamatunmukaisesti. Jehovalaisillahan siitä on omalaisensa tulkintansa.
http://kirjasto.adventist.fi/28-opinkohtaa-tuhatvuotta
Oikeata puhetta Storkilta .. Tämä asia on täysin selvä ja siihen löytyy Raamatusta erittäin selvä ja looginen selitys - Jumala on kertakaikkiaan kuolematon Jumaluutensa eli kaikkien ominaisuuksiensa seurauksena. Voisi sanoa että Jumaluuden palkka on iankaikkinen elämä - kun taas synnin palkka on kuolema.
Jumalassa on paljon sellaista mitä me emme voi tietää tai ymmärtää - mutta sen me voimme tietää että Jumalassa ei ole syntiä ja jos me luemme Raamatusta mitä synti tarkoittaa voimme ymmärtää ainakin sen että kaikki Jumalan teot - mitä hän sitten tekeekin - ovat oikeutettuja. Kymmenen käskyäkin on lähtöisin Jumalan iankaikkisesta olemuksesta - ne kertovat siksi myös Jumalasta ja iankaikkisesta elämästä..
Kaikki ihmiset puolestaan ovat syntisiä - jokainen - ja siksi vailla iankaikkista elämää.. me emme ole todellisia Jumalan kuvia - sillä me olemme syntisiä ja Jumala on synnitön ..samasta syystä me emme ole niinkuin Jumala kuolemattomia - vaan kuoleman omia - omien syntisten tekojemme seurauksena.
On aivan selvä asia että Raamattu kutsuu kuolemaa tiedottomaksi tilaksi jossa ei ole
ajatusta tai tunnetta - Paavali esimerkiksi puhuu kuolon unesta josta Jeesuskin herätettiin .... ja niin edelleen ..
alex
>>>Kaikki ihmiset puolestaan ovat syntisiä - jokainen - ja siksi vailla iankaikkista elämää.. me emme ole todellisia Jumalan kuvia - sillä me olemme syntisiä ja Jumala on synnitön ..
Kymmenen pistettä Storkille terveestä ja selkeästä Raamatun opetuksesta. Pane tuo opetus LAAJAAN JAKELUUN!
Hei- voi hilipatihippan- joo-
Kuule olet pikaisesti kirjoittanut aloituksesi ja erehtynyt vastaanottajista.
Adventtiliike ei opeta sielun kuolemattomuusoppia.
Sielun kuolemattomuusoppi ei ole Raamatun opetusta. Sielun kuolemattomuusoppi on kreikkalaisesta filosofiasta hiipinyt ns. kristinuskon käsityksiin.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Veressä on elävän olennon sielu. Aina kun syntinen ihminen tekee liiton Jumalan kanssa, niin se vahvistetaan kuolleella sielulla, joka annetaan sopimuksen eli liiton vakuudeksi. ´Niin Mooses otti veren ja vihmoi sitä kansan päälle, ja sanoi. Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt, teidän kanssanne näiden sanojen perusteella 2 Moos 24. 8 Nämä sanat olivat 10-käskyn eli lain sanat. Kansahan suostui tähän liittoon, joka kuolleen eläimen sielulla vahvistettiin. Liiton sanat. ´Kaiken minkä Herra on puhunut me teemme´...Koska he tekivätkin epäjumalan, kultaisen vasikan, kuten nykyiset úskovat ´kultaisen jeesus-kuvan, niin eläinten veri ei voinut poistaa uskovien syntejä, niin Jumala, joka ei voi kuolla, antoi kuolemaan oman sielunsa, meidän syntiemme takia. Tutkiva tuomio on sitä varten, että Jumala antaa aikaa parannuksen tekoon, ja katsoo taivaasta alas adventisteihin, poistavatko he vieraan Jumalan Turun Beetelkirkosta. t. Pappinen Pentti