Eli siis viime keväänä istuin metrossa ja vastakkaiselle penkille tuli istumaan minua noin pari vuotta vanhempi nuori mies. Ensiksi en edes vilkaissut miestä päinkään mutta kun nostin pääni meinasi jalkani lähteä alta. Edessäni istui erittäin komea ja hyvä tyylinen herrasmies joka vaikutti todella mukavalle persoonalle jutellessaan ystävälleen. En saanut silmiäni irti hänestä ja välillämme oli kokoajan pientä silmäpeliä. Kun mies nousi metrosta käänsi hän vielä päänsä taakseensa katsomaan minua ja katsoimme toisiamme syvään silmiin. En saanut häntä mielestäni moneen päivään ja se oli kuin elokuvasta. Joka päivä toivoin että näkisin miehen uudestaan. 10 päivän tapahtuneen jälkeen odotin bussia jonka jälkeen menin bussiin. Kyseinen mies asteli bussiin ja menin todella vaikeaksi. Mies istuuntui eteemme(minun ja ystäväni) jonka jälkeen sattumalta jäimme samalla pysäkillä pois. Lähdimme kävelemään eri suuntiin ja molemmat kääntyivät katsomaan toisiaan taaksepäin. Siitä 3 päivän jälkeen näin hänet taas metroasemalla(hän ei minua). Sen jälkeen en ole nähnyt häntä ja niin kaduttaa etten mennyt puhumaan hänelle suoraan päätä, koska se hetki tuntui niin uskomattomalta. Kaverini(joka istui tuolloin samassa bussissa) on nähnyt miestä useaan otteeseen tässä lähiaikoina kun kerroin hänelle tapahtuneesta, mutta minä en ole nähnyt häntä tämän jälkeen. En ole ikinä elämässäni kokenut mitään vastaavaa koska se oli oikeasti kuin leffasta ja olen miettinyt häntä siitä asti kun ensimmäisen kerran hänet näin. Saatatte pitää minua tyhmänä tai epätoivoisena mutta en saa häntä millään mielestäni. Mitä teen jos näen miehen joku päivä taas jossain?! Sillä minun on PAKKO saada mahdollisuus tuntea hänet ja en tiedä miten menisin keskustelemaan miehelle jos hän kävelisi kadulla vastaan. En tiedä hänen nimensä enkä mitään hänestä joten on vaikea etsiä esim facebookista. :(
Miten menisin puhumaan hänelle?!(täysin tuntematon)
Kuin leffasta
25252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
NAISET...
Haha äläs nyt oon tosissani!
Noi on kauheita...
Mulla oli samnakaltainen kokemus, bussissa kolme kertaa näin aivan unelmieni miehen, joka aina katsoi minua uteliain silmin syvälle silmiini, ja hymyili lämpimästi- saaden minut häkeltymään :) Sitten muutin, enkä ksokaan enää nähnyt häntä..
Eli juttelemana reilusti! Nyt kun on facebook, niin voi pyytää kaveriksi, mikä ei vielä ole liian tunkeilevaa tms.
Älkääpäästänkö näitä käsistänne! Sanokaa aina jotain, koskaan ei tiedä koska on viimeinen kerta nähdä tms!
Ja kun näin miehiään valitsee, niin ennenpitkää löytää itsensä jostain ensiapupolilta silmät umpeen hakattuna. Mutta the heart wants what the heart wants.
No niimpä! Aijonkin ottaa mahdollisuudesta kiinni ja mennä puhumaan miehelle jos tulen vielä häntä näkemään, en vaan tiiä yhtään mitä sanoa!! Mullakin on ihan samal fiilis et tuntuu kuin se olisi ollut mun unelmien mies!
Jos ei mies jo tehnyt aloitetta, hän ei ole kiinnostunut. Trust me. Kun mies on kiinnostunut, hän myös tekee aloitteen. Naisen ei pidä ikinä tehdä aloitetta.
Trust me, you're a fuckturd.
No ei todellakaan kannata. Naisten suurimpia mokia on tuollaisten haaveiden vangiksi jääminen. Kyllä miehet osoittaa kiinnostuksensa, jos sitä on. Turha elätellä enempää fantasioita.
Miltä se näytti?
Tummat hiukset ja silmät, hyvä tyyli! Vaikea kertoa miltä hän näytti!
No jos mies oli kerran niin hemmetin komea ja suoraan hollywoodista niin luulis sitä itsevarmuutta aloitteen tekoonkin löytyvän, miksi jäätte tollasten perään kuolaamaan kun ne ei selvästikään osoita mitään kiinnostusta vaan harrastaa tollasta leikittelyä mihin naiset retkahdatte täysillä. Vain koska mies oli KOMEA ja sattui katsomaan teitä silmiin, oivoi. Ja kertoo jotain sekin että vain tollasille miehille olisitte EHKÄ valmiita tekemään lähestymistä jossain muodossa.
Pistää kyllä vihaksi taas tämäkin naisten hössötys. Miten naiset voivatkin olla niin epäloogisia ja hormoniensa/fantasioidensa vietävissä, että kuvittelee ihan aidosti että joku random-komistus jossain on nyt "se unelmien mies" ja sitten vielä ihan tosissaan puhuu että "kuin leffasta".
Jumalauta että tarinat ja fantasiat ovat näköjään naisille totta. Ja sitten sanotaan vielä että porno on huono asia. Oli tai ei, niin ei se sentään ihan tuollaisia poikkeamia normaaliin ajatteluun saa kuin tässäkin "kuin leffasta"-tapauksessa.
Ällöttävää.
Olet vain kateellinen
Miehet ajattelevat loogisesti. Naiset ajattelevat intuitiivisesti.
Kun mies yrittää vietellä naista, hän ajattelee, kukat ravintolailta = seksiä.
Nainen taas ajattelee: Miellyttävä hämärä, rauhallinen musiikki, tunnelmallinen ilta = rakkautta.
Toisinsanoen, kun random komistus vilkaisee naiseen, naiselta menee jalat alta. EI siksi että mies olisi oikeasti kiinnostunut, vaan siksi, että nainen on kasvatettu prinsessaksi joka vain ottaa mitä haluaa. Tuollainen hemmoteltu kakara on kasvatettu kohtalouskoon.
Miehen täytyy tehdä kaiken haluamansa eteen töitä. Naisen ei tarvitse. Nainen luulee saavansa kaiken.
Ajatelkaapa paria jotka asuvat yhdessä.
Nainen (yleensä) valittaa ettei mies tee mitään (entäs se palkka?).
Jos nainen asuisi yksin, vähentyisikö naisen työmäärä ollenkaan? Ei tietenkään.
Mies tekee vaadittavan ja huolehtii järjestyksestä ja miehellä menee hermot vain jos toinen tarkoituksella sotkee. Kuitenkaan mies ei koskaan valita työmäärästä parisuhteessa koska on tottunut että saadakseen haluamansa täytyy tehdä töitä.
Naiselle taas parisuhde on järkytys koska nainen on kasvatettu prinsessaksi jonka elämässä muut tekevät työt ja hän korjaa hedelmät. Nainen ei ymmärrä esimerkiksi rahan arvoa. Kun mies kantaa palkkapussin kotiin ja lepää, nainen valittaa ettei mies tee mitään. Jos tulee ero, naisen tulot laskevat kuin lehmän häntä. Siksi nainen pyrkii naimaan rikkaamman miehen jonka kanssa ei taaskaan joutuisi tekemään mitään.
Jos tuo aloittaja nainen olisi oikeasti tottunut tekemään töitä, hän ei olisi haaveillut unelmiensa miehestä vaan tehnyt asialle jotakin.
Nainen ei edes harmitellut sitä ettei tehnyt mitään, vaan sitä kuinka huono tuuri hänellä oli kun hän ei ole nähnyt miestä enää. Nainen on kohtalouskoinen kitisijä koska ei ole koskaan tehnyt mitään onnensa eteen!
Nainen vain odotti ja odotti että mies tulee tekemään jotain, kuten niin monet miehet aikaisemmin.
No totta perkeleessä minä olen kateellinen kun jotkut miehet ovat "unelmien miehiä" ihan vain muutaman katsee perusteella ja itse joutuisi sitten ilmeisesti noutamaan kuun ja tähdet taivaalle todistaakseni saman.
Eikö tässä kohtaa ole ihan ymmärrettävää ollakin kateellinen?
Tämä!
Erinomainen kirjoitus ja tiivistlemä aiheesta!
Tässä eräs tukeva peruste sille faktalle, että naisten totuttelu olemaan tasavertaisia pariutumisessa, on kuin katsoisi lapsukaisten karkaamista aikuisten maailmaan.
Noh, itselleni kävi samoiin kesätyöpaikassa vuonna 2000. Vaikken voi sanoa 100 %:lla varmuudella mutta aika lähelle kuitenkin, että tunne "rakkautta" ensisilmäyksellä oli molemminpuolista. En ole koskaan ennen enkä tuon jälkeen kokenut samanlaista tunnetta. Onneksi.
Burgeroin ja panikoin koko tilanteen ja pyysin pomoltani lupaa lopettaa työ aiemmin kuin oli sovittu, kahden viikon irtisanomisajan sijasta yhteen.
En vaan kestänyt sitä samaa mitä oli teininä, tunne oli vaan ihan jotain muuta koska se alkoi heti ensinäkemältä.
Olen panikoinut ja burgeroinut siis ikisinkkuna tietenkin nuo teiniajankin molemminpuoliset tai kait vissiin pojan ihastumiset (uskon kuitenkin, että olen varmasti kuvitellut kaiken).
Vaikka tuosta on jo reilut 14 vuotta mietin joskus yhä miten olisi voinut käydä. Olisinko jopa naimisissa ja äiti? Harmittaahan se, että olin tuolloinkin mamari ja olemattoman itsetunnon takia en antanut edes mahdollisuutta mutta minkäs itselleen voi.
Eli älä toimi niin kuin minä mutta pidä jalat maassa.
Onnea! :-)
Hymy ja "moi" on ihan hyvä alku. Nuoria kun ilmeisesti olette ;)
Noh, eiköhän Iltalehti tästäkin jutun tee...
kiitoksia paljon.
Trolli tai ei, mutta ihan realistisesti on voinut tapahtua! Ujous ja rohkeuden puute tehdä aloite ovat monille sinkuille tuttuja asioita. Minullekin sattui syyskuussa marjastusreissulla autiosaaressa aurinkoisella luonnon hiekkarannalla kohtaaminen sattumalta entuudestaan täysin tuntemattoman sopivanikäisen naisen kanssa. Kävi ilmi, että asuttiin kohtaamispaikasta yli 200 km:n päässä ja vain n. 10 km:n päässä toisistamme! En ehdottanut edes mitään, kun hän mainitsi jutustelun yhteydessä että hänellä on mies. Ja se olikin siinä sitten kohdaltani. Vaikka romanssi ei realisoitunutkaan, niin muuten tuo "kohtaus" oli kuin elokuvasta.
Hauskasti toisessa ketjussa tapausta kommentoitiin, että nainen voi löytää miehen itselleen vaikka autiosaaresta, mutta mies ei. Sillä naisella kieltämättä olisi ollut hyvät mahkut halutessaan saada minut.
..naisen aloite.. jonka jätit käyttämättä.. voi voi voi.. Noh, onhan näitä mokia tullut itselekin ja paljon;)
http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288758842514.html
Onhan näitä sattunut, ja tekee näin jälkeenpäin miettien mieleni vain todeta että ihmistä ainakin joskus kaduttaa enemmän se mitä jäi tekemättä, kuin se minkä teki.
Periaatteessa tuota ei ole tarvis monimutkaistaa mitenkään, sillä hänen kysymisensä on vasta alkua ja jokaisella on oikeus kysyä.
Mutta suomalainen kulttuuri ei järin paljoa tue näitä päivälähestymisiä tai sosialisoimisia, joten on ymmärretävää jos sosiaaliset vaistot ja tottumukset hakkaavat vastaan.
Samoin, en voisi kyllin montaa kartaa vielä mainita siitä, että nyt on feministit jälleen lisänneet propaganda-aseitustaan heteroseksuaalisuutta kohtaan, jolloin jo naiselle "hei:n" sanominen on yhtä kuin raiskaus - lähes, sillä se oli luokiteltu tuossa eräässä naurettavassa videossa "seksuaaliseksi häirinnäksi" - joten naiset teidän täytyy jatkossa olla se aktiivinen osapuoli, koska tasa-arvo, ja se fakta että miehet joudumme siitä lailliseen edesvastuuseen.
Paras vaan olla rehellinen itselleen ja tehdä se aloite jos siltä tuntuu. Pakit varmaan joo. Mutta, todella vittumaista jälkikäteen ihmetellä mitenköhän olisi käynyt. Onneksi nyt vanhana juoppona ei tarvitse paljoakaan kysellä, antaa naisten tulla kysymään.
Itse lähden siitä periaatteessa(voimassa jo yli 10 vuotta) ja pidän siitä myös kiinni. En en enää koskaan aloitetta yli 27 vuotiaalle naiselle. Olin tossa jokuaika sitten kyllä ihan sekaisin yhdestä vähän alle nelikymppisestä naisesta, mutta pidin pääni, en tehnyt aloitetta. Ei ole näet mitään järkeä saada pakkeja vanhoilta ämmiltä.
Sekin on ihmeellistä, että aikoinaan kun sai pakit joltain naiselta. Niin nykyään sama nainen synnytettyään kolme lasta alkaa osoittaa kiinnostusta. Ei kiitos, juna meni jo, Mikä vittu naisia oikein vaivaa;)
Jos hän on oikeasti joku todella komea mies, niin hänellä on monta tuollaista samanlaista hetkeä viikossa, koska myös kauniit naiset kiinnittävät häneen huomiota ja kauniisiin on helppo jäädä silmineen jumittamaan. Sinä olet vain yksi muiden joukossa, joten kannattaa toimia ensi tilassa.
Minä olen aika komea mies ja baarissa minulla on silmäpeliä aina monien naisten kanssa. Monesti illan aikana huomaa kuitenkin, että nämä kyseiset naiset pelailevat monien muidenkin miesten kanssa, eli ei tässä maailmassa kukaan mikään uniikki lumihiutale ole ja tuo teidänkin tilanteenne oli aika triviaali. Baareissa käyminen tuo ikävästi jalat maahan sen suhteen, että minulla olisi muka jotain ihme kipinää sen naisen kanssa, jota katson. Naiset kuitenkin tsekkaavat 50 muutakin miestä saman päivän aikana.
Minulla on ollut elämäni aikana muutamia sellaisia salamaihastumisia, että katson tuntematonta naista ja hän minua ja jatkamme vain omille teillemme. Muistan kuitenkin vielä 15 vuodenkin jälkeen täsmälleen niitä tilanteita, missä ne ovat tapahtuneet, eli tunnekokemus on ollut vahva, koska kaikista kestävin muistijälki jää niistä tapahtumista, joihin vahvat tunteet liittyvät.