Syylistäminen

Riippuu siitä, miten asian sanoo. Sanavalinnoilla, eleillä ja ilmeillä voi vaikuttaa siihen, onko sanottu asia rakentavasti, ystävällisesti, hajottamalla, syyllistämällä, liioittelemalla, jne. Enempää en ota kantaa tuohon teidän suhteeseen, kun et enempää kerro tai kysy.

No missä vaiheessa totuuden sanomisesta ääneen on tullut syyllistämistä?

Totuuden sanominen suoraan toiselle ei tee toisesta sen kummemmin syyllistä kuin toisesta syytöntä mihinkään.
Tuo "keksii syitä"... Se, mikä sinusta on syiden keksimistä, on toisen osapuolen mielestä sitä, miltä hänestä tilanne tuntuu, eikö vain? Sinähän itse noin sanomalla syylistät häntä: sinun mielestäsi ei ole syitä erota, toinen vain "keksii" niitä?

Onko kyse totuudesta vai sinun mielipiteestä? Jos haluat vain purkaa pahaa oloasi sanomalla negatiivisia ja ikäviä asioita toiselle, se ei ole mitään totuuden puhumista.

Ei ihan käy ilmi, mitä tarkoitat. Jos tarkoitat esimerkiksi sitä, että "totuus" on jotakin sellaista kuin. "On sinun syysi, että en ole onnellinen, koska sinä haluat muita naisia/miehiä" niin voihan tuo olla fakta. MUTTA jokainen on itse vastuussa omasta onnestaan. Jos kumppani tekee asioita, joita ei voi hyväksyä, tai on vääränlainen, niin silloin pitää itse valita haluaako silti rakastaa häntä vai haluaako lähteä etsimään ihmistä, jonka kanssa voisi olla onnellinen.

"Suomeksi haluaa erota ja keksii syitä."

Jos tiedät, että hän haluaa erota, niin miksi haluat edelleen jatkaa suhdetta? Toivossa, että hän muuttaisi mieltään?

Jos toinen haluaa erota, anna mennä. Keksii tai ei. Muistan että kun itse sanoin joskus ns. "suhteen" epäkohdista, niistä keskustellakseni, toinen syytti siitä aina siitä että syytän. Eikä näin keskusteluista tullut mitään. Siitä on vuosia aikaa. Töksäytys voi olla vähän huono, keskustelu suoraan ei.