Kysymykseni kuuluu, mistä tällainen kohta 23v mies löytäisi mahdollisen elämänkumppaninsa?
Historiaa: Takana ei ollenkaan seurusteluelämää. Tuskin sanaakaan vaihdettu ikäisteni tyttöjen/ nuorten naisten kanssa, koska siihen ei vain ole ollut mielestäni tilaisuutta. Olen ATM -mies ja taustalla koulukiusaamista: kiusaamiseeni osallistunut aikoinaan laajahko porukka.
Armeijaa en ole käynyt. C:n paperit eli vapautettu rauhanajanpalveluksesta. Kutsunnoissa ollut lääkäri halusi välttämättä vapauttaa minut palveluksesta polvieni takia.
Kunto. noh, voisihan se parempi olla, mutta en nyt kuitenkaan aivan hervottoman kokoinen läskikasa ole.
Tämänhetkinen tilanne. Noh ei hullumpi, työt on ja sen suurempia työttömyysjaksoja ei ole ollut.
Koulutukseltani ylioppilas ja tällä hetkellä opiskelen AMK:ssa.
Lopuksi onko edes välttämätöntä elämänkumppania löytää? Ja mitenhän sitä elämää kannattaisi rakentaa ajatellen sitä tilannetta, että asuisikin jostakin syystä koko loppuelämänsä yksin? - En tarkoita tässä yhteydessä mitään alkoholistin elämäntapaa.
Historiaa: Takana ei ollenkaan seurusteluelämää. Tuskin sanaakaan vaihdettu ikäisteni tyttöjen/ nuorten naisten kanssa, koska siihen ei vain ole ollut mielestäni tilaisuutta. Olen ATM -mies ja taustalla koulukiusaamista: kiusaamiseeni osallistunut aikoinaan laajahko porukka.
Armeijaa en ole käynyt. C:n paperit eli vapautettu rauhanajanpalveluksesta. Kutsunnoissa ollut lääkäri halusi välttämättä vapauttaa minut palveluksesta polvieni takia.
Kunto. noh, voisihan se parempi olla, mutta en nyt kuitenkaan aivan hervottoman kokoinen läskikasa ole.
Tämänhetkinen tilanne. Noh ei hullumpi, työt on ja sen suurempia työttömyysjaksoja ei ole ollut.
Koulutukseltani ylioppilas ja tällä hetkellä opiskelen AMK:ssa.
Lopuksi onko edes välttämätöntä elämänkumppania löytää? Ja mitenhän sitä elämää kannattaisi rakentaa ajatellen sitä tilannetta, että asuisikin jostakin syystä koko loppuelämänsä yksin? - En tarkoita tässä yhteydessä mitään alkoholistin elämäntapaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko lähestynyt paljon naisia ulkona ollessasi? Oletko harrastanut nettideittailua?
Eikös siinä nuo kaksi isointa asiaa missä pitäisi olla aktiivinen..
Tuskin, ei millään pahalla aloittaja. Annat jo heti vaikutelman että syöt kotona taffelin juustopalloja ja ihmettelet miksi kukaan ei kiinostu sinusta.. Käy baareissa en tarkoita että pitäisi mennä juomaa, sielä voi lähestyä, kun se on ns normaalia. Kadulla, kaupassa missä vain voi lähestyä. Joten sinussa löytyy se vika, kun et ole pahemmin tehnyt asian eteen mitään. sama asia jos haluisin nostaa penkistä 200kg niin harjoittelin ja harjoittelisin, enkä itkisi kotona miten toi nousis.. Eli lähestymisiä paljon jokaisesta oppii niin hyvistä kuin huonoista
Olen vuotta nuorempi sinua mutta kuulosti hyvin samanlaiselta. Olen yliopistossa, armeijasta vapautettu jo teini-iässä mielisairauden/vaarallisuuden takia, lähestyminen pelottaa, joskus kiusattu (tosin kiusasin myös itse). Kunto voisi olla parempi, mutta ennemmin pitäisi kerätä vähän lihasta ja vaikka läskiä, koska olen urheillut itseni liian laihaksi. Töissä en tosin ole ja nettideiteillä olen käynyt.
Olen ajatellut, että teen sen minkä haluan ja pystyn naisen eteen. Mutta loppu on sitten heistä kiinni. En todellakaan ala tekemään kaikkea naisille jos heistä ei myös ole tekemään aloitteita. Nykyajan naisista siihen on oltava. Muuten he ovat ATN-tyyppiä. Ja sitä paitsi, haluan naisen joka pystyy osoittamaan, että hänestäkin on johonkin muuhun kuin kainalossa oleiluun. Ehkä yliopisto olisi oikea paikka etsiä...
1. unohda atm jaottelu... olet ollut liikaa näillä palstoilla! Oikeessa elämässä ei ole tuollaista.
Suorita opinnot, pidä hauskaa siinä sivussa... eli mene mukaan opiskelijabileisiin, jotka on useamman paikan yhteisiä eli mukana myös naisvaltaisia aloja...
ensinnäkin, unohda luokittelu! Et ole mikään atm tai c-mies. Mikä olet? Luokittele itse itsesi, älä käytä ulkopuolista mittaria.
Ite en ees osannut huolehtia tuollaisesta asiasta sun ikäisenä... oli liika kiirettä opiskella ja viettää opiskelijaelämää. ja ensimmäinen suhde olikin "vasta" 25-vuotiaana.
Ja oonpa huomannut senkin, että sukulaisista suurin osa on löytänyt sen kumppanin vasta yli kolmikymppisenä. Nekin jotka on menneet naimisiin jo 20-vuotiaina, on ehtinyt erota ja löytää uuden...
Älä tuhlaa nuoruuta tuollaiseen, myöhemmin on kyllä aikaa.
Mjoo semmoinen tilanne itsellä, että kun nyt saisi jotain vaikka irtonaisia useammin kuin kerran puoleen vuoteen, vakavampia suhteita voi ihmetellä sitten jos oikeasti kolahtaa. Mutta AMK:ssa olen itsekin, armeija on käyty, töissä oltu pari vuotta ja kyllä sen katseenkin kestää. Aloitteissa olen kyllä hieman huono, mutta se on vaan jotenkin äärettömän nihkeää tuppautua iskemään mitään tarinaa jos ei saa edes mitään silmäpeliä aikaiseksi.
Toki tämä tuppukylä on mitä on, paikallisten baarien tarjonta ei päätä huimaa. Miehiä on sen 70 - 80%, tästä jäljelle jäävästä naisosuudesta ehkä puolet on siedettävän näköisiä ja näistä siedettävistä se reilu puolet on enemmän tai vähemmän vakavassa suhteessa. Viereiseen huomattavasti isompaan kaupunkiin voisi toki mennä, mutta syystä tai toisesta en vain voi sietää sitä älytöntä ryysistä ja melua mikä niissä juottoloissa on. Puhumattakaan logistiikasta kun pitäisi vielä päästä sopuhintaan kotiakkin.
Ja mistä muualta niitä naisia sitten muka löytää kuin baarista? Kyllä kieroon katsotaan jos menen bussipysäkillä tai kuntosalilla iskemään..
Jos olet ATM, niin älä rupea nirsoksi.