Työpaikkaneuvottelut
Jokaisella työntekijällä on luonnollisesti oikeus neuvotella omista
asioistaan työnantajansa kanssa. Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu
työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on
oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta.
Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla
ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan
luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin
luottamusmiehellä.
Työehtosopimusneuvottelut
Yksityisellä sektorilla ei ole olemassa mitään erikseen säädettyjä
"neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja
neuvotella jäsentensä puolesta. Pelkistetysti: Neuvotteluoikeus on sillä,
jolla on jäsenet.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan työsuhteen ehdoista, joihin työnantaja
sitoutuu. Työntekijät puolestaan myyvät ehtoja vastaan työrauhan eli
luopuvat lakko-oikeudestaan sopimuskauden ajaksi. Työehtosopimus sitoo niitä
työntekijöitä, jotka ovat sopimuksen tehneen järjestön jäseniä
sopimushetkellä. Sitovuus on voimassa sopimuskauden loppuun, siinäkin
tapauksessa, että työntekijä eroaisi järjestöstä.
Työntekijöillä tai työnantajilla ei ole sopimuspakkoa, mutta työntekijät
voivat käytännössä painostaa työnantajaa työtaistelulla tai sen uhalla
sopimaan työehtosopimuksen. Työnantajan kannalta sopimus "kannattaa" solmia
sen järjestön kannalta, joka edustaa työntekijöitä ja joka siten
mahdollisimman kattavasti voi "myydä työrauhan".
Mikäli työntekijät ovat jakautuneet useamman kilpailevan järjestön
jäseneksi, tilanne on monimutkaisempi. Tavallisesti sopimus solmitaan sen
järjestön kanssa, johon selvä enemmistö työntekijöistä kuuluu. Viime
vuosikymmenillä työpaikoilla on toiminut yleensä vain yksi ammattijärjestö
eikä järjestökilpailua ole, poikkeustapauksia lukuun ottamatta, esiintynyt.
"Neuvottelu- ja sopimusoikeuksin" osalta on otettava huomioon myös
työsopimuslain määräykset työnantajan yleisvelvollisuudesta edistää suhteita
työntekijöihin sekä lain syrjintäkielto ja vaatimus työntekijöiden
tasapuolisesta kohtelusta.
Työehtoihin vaikuttaa myös se, että työnantajan on noudatettava vähintään
ns. yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Jos jollain alalla on useita
kilpailevia järjestöjä, saattaa syntyä tilanne, jossa alalla ei ole lainkaan
yleisitovaa työehtosopimusta.
Jokaisella työntekijällä on luonnollisesti oikeus neuvotella omista
asioistaan työnantajansa kanssa. Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu
työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on
oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta.
Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla
ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan
luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin
luottamusmiehellä.
Työehtosopimusneuvottelut
Yksityisellä sektorilla ei ole olemassa mitään erikseen säädettyjä
"neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja
neuvotella jäsentensä puolesta. Pelkistetysti: Neuvotteluoikeus on sillä,
jolla on jäsenet.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan työsuhteen ehdoista, joihin työnantaja
sitoutuu. Työntekijät puolestaan myyvät ehtoja vastaan työrauhan eli
luopuvat lakko-oikeudestaan sopimuskauden ajaksi. Työehtosopimus sitoo niitä
työntekijöitä, jotka ovat sopimuksen tehneen järjestön jäseniä
sopimushetkellä. Sitovuus on voimassa sopimuskauden loppuun, siinäkin
tapauksessa, että työntekijä eroaisi järjestöstä.
Työntekijöillä tai työnantajilla ei ole sopimuspakkoa, mutta työntekijät
voivat käytännössä painostaa työnantajaa työtaistelulla tai sen uhalla
sopimaan työehtosopimuksen. Työnantajan kannalta sopimus "kannattaa" solmia
sen järjestön kannalta, joka edustaa työntekijöitä ja joka siten
mahdollisimman kattavasti voi "myydä työrauhan".
Mikäli työntekijät ovat jakautuneet useamman kilpailevan järjestön
jäseneksi, tilanne on monimutkaisempi. Tavallisesti sopimus solmitaan sen
järjestön kanssa, johon selvä enemmistö työntekijöistä kuuluu. Viime
vuosikymmenillä työpaikoilla on toiminut yleensä vain yksi ammattijärjestö
eikä järjestökilpailua ole, poikkeustapauksia lukuun ottamatta, esiintynyt.
"Neuvottelu- ja sopimusoikeuksin" osalta on otettava huomioon myös
työsopimuslain määräykset työnantajan yleisvelvollisuudesta edistää suhteita
työntekijöihin sekä lain syrjintäkielto ja vaatimus työntekijöiden
tasapuolisesta kohtelusta.
Työehtoihin vaikuttaa myös se, että työnantajan on noudatettava vähintään
ns. yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Jos jollain alalla on useita
kilpailevia järjestöjä, saattaa syntyä tilanne, jossa alalla ei ole lainkaan
yleisitovaa työehtosopimusta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kiitos tiedosta. Ei nähtävästi ole mitään syytä olla liiton jäsen.
Kuinka toimitaan siinä tapauksessa kun työnantaja ja työntekijöidenliitto ovat sopineet että kaikki neuvottelut (ja sopimukset) käydään em. tahojen välillä ?
Mikä taho edustaa liittoon kuulumattomia ?
Liittojen aate on varastaa palkansaajilta rahaa.
Siinä tapauksessa sinä olet suojatussa asemassa, kun ei ole mistä varastaa:))))
itse olen aina neuvotellut omat työehtoni, yli 35 vuoden aikana, enkä koskaan ole joutunut katumaan sitä.
niin sitä neuvottelee jokainen, on sitten ytk tai liitossa....vai luuletko tosissaan että joku tesin taulukkopalkka on palkka...hehheh, sehän on vain ekaan työpaikkaan meneville..
mutta myös korotuksista ja ylimääräisistä vapaista ym voi neuvotella henkilökohtaisesti, ja yleensä näitä saa paremmin kun ei kuulu liittoihin.
ihan yhtälailla kaikki on neuvoteltavissa...riippuu henhilöstä eikä mistään liitosta.
Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla
ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan
luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin
luottamusmiehellä.
Ei voi valita jos työmaalla on liiton jäseniä
Luottamusmies edustaa myös heitä mutta
vain irtisanomisneuvotteluissa,
AY loiset valehtelevat mainitut asiat.
Olisi järkyttävää heille, jos ihmisten tietoon tulisi totuus, ammattiliittoja pyöritetään vain siellä työtä näyttelevien huijareiden petostoiminnan vuoksi.