eli..... asuttiin mun poikaystävän kanssa samalla paikka kunnalla ja alettiin seurustelemaan mun synttäreitä edellisenä päivänä... oltiin onnellisia siihen asti että sen piti lähteä kouluun jurvaan... luultiin jo että ei asiat voi enää pahemmaks mennä ku se oli mua vuoden nuorempi ja mä ite oon vasta 17 vuotias.... ja sit joudutaan eri paikkakunnille opiskelemaan...
en ollu yhtään varma oisinko jaksanu sellasta kauko suhde hommaa, mut mä rakastin sitä ja se sano rakastavansa mua... se ehdotti mulle kaks kertaa siinä jo kihlojaki, mut mä sanoin et ootetaan nyt ees jouluun asti... ja loppujen lopuks (ennen ku se lähti)se sai mut uskomaan et mä jaksan oottaa vaikka siihen menis kauan...
no sit se lähti ja heti ekaa kertaa oltiin erossa... ja se ero oli 3viikkoa! siinä se sit sekoili jotain ja meinas jättää mut, mutta sit puhuttiin ja ku se näki mut niin se sano et ei se voi mua koskaan jättää ku se rakastaa mua niin paljo ja pisti asian ikävän syyks...
pikkuhiljaa mä aloin huomaamaan kuinka se muuttu... ennen se saatto selittää puol tuntia vaan jostain aamupalasta!!!!!! ja se näki kaiken niin hyvänä ja mahtavana ja ennenkaikkea POSITIIVISENA!!!! se sai mistä tahansa asiasta jotain positiivista irti!!!!! MUTTA nyt... se on muuttunu ja mä oon huomannu sen ja oon yrittäny kertoo sille mut EI!!!! se ei kuule mua enää.... nykyään jos kysyn et "hei mitäs oot tänään puuhaillu" niin vastaukseks saa vaan "en mitään..." mä sit siihen et "älä ny noin masentuneelta kuulosta, kai sä nyt jotain oot tehny???" ja se sit "no oon mä koulussa käyny ja kattonu lopun päivää leffoja/ käyny kaverilla kahvilla..." ja ennen se sai yhestä päivästä puhuttua mulle 5tunnin laskut!!!!! siitä on tullu ihan negatiivinen ja se on alkanu ryyppäämmään ihan liikaa!!!! arkipäivisinki!!!! ja sit se polttaa viel kaiken lisäks ihan liikaa nykyään!!!! ja kaikesta muustaki mä huomasin että sillä ei oo kaikki kondiksessa!
mä yritin kysellä siltä et mikä on ja jne.... koska musta alko tuntua että se ei enää kiinnitä muhunkaan mitään huomiota.... ja ku kyselin siltä niin sitä alko ärsyttään se ku kyselin ja (ennen se ymmärsi aina mitä yritin kysyä, mutta nyt se luulee että mä yritän syyttää aina sitä jostain tai arvostella ja) se ymmärs väärin mun kysymyksen... sit se puolusteleen itteään niin et se alkaa puhua mun päälle ja sit ku yritän sanoo sille et "hei, saanko sanoo loppuun?" niin jätkä alkaa huutaan mulle, et älä puhu mun päälle ja loppujen lopuks se lyö luurin korvaan....
nyt ei olla enää yhessä..... sen jätkän mielestä KOSKA me riidellään niin paljo.... (joo, oon yrittäny sanoo sille et se puhuu aina mun päälle ja ymmärtää väärin, mut se ei kuuntele tai ota opikseen!!! ja eihän sen tarvi ottaa opikseen, ku se on aina saanu kaiken mitä haluaa!!!! esim. kotona sen äiti on tehny sille kaikki ruuat, aamupalat, välipalat, kahvit keittäny ja jne.... ja sen ei oo koskaan tarvinnu.... ja se ei osaa käyttää pesukonetta ja jne...... eli se myös luovuttaa tosi helposti ku sen ei oo koskaan tarvinnu yrittää mitään!!!!)
toiseks.... mä kuulemma aiheutan ne riidat.... (okei oon ehkä pari mut nykyään se vaan aina haluaa ymmärtää mut väärin..... ja sit se luulee et rakkaus on sitä että "rakastutaan ensi silmäyksellä ja sit eletään onnellisena elämämme loppuun asti...) kolamnneks se luulee että mä pystyn nyt vaan heti kattoo sitä silmiin vaan ystävänä!!! (ei siihen mä en pysty.... en ainakaan heti... mä en saa kattoo sitä enää ikinä silmiin niin ku ennen, en enää koskaan nukkua sen vieressä , en enää koskaan tuntee niitä tunteita sen kans.... ja kaikista pahinta tässä asiassa on se että mä kerroin sille kaiken!!!! mä oikeesti rakastan sitä vaikka joku voiki näin nuorelle sanoa että et sä voi vielä titää mitä rakkaus on..... mut mä sanon! mä oisin vaikka valmis kuolemaan sen jätkän puolesta! se oli mulle se jätkä jonka kanssa mä meen naimisiin ja hankin lapsia mä uskoin et se on mulle se oikee... MÄ RAKSTIN SITÄ JA RAKASTAN VIELÄKI, vaikka sitä ei kaikki uskokkaan! )
mutta tätä juttua vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mut te ette jaksais kuunnella.... joten näin tää tälleen pähkinänkuoressa....
mä oikeesti rakastan tätä jätkää, mut se on ihan sekasin! kyllä mä uskon et se mua rakastaa, mut sillä on nyt niin sekasi asiat siellä että..... niin..... mut mä toivon saavani tähän jotain kommenttia.... että antaa tulla... mitä ikinä mieleen tulee!!! voisin vielä kertoo sen että meillä meni poikki nyt maanantaina ja nyt on keskiviikko että näin.... oon ihan maassa ja oli vaan pakko päästä purkaan asiaa!!!!!
en ollu yhtään varma oisinko jaksanu sellasta kauko suhde hommaa, mut mä rakastin sitä ja se sano rakastavansa mua... se ehdotti mulle kaks kertaa siinä jo kihlojaki, mut mä sanoin et ootetaan nyt ees jouluun asti... ja loppujen lopuks (ennen ku se lähti)se sai mut uskomaan et mä jaksan oottaa vaikka siihen menis kauan...
no sit se lähti ja heti ekaa kertaa oltiin erossa... ja se ero oli 3viikkoa! siinä se sit sekoili jotain ja meinas jättää mut, mutta sit puhuttiin ja ku se näki mut niin se sano et ei se voi mua koskaan jättää ku se rakastaa mua niin paljo ja pisti asian ikävän syyks...
pikkuhiljaa mä aloin huomaamaan kuinka se muuttu... ennen se saatto selittää puol tuntia vaan jostain aamupalasta!!!!!! ja se näki kaiken niin hyvänä ja mahtavana ja ennenkaikkea POSITIIVISENA!!!! se sai mistä tahansa asiasta jotain positiivista irti!!!!! MUTTA nyt... se on muuttunu ja mä oon huomannu sen ja oon yrittäny kertoo sille mut EI!!!! se ei kuule mua enää.... nykyään jos kysyn et "hei mitäs oot tänään puuhaillu" niin vastaukseks saa vaan "en mitään..." mä sit siihen et "älä ny noin masentuneelta kuulosta, kai sä nyt jotain oot tehny???" ja se sit "no oon mä koulussa käyny ja kattonu lopun päivää leffoja/ käyny kaverilla kahvilla..." ja ennen se sai yhestä päivästä puhuttua mulle 5tunnin laskut!!!!! siitä on tullu ihan negatiivinen ja se on alkanu ryyppäämmään ihan liikaa!!!! arkipäivisinki!!!! ja sit se polttaa viel kaiken lisäks ihan liikaa nykyään!!!! ja kaikesta muustaki mä huomasin että sillä ei oo kaikki kondiksessa!
mä yritin kysellä siltä et mikä on ja jne.... koska musta alko tuntua että se ei enää kiinnitä muhunkaan mitään huomiota.... ja ku kyselin siltä niin sitä alko ärsyttään se ku kyselin ja (ennen se ymmärsi aina mitä yritin kysyä, mutta nyt se luulee että mä yritän syyttää aina sitä jostain tai arvostella ja) se ymmärs väärin mun kysymyksen... sit se puolusteleen itteään niin et se alkaa puhua mun päälle ja sit ku yritän sanoo sille et "hei, saanko sanoo loppuun?" niin jätkä alkaa huutaan mulle, et älä puhu mun päälle ja loppujen lopuks se lyö luurin korvaan....
nyt ei olla enää yhessä..... sen jätkän mielestä KOSKA me riidellään niin paljo.... (joo, oon yrittäny sanoo sille et se puhuu aina mun päälle ja ymmärtää väärin, mut se ei kuuntele tai ota opikseen!!! ja eihän sen tarvi ottaa opikseen, ku se on aina saanu kaiken mitä haluaa!!!! esim. kotona sen äiti on tehny sille kaikki ruuat, aamupalat, välipalat, kahvit keittäny ja jne.... ja sen ei oo koskaan tarvinnu.... ja se ei osaa käyttää pesukonetta ja jne...... eli se myös luovuttaa tosi helposti ku sen ei oo koskaan tarvinnu yrittää mitään!!!!)
toiseks.... mä kuulemma aiheutan ne riidat.... (okei oon ehkä pari mut nykyään se vaan aina haluaa ymmärtää mut väärin..... ja sit se luulee et rakkaus on sitä että "rakastutaan ensi silmäyksellä ja sit eletään onnellisena elämämme loppuun asti...) kolamnneks se luulee että mä pystyn nyt vaan heti kattoo sitä silmiin vaan ystävänä!!! (ei siihen mä en pysty.... en ainakaan heti... mä en saa kattoo sitä enää ikinä silmiin niin ku ennen, en enää koskaan nukkua sen vieressä , en enää koskaan tuntee niitä tunteita sen kans.... ja kaikista pahinta tässä asiassa on se että mä kerroin sille kaiken!!!! mä oikeesti rakastan sitä vaikka joku voiki näin nuorelle sanoa että et sä voi vielä titää mitä rakkaus on..... mut mä sanon! mä oisin vaikka valmis kuolemaan sen jätkän puolesta! se oli mulle se jätkä jonka kanssa mä meen naimisiin ja hankin lapsia mä uskoin et se on mulle se oikee... MÄ RAKSTIN SITÄ JA RAKASTAN VIELÄKI, vaikka sitä ei kaikki uskokkaan! )
mutta tätä juttua vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mut te ette jaksais kuunnella.... joten näin tää tälleen pähkinänkuoressa....
mä oikeesti rakastan tätä jätkää, mut se on ihan sekasin! kyllä mä uskon et se mua rakastaa, mut sillä on nyt niin sekasi asiat siellä että..... niin..... mut mä toivon saavani tähän jotain kommenttia.... että antaa tulla... mitä ikinä mieleen tulee!!! voisin vielä kertoo sen että meillä meni poikki nyt maanantaina ja nyt on keskiviikko että näin.... oon ihan maassa ja oli vaan pakko päästä purkaan asiaa!!!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pojalle on iskenyt Murrosikä!
Vaikutat itse aika kypsältä, mutta pojat tulee vähän jäljessä. Poikaystäväsi vasta kasvaa lapsesta aikuiseksi ja se on kova prosessi. Ei ole äiti paapomassa ja tyttöystävä vieressä kyhnäämässä, pitää ihan itse tehdä ratkaisuja, keitänkö teetä vai kahvia, ottaa vastuuta omasta elämästä. Siellä voi tosiaan iskeä paniikki, pumpulista omaan elämään. Et voi nyt paljon auttaa ja osallistua, hänen on itse käytävä läpi nämä kasvukivut. Ja minkähänlainen mies sieltä kuoriutuu, onkohan sellainen, jota sinä haluat. Jos on, perustatte joskus perheen ja olette onnellisia, mutta nyt yritä pysyä vain kaverina.