Hei!
Onkos kellekkään keittäjälle koskaan käynyt vastaavaa? Mä oon ihan tälläinen tavallinen keittäjä ja kovin yksinkertainen, joten monen asian hoitaminen yhtäaikaa tuottaa minulle joskus suuria vaikeuksia.
Toisinaan pitäisi siis samanaikaisesti yrittää
valmistaa sabayonia, perunat kiehuu viereisellä liedellä muusia varten, toisella liedellä kiehuu tomaattikeitto ainekset, toisella kaalit kaalikääryleitä varten ja yhdellä riisiä, uunissa osso buccoa ja kakkupohjat.Samalla tulee parit lounastilaukset sitten vaan silakkapihvit pannulle ja katos! Tukkukuorma saapuukin sopivasti samaan aikaan. Tavarat äkkiä kylmään ettei kylmäketju katkea ja pakasteet, ne on tärkeitä ettei jäätelöt mene pirtelöksi:( On myös erityisen tärkeää samantien tarkistaa saapuneiden tavaroiden laatu ja kuormakirjan paikkansa pitävyys. Samalla tulee uusia ruokatilauksia tällä kertaa a la carte- listalta vähän kaikenlaisia erilaisia ruokia:)Yritän olla reipas ja liikkua ripein ja sulavin liikkein silti pitäisi samalla leikkuulaudalla leikata broilerin fileitä, kalaa ja salaatti aineksia, kun edellisilta on ollut sangen kiireinen ja kaikki vetolaatikot ovat tyhjiä:( Samalla tietysti puhelin soi ja pitäisi selvittää eräs reklamaatio.
Työpäiväni jatkuu jatkuvien ja jatkuvien keskeytysten siivittämänä, joka suuntaan ehdin rääpäistä vähän, mutta mitään ruoka-annosta/esivalmistelua en ehdi huolella valmistamaan, ja mikään ruoka/esivalmistelutyö ei saisi silti epäonnistua. Omat lounastauot (30min) ovat vain haaveunia, parit nopeat tupakat jossain välissä, vain jos ehtii. Mitään ei tietysti ehdi normaalissa 8:ssa tunnissa vaan 12-16 tuntiset päivät ovat ihan luonnollisia, tietenkin ilman ylityökorvauksia.Joskus keittiössä saattaa olla jopa hieman kuuma työskennellä,kun 8 isoa hellaa ja 2 uunia paahtavat täysillä ja ilmastointi on puutteellinen:( Kaiken kruunaa tietysti vuorotyö ja 1500€ kuukausipalkkani.
Mielestäni tämä on keittäjän arkea parhaimmillaan, vituttaa toisinaan vaan niin huolella tämä ala, että on pakko panna kohta vaihtoon. Oikeesti kun valmistuin 10 v. sitten olin täynnä ideoita ja intoa mut nyt ei enää pysty. Kokilla ja urheilijalla on jotain yhteistä: lyhyt, raskas ja huonopalkkainen työ.(Kuinka moni kokki jatkaa työssään eläkeikään asti, itse en tunne yhtään.
Hirveetä tilitystä...Etsin lähinnä kohtalotoverita ja kokemuksia muiden alojen ihanuudesta:)
Kokkipoika
Onkos kellekkään keittäjälle koskaan käynyt vastaavaa? Mä oon ihan tälläinen tavallinen keittäjä ja kovin yksinkertainen, joten monen asian hoitaminen yhtäaikaa tuottaa minulle joskus suuria vaikeuksia.
Toisinaan pitäisi siis samanaikaisesti yrittää
valmistaa sabayonia, perunat kiehuu viereisellä liedellä muusia varten, toisella liedellä kiehuu tomaattikeitto ainekset, toisella kaalit kaalikääryleitä varten ja yhdellä riisiä, uunissa osso buccoa ja kakkupohjat.Samalla tulee parit lounastilaukset sitten vaan silakkapihvit pannulle ja katos! Tukkukuorma saapuukin sopivasti samaan aikaan. Tavarat äkkiä kylmään ettei kylmäketju katkea ja pakasteet, ne on tärkeitä ettei jäätelöt mene pirtelöksi:( On myös erityisen tärkeää samantien tarkistaa saapuneiden tavaroiden laatu ja kuormakirjan paikkansa pitävyys. Samalla tulee uusia ruokatilauksia tällä kertaa a la carte- listalta vähän kaikenlaisia erilaisia ruokia:)Yritän olla reipas ja liikkua ripein ja sulavin liikkein silti pitäisi samalla leikkuulaudalla leikata broilerin fileitä, kalaa ja salaatti aineksia, kun edellisilta on ollut sangen kiireinen ja kaikki vetolaatikot ovat tyhjiä:( Samalla tietysti puhelin soi ja pitäisi selvittää eräs reklamaatio.
Työpäiväni jatkuu jatkuvien ja jatkuvien keskeytysten siivittämänä, joka suuntaan ehdin rääpäistä vähän, mutta mitään ruoka-annosta/esivalmistelua en ehdi huolella valmistamaan, ja mikään ruoka/esivalmistelutyö ei saisi silti epäonnistua. Omat lounastauot (30min) ovat vain haaveunia, parit nopeat tupakat jossain välissä, vain jos ehtii. Mitään ei tietysti ehdi normaalissa 8:ssa tunnissa vaan 12-16 tuntiset päivät ovat ihan luonnollisia, tietenkin ilman ylityökorvauksia.Joskus keittiössä saattaa olla jopa hieman kuuma työskennellä,kun 8 isoa hellaa ja 2 uunia paahtavat täysillä ja ilmastointi on puutteellinen:( Kaiken kruunaa tietysti vuorotyö ja 1500€ kuukausipalkkani.
Mielestäni tämä on keittäjän arkea parhaimmillaan, vituttaa toisinaan vaan niin huolella tämä ala, että on pakko panna kohta vaihtoon. Oikeesti kun valmistuin 10 v. sitten olin täynnä ideoita ja intoa mut nyt ei enää pysty. Kokilla ja urheilijalla on jotain yhteistä: lyhyt, raskas ja huonopalkkainen työ.(Kuinka moni kokki jatkaa työssään eläkeikään asti, itse en tunne yhtään.
Hirveetä tilitystä...Etsin lähinnä kohtalotoverita ja kokemuksia muiden alojen ihanuudesta:)
Kokkipoika
Vastaukset 3
Vanhimmat
Todella tuttua tekstiä. Ei ole työssä mitään järkeä, eikä siitä saa edes inhimillistä korvausta. Toisaalta kypsyys on sillä asteella, ettei siinä rahakaan enää vaikuta.
Tuo oli myös hyvin sanottu, että tarmokkuus ja idearikkaus ovat kuihtuneet täysin matkan varrella. Nykyään kaikesta miettii vain miten pääsisi helpoimmalla, että ehtisi yleensäkään mitään tekemään.
Ehkä vaihdan vielä työpaikkaa ja jos se ei toimi niin koko alaa.
juup. Olet oikeassa, urheiluopistosta jatketaan kokkikouluun...
Samanlaista on sairaanhoitajan arkipäivä normaalisti esim.pitkäaikaisosastoilla. Puhutaan tietysti potilaiden hoidosta,pesuista, syöttämisistä, vaipanvaihdosta,lääkärinkierrosta,näytteidenotosta,kelloihin vastaamisesta, raportoinnista, palavereistä, omaisten kanssa tapaamisista, tavaroiden tilaamisista ja vastaanottamisista..jne ja jne. Kaikki tietysti aina yhtäaikaa ja heti. Eikä tämäkään riitä. Pitäisi olla kaksi päätä, kahdeksan kättä ja kuusi jalkaa, että kerkiäis. Mutta vain yhden ihmisen mitätön palkkaa. Voi prkl, sanon minä