Hei!
Onko syvyyksille jotain "mittataulukkoa" - ikäänkuin läpileikkausta syvyyksistä, tyyliin 1-4 m tavallinen pintauinti,
4-10 m snorklaus
10- Xm xxxxx
xx-xx xxxx
jne.
Heitin noi esimerkitkin nyt ihan hatusta, mutta ymmärtääkö tuosta pointin mitä haen takaa? En siis itse tiedä sukelluksesta mitään, mutta nyt tartteis tehdä aiheeseen liittyvää informaatiografiikkaa ja tää olis hauska idea mikäli tämmöinen jaottelu syvyyksistä on yleisesti olemassa/käytössä.
Kiitos etukäteen!
Syvyydet
annapellu
6
215
Vastaukset
- FireDive
Tuollaisen muodostaminen olisi melko hankalaa, ja vaatisi hyvin karkean ja yleisluonteisen, monta asiaa kuvailevan tietueen luomista. Syy on se, että se riippuu ihan taidoista, kyvyistä ja välineistä ja monesta muusta asiasta.
Iso osa tavallisista pulliaisista ei kykene sukeltamaan edes neljään metriin, koska sellaiset yksinkertaiset perusasiat kuten välikorvan paineentasaus ei ole tuttua.
Huiput vapaasukeltajat puolestaan käyvät suunnilleen kahdessasadassa metrissä, ja tavallinen vapaasukellusharrastajakin pääsee helposti käymään muutamassa kymmenessä metrissä. Saavutettu syvyys riippuu kykyjen lisäksi myös sukellustavasta, käytetäänkö laskeutumiseen tai nousuun apuvälientä.
Laitesukelluspuolella jo neljä metriä on vaarallinen syvyys, jos ei perusfysiikka ja -fysiologia ole tuttua. Tavallinen laitesukelluskoulutus ihan paineilmalla sen sijaan valmistaa jo useiden kymmenien metrien syvyyteen, joskin jo ihan tavallisten sunnuntaivapaasukellusharrastajien saavuttamat syvyydet voivat vaatia dekopysähdyksiä laitesukellukselle ominaisen pidemmän alttiinaoloajan vuoksi.
Kilpaluokan vapaasukellussyvyydet laitesukelluksen puolelta tarkasteltuna vaativat hyvin nopeasti jo seoskaasuja tai tavallisista avoimen kierron laitteista poikkeavia varusteita, jotka taas ovat huomattavasti marginaalisemman harrastajaryhmän hupia niin taidon kuin rahallisten panostustenkin osalta.
Laitesukelluspuolella erilaiset olosuhteet kuten jään alle, hylkyihin tai luoliin sukeltaminen taas puolestaan uudistaa pakkaa jo matalissakin syvyyksissä.
Sukelluspaikallakin on merkityksensä. Suomalaisissa pimeissä ja sameissa vesissä, missä päivänvalo häviää yleensä ennen kymmentä syvyysmetriä, eikä lampullakaan montaa metriä näe, on oleellisesti vaativampaa sukeltaa jo 15 metrin syvyyteen, Kun Punaisella merellä, missä on helppoa nähdä yhtä aikaa pohja, pinta ja kymmeniä metrejä ympärilleen vielä kolmessakympissä. Asialla on vaikutusta suunnistamiseen, nosteenhallintaan, henkisen paineen muodostumiseen ja lukuisiin muihin asioihin. - annapellu
Kiitos! Mielenkiintoinen kirjoitus. Ja todella, aivan, näinhän se on, että asiassa on monta vaikuttavaa tekijää. Ja siksi tuollainen jaottelu on mahdotonta.
Mutta antoi toi mulle kuitenkin vähän suuntaa ja toteutan homman hyvin suurpiirteisesti. Ajatuksena, että jokaiseen "alalajiin" liittyy jotkut stereotypiat, tyyliin Matti Meikäläinen snorklailee turkoosissa vedessä kaloja tiiraillen kun taas tekniikkasukeltajan maailma on jo synkempää ja vaatii tarkkaa laitetuntemusta.
Kiitos kovasti ja anteeksi suunnittelijan epämääräisyyteni. ;)- FireDive
Oli tylsää, rakentelin oheisen, katso saatko sen avattua.
https://www.dropbox.com/s/olye1dl6kkn6tar/suke-syvyydet.pdf?dl=0
Huomautan, että numerotietojen lähteenä on epätieteellisesti vain wikipedia, ja joistain rajapinnoista voidaan olla montaa mieltä, erityisesti vapaasukelluksen osalta, josta itse en kovin hyvin ole perillä. On se silti suuntaa antava. Ota huomioon myös syvyysasteikon välien pidentyminen loppupäätä kohden. Kuvan skaala ei siis poikkeuksellisiin syvyyksiin mentäessä pysy. - Huomioita...
FireDive kirjoitti:
Oli tylsää, rakentelin oheisen, katso saatko sen avattua.
https://www.dropbox.com/s/olye1dl6kkn6tar/suke-syvyydet.pdf?dl=0
Huomautan, että numerotietojen lähteenä on epätieteellisesti vain wikipedia, ja joistain rajapinnoista voidaan olla montaa mieltä, erityisesti vapaasukelluksen osalta, josta itse en kovin hyvin ole perillä. On se silti suuntaa antava. Ota huomioon myös syvyysasteikon välien pidentyminen loppupäätä kohden. Kuvan skaala ei siis poikkeuksellisiin syvyyksiin mentäessä pysy.Kiinnitti huomiota 20-40m laitesukelluksessa "typpikertymän vuoksi happirikasteet yleisiä", pitää kyllä paikkansa mutta happirikaste myös rajoittaa syvyyttä hapen osuuden mukaan. Normaali ilmassa on n. 21% happea ja maksimisyvyys on 42m , seos jossa happea on 32% maksimikäyttösyvyys on n. 30m ja 36% happea maksimikäyttösyvyys on 26 m. Tuo maksimisyvyyden pieneneminen happiprosentin kasvaessa olisi hyvä jotenkin lisätä tuohon.
Jos (kun) on tarvetta saada pitkiä sukellusaikoja tuonne 30-40m välille niin usein käytetään trimixiä eli osa ilman typestä on korvattu heliumilla (ja yli 40m syvyyksien kohdalla happiprosenttia pienennetään happimyrkytyksen välttämiseksi).
100m ja yli "Hyvin eksoottisten kaasuseosten käyttäminen yhä
välttämättömämpää." tarkoittaa käytännössä yleensä tuota trimixiä hyvin pienellä typpiprosentilla tai helioxia eli heliumin ja hapen seosta. Riippuu lukijasta voiko noita pitää hyvin eksoottisina kaasuseoksina. Noilla sukelluksilla on usein mukana erilaisia kaasuseoksia joita vaihdetaan syvyyden mukaan. - FireDive
Huomioita... kirjoitti:
Kiinnitti huomiota 20-40m laitesukelluksessa "typpikertymän vuoksi happirikasteet yleisiä", pitää kyllä paikkansa mutta happirikaste myös rajoittaa syvyyttä hapen osuuden mukaan. Normaali ilmassa on n. 21% happea ja maksimisyvyys on 42m , seos jossa happea on 32% maksimikäyttösyvyys on n. 30m ja 36% happea maksimikäyttösyvyys on 26 m. Tuo maksimisyvyyden pieneneminen happiprosentin kasvaessa olisi hyvä jotenkin lisätä tuohon.
Jos (kun) on tarvetta saada pitkiä sukellusaikoja tuonne 30-40m välille niin usein käytetään trimixiä eli osa ilman typestä on korvattu heliumilla (ja yli 40m syvyyksien kohdalla happiprosenttia pienennetään happimyrkytyksen välttämiseksi).
100m ja yli "Hyvin eksoottisten kaasuseosten käyttäminen yhä
välttämättömämpää." tarkoittaa käytännössä yleensä tuota trimixiä hyvin pienellä typpiprosentilla tai helioxia eli heliumin ja hapen seosta. Riippuu lukijasta voiko noita pitää hyvin eksoottisina kaasuseoksina. Noilla sukelluksilla on usein mukana erilaisia kaasuseoksia joita vaihdetaan syvyyden mukaan.Niin, olen kyllä tietoinen sekä siitä mitä trimix ja muut mixit noin yleisellä tasolla ovat, miten eri kaasujen osuuksia säädellään syvyyden vaihtuessa, että siitä mikä on happirikasteiden käyttöalue ja tarkoitus. Ottaen kuitenkin huomioon ketjun aloittajan lähtötason ja kysymyksenasettelun, yritin pitää asiat yksinkertaisina. Sen takia en ruvennut avaamaan mitä ovat ne happirikasteiden jälkeen tulevat seoskaasut ja "eksoottiset kaasuseokset" ovat, tai miksi happirikasteita ei voi käyttää syvemmällä.
Happirikasteiden alue taulukossani on 25-40 metrin syyvysalue, joissa niitä käytetään, ja joissa niistä saadaan hyötyä irti, jos siis unohdetaan niiden käyttö syvien sukellusten dekokaasuina. Siltä osin taulukkoni piti hiljaisesti sisällään myös suuremman hapen osuuden aiheuttaman rajoituksen syvyydelle.
Mitä lopun "hyvin eksoottisiin kaasuihin" tulee, voimme tietysti kinata maailman tappppiin asti siitä onko hyvin vähähappinen trimix vielä "eksoottinen kaasu", vai voidaanko niin sanoa vasta esimerkiksi täysin typettömästä seoksesta, vai peräti vasta kun heliumiakin ruvetaan vaihtamaan johonkin toiseen. Aloittajan näkökulmasta uskoisin, että jo nitrox on eksoottinen kaasu, ja aika monelle harrastajalle helioxikaan ei ole kovin usein käytettyä tavaraa.
Jos kuitenkin katsot taulukkoni sitä lohkoa, niin sanamuoto on "hyvin eksoottisten kaasujen käyttäminen yhä välttämättömämpää" lohkossa, joka alkaa 100 metristä ja ulottuu 700m asti. Jos nyt ihan siellä alarajalla käytetyt kaasut eivät vielä sinun mielestäsi ole hyvin eksoottisia, niin myöntänet, että jo sen alueen ensimmäinen neljännes vaatii sellaisia seoksia ja laitteita, että melko pienessä on se harrastajajoukko, joka sellaisia käyttää.
Mutta kuten sanottu, taulukkoni on tehty vain nopeasti suuntaa antavaksi ja vastaamaan vain aloittajan kysymykseen.
- HOG
Hieno taulukko!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli429383"Mä elän vieläkin"
Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn503972Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?
Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.412870Pate Mustajärvi on kuollut
Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html1272596Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman
Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi1022519Kylläpä asiat onkin nyt hyvin verrattuna Sannan aikaan
Sannan aikana aähkön alv oli 10%, nyt 25,5%. Ajatelkaa nytkin pörssisähkö on ilmaista, keskellä talvea! Bensan hinta on271987Miten ikinä kelpaisin sulle
Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait161655Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää
Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.331467- 711297
Esko ja Martina viettävät joulua
Entisen avioparin joulunvietto on ylittänyt IS uutiskynnyksen1791184