Ihmispelko APUA

Sun ehkä kannattais vaan rohkeasti mennä.. Mulla myös samoja pelkoja tai sitten ylitsepääsemätöntä ujoutta... Yhdessä työpaikassa jouduin jatkuvasti olemaan tekemisissä asiakkaistten kanssa (ei myyntityö), pari-kolme viikkoa meni kun olin ihan kun kotisohvalla olisin ollut.. Joten rohkeasti vaan, ihmismieli tottuu :)

Voi olla ettei onnistu tuollainen kehon muokkaus joihinkin ihannemittoihin, vaikka menisi minne salille ilman vähäisintäkään pelkoa. Jos valokuvista olet tuollaisia keskivartaloita nähnyt, niin ne ovat ehkä kuvankäsittelyn tulosta, myös valaistusta on mietitty tarkkaan.
Kiinnitä huomiota ravintoon, ruokailurytmiin ja lisää aerobista liikuntaa.

Itsellä on sama homma, salille en ole ainakaan toistaiseksi uskaltautunut. Hanki tanko ja levypainot käsipainot kotiin. Ihan kätevä ratkaisu, jos ei halua salille mennä. Niillä pääsee jo ihan hyvin alkuun.

Mikäli hommaat ne vehkeet kotiisi, et ikinä tule pääsemään ongelmastasi eroon.

Olisiko järkevämpää yrittää käsitellä asiaa, voipi olla pidemmän päälle aika henkisesti rankkaa elää tuollaisen kanssa.

Mikäli et halua tehdä asialle mitään, unohda tämä ,se on SUN elämä ei kenenkään muun. Mieti mitä haluat.

kyllä sä timmin vatsan ja laihdutettua saat ihan ilman saliakin. Youtubesta löytyy ihan tehokkaita treenausliikkeitä joka lähtöön.

Sen sijaan tuohon sosiaalisten tilanteiden kammoon ei auta yhtään se, että pakoilet kaikenlaisia tilanteita. Paras lääke siihen on, että alat pikkuhiljaa totutella tilanteisiin, mitkä aiheuttaa sulle sitä kammoa. Vatsalihakset tai niiden puuttuminen on aivan pienen pieni juttu tuohon sosiaalisten tilanteiden kammoon verrattuna.

Minä voitin ihmispelkoni tutustumalla ensiksi itseeni. Ennen säikähdin itseäni jo peilistä, puhumattakaan että olisin voinut katsoa minusta otettuja videoita.

Rohkaistun kuitenkin pimeessä kammarissani katsomaan itseäni peilistä, hymyilemään ja "näkemään itseni kauniina". Sitten aloin videoimaan tekemisiäni ja puhettani. Huomasin monia maneereja, jotka olen karsinut pois ja sain myös hyvän ryhdin. Aloin myös kuntoilemaan ulkona ja sittemmin myös kuntosalilla.

Nykyään en pelkää kameraa tai ihmisjoukkoa. Hankkiuduin vielä pelkojani kiusatakseni myyntityöhön. Nykyään olen toimitusjohtaja, jossa joudun vetämään palavereita ja kokouksia. Eikä "pelota" enään pientä virettä enempää.

Näin jälkiviisaana voin todeta, että kaikkein suurimmat pelkoni olivat pääni sisällä, jotka eivät olleet realistisia. Kuvittelin vain aina kaiken menevän pieleen. Lopulta hyppäsin tuntemattomaan, eikä ne asiat mennytkään pieleen??! Nyt ei maailmani kaatuisi vaikka jokin menisikin pieleen, ehkä kevyt hymy tai nauru ja virheestä opiksi.