Kaukana asuva mummo

sida2

Tympäisee jo valmiiksi kun anoppi ja miehensä kutsuivat itsensä meille vierailulle / lomalle. Ovat eläkkeellä ja heillä on hyvin aikaa. Olemme molemmat päivätöissä ja lapset hoidossa. Lisäksi meillä ei ole tilaa majoittaa. Lapset ovat vilkkaita ja ärsyttävät heitä. Mitenkäs teillä, montako päivää on mielestänne sopiva kyläilyaika toisen kotona pikkulapsiperheessä? Minä en ole tottunut majailemaan toisten nurkissa, enkä koskaan menisi kenellekään yön yli vierailulle, saati sitten viikkokausiksi. Kertokaa kokemuksia ja mielipiteitä, mikä on sopivaa, mikä liikaa, mikä ärsyttää jne

97

1071

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meille ei tulla myös

      0 päivää kyläilyä ja 0 yötä. Teidän tapauksessanne heidän ei tarvitse tulla kylään ollenkaan edes pariksi tunniksi, koska kukaan normaali ihminen ei pakolla kutsu itseään kylään, ja oleta että muut passaavat. Viettäköön aikaansa kahdestaan omassa kodissaan.

    • sida2

      Minne sitten heidät majoittaisin? Ei huvittaisi 100€ / yö maksaa heidän hotelliasumisestakaan... Ärsyttävä tilanne. Onko minun nyt velvollisuus järjestää ja kustantaa heidän lomailunsa? Eipä tässä ole itsekään lomalle päässyt, saati ilmaiselle sellaiselle. Suuttuvat vielä, jos laitamme heidät hotelliin. Anoppi tuumasi, kun sanoin, ettei meillä oikein ole tilaa, että he nukkuvat lastenhuoneessa ja lapset voivat nukkua meidän huoneessa tai että voivat nukkua meidän makuuhuoneessa ja me nukumme lastenhuoneessa. Voin kertoa, että ei ole ihan niin yksinkertaista... sitä valituksen määrää; sänky on huono, on kuuma / kylmä, kuuluu ääniä, eikä voi nukkua... ym. Miten tämä nyt näin voi mennä? Ahistaa...

      • mek

        Sinin appivanehmmat saavay ihan itse maksaa sen hotellin jos tulevat vierailulle ja se ei kuulu teille ollenkaan missä majailevat. Anna heidän suuttua ihan rauhassa ja jos ei muu auta niin ekrrot että tama on meidan koti ja meidän säänöt ja menkää hoteliin. Oma äitini kävi muutama vuosi sitten etelän teissuilla niin aina kyllä jyvy sopiiko tulla meille yöski kun lentokentalle meiltä alle 10 km. Jos eivät maksa hotelliaan niin ei tartte kyläillä kun me ólemme töissä.


      • meille ei tulla myös

        Ei teidän tehtävä ole maksaa heidän hotellivierailuaan, ei tulisi mieleenkään. Ette kai ole aiemmin tehneet niin?

        Eikä heillä ole mitään syytä tulla teille määräämään, missä he nukkuvat.

        Sano, että muksut on kaikki mahataudissa ja sitten seur. vko nuhassa ja muuta sellaista, että on muuta menoa.

        Opettele kertomaan vaikka valkeita valheita ensin, ja sitten kun ne osaat, sano, ettette nyt ehdi.


      • anoppiminiä

        Ei ole totta! Pyydä miestäsi sanomaan vanhemmilleen, että ei käy, ette tule! Sinä ja miehesi määräätte kuka nukkuu ja missä, ei anoppi!


      • 18+11=29

        Käykö teidän,hyvät miniät omat vanhemmat (isi äiti) kylästelemässä,vai joko nille on porttikielto annettu? Vai annatko nille yösijan, vai meneekö hekin hotelliin yöksi,kun tulevat lapsenlapsia katsomaan.

        Minä muuten annoin aikoinaan anopille appiukolle sänkyni. Nukuin itse lasten kanssa lattialla ja mukavaa oli nukkua "siskonpedillä",lapsetkin tykkäsivät. Voi niitä ihania aikoja.


    • järjestelykysymys

      Sano ihan suoraan ja ystävällisesti, että teille ei sovi. Voit myös sanoa, että ette jaksa nyt vierailuja ja tarvitsette kaiken tilan omalle perheelle. Voit ehdottaa että menevät hotelliin omalla kustannuksellaan (Ei teidän!) ja tulevat siitä käsin teille syömään tai kahville, tai voitte mennä yhdessä jonnekin hauskaa pitämään. Kerro heille jonkun mukavan hotellin osoite ja puhelinnumero, mutta jätä huonevaraus heidän itse tehtäväkseen.

      Meillä on ehdotettu ja toteutettu tällainen hotellijärjestely, ja nykyään appivanhemmat varaavat aina hotellihuoneen kun tulevat meitä tapaamaan. Me puolestamme yövymme heillä, koska heillä on enemmän tilaa

      • Sitten kun

        Kyllä sitten vuosien päästä on mukava viedä kynttilät haudalle ja ajatella, että olisihan se mukava jos appivanhemmat vielä eläisivät. Monta tarinaa olisi kerrottavana ja kuultavana. Kiva olisi vielä nähdä ja kyläänkin saisivat tulla koska tahansa, mutta... Sytytetään nyt vain tämä kynttilä.


      • 87451
        Sitten kun kirjoitti:

        Kyllä sitten vuosien päästä on mukava viedä kynttilät haudalle ja ajatella, että olisihan se mukava jos appivanhemmat vielä eläisivät. Monta tarinaa olisi kerrottavana ja kuultavana. Kiva olisi vielä nähdä ja kyläänkin saisivat tulla koska tahansa, mutta... Sytytetään nyt vain tämä kynttilä.

        Niin, jos edes veivät kynttilääkään. Mutta perinnöstä varmaan tappelevat kynsin hampain.


      • Niina8

        Meillä toimii juuri näin.Nuoripari tulee kun sopii on niin kauan kun sopii.Palvelu pelaa.Vastavuoroisuutta on tyhjä odotella.


      • meille ei tulla myös
        Sitten kun kirjoitti:

        Kyllä sitten vuosien päästä on mukava viedä kynttilät haudalle ja ajatella, että olisihan se mukava jos appivanhemmat vielä eläisivät. Monta tarinaa olisi kerrottavana ja kuultavana. Kiva olisi vielä nähdä ja kyläänkin saisivat tulla koska tahansa, mutta... Sytytetään nyt vain tämä kynttilä.

        Kieltäydyit itse tietenkin perinnöstä tai lahjoitit sen hyväntekeväisyyteen, koska niin tekee aidosti upea ihminen?


      • meille ei tulla myös
        87451 kirjoitti:

        Niin, jos edes veivät kynttilääkään. Mutta perinnöstä varmaan tappelevat kynsin hampain.

        Sinäkin 87451 kieltäydyit itse tietenkin perinnöstä tai lahjoitit sen hyväntekeväisyyteen, koska niin tekee aidosti upea ihminen?


      • 87451
        meille ei tulla myös kirjoitti:

        Sinäkin 87451 kieltäydyit itse tietenkin perinnöstä tai lahjoitit sen hyväntekeväisyyteen, koska niin tekee aidosti upea ihminen?

        Meille ei tulla myös. Aivan niin olen tehnyt. Sillä pärjään kyllä omillakin. Minulla on lämmin suhde ollut omiin vanhempiini sekä appivanhempiin. He olivat minulle todella rakkaita. En olisi koskaan voinut kohdella heitä niin kuin täällä moni tuntuu kohtelevan.

        Hieman kunnioitusta vanhempia kohtaan.


      • piparminttuli
        Niina8 kirjoitti:

        Meillä toimii juuri näin.Nuoripari tulee kun sopii on niin kauan kun sopii.Palvelu pelaa.Vastavuoroisuutta on tyhjä odotella.

        Hei Niina8

        On aivan käsittämätöntä miten itsekkäitä suuresta osasta nuoria on tullut. Heidän täytyy saada kaikki ja heitä täytyy hyysätä. Mutta itse eivät ole valmiita sormeaan nostamaan jos kyseessä on toisten auttaminen.

        Mutta toivottavasti elämä opettaa niitä vielä. Ja yleensähän se opettaakin. Jos ei muuta niin hiljaa kävelemään (sanoi minun isoäitini aikanaan)


      • itsenäinen
        piparminttuli kirjoitti:

        Hei Niina8

        On aivan käsittämätöntä miten itsekkäitä suuresta osasta nuoria on tullut. Heidän täytyy saada kaikki ja heitä täytyy hyysätä. Mutta itse eivät ole valmiita sormeaan nostamaan jos kyseessä on toisten auttaminen.

        Mutta toivottavasti elämä opettaa niitä vielä. Ja yleensähän se opettaakin. Jos ei muuta niin hiljaa kävelemään (sanoi minun isoäitini aikanaan)

        hieno suoranainen uhkaus. Elämä opettaa kuule kaikkia ihan ensi askeleesta, vauva oppii ympäristöstään ja ketkä ovat sitä ydinperhettä. Kuka on äiti ja kuka on isä, ja kuka se - välillä kylään tuleva - mummu tai pappa.

        Elämä on yhdistelmä kohtaloa ja sattumuksia, ja suurimpaan osaan tapahtumista et pysty mitenkään ennalta vaikuttamaan. Jokainen meistä saa pieniä vihjeitä siitä, pitäisikö vaihtaa suuntaa, ehkä vaihtaa työpaikkaa jne.

        Joskus kannattaa ottaa isojakin harppauksia ja jättää vanha elämä taakse, eikä uskoa negatiivisia "maailma opettaa sua vielä". Itse uskon, että elämä kantaa niin kauan kuin uskoo itseensä. Siihen en usko, että voin tehdä isojakin virheitä, ja että kyllä muut auttavat minua aina, koska heidän kuuluu auttaa.

        Loppupeleissä jokainen on elämässään ja viime hetkellä yksin. Ongelmat, jotka tulevat sinun luo, on sinun tarkoitus selvittää ja vain sinä olet vastuussa niistä, ei kukaan muu, ei äitisi, ei isäsi, ei miehesi äiti tai miehesi isä.

        Otapa vastuu itsestäsi ja opi itsenäiseksi.


      • anoppiminiä
        Sitten kun kirjoitti:

        Kyllä sitten vuosien päästä on mukava viedä kynttilät haudalle ja ajatella, että olisihan se mukava jos appivanhemmat vielä eläisivät. Monta tarinaa olisi kerrottavana ja kuultavana. Kiva olisi vielä nähdä ja kyläänkin saisivat tulla koska tahansa, mutta... Sytytetään nyt vain tämä kynttilä.

        Onpa ikävän syyllistävää! Kaikist aihmisistä ei voi, eikä tarvitsekaan pitää, ei vaikka nuo olisivat appivanhempia. AP:n anoppi on ikävän kohtuuton määräilijä.

        Olen itsekin anoppi, eikä minulle tulisi mieleenkään tupata yökylään keskelle lapsiperheen arkea! Muistan varsin selkeästi millaista hulinaa se oli, kun lapset olivat pieniä, siihen kun vielä appivanhemmat olisivat tulleet, huh, huh! Ja vielä vallanneet sänkyni, hui olkoon!


      • anoppiminiä
        87451 kirjoitti:

        Niin, jos edes veivät kynttilääkään. Mutta perinnöstä varmaan tappelevat kynsin hampain.

        87451
        En tarvitse kynttilää haudalleni, kun en sitä siinä vaiheessa kumminkaan enää näe. Perinnöstäkään ei lasteni tarvitse tapella, kun panen sen sileäksi ihan itse, hä hä hää!


      • anoppiminiä
        piparminttuli kirjoitti:

        Hei Niina8

        On aivan käsittämätöntä miten itsekkäitä suuresta osasta nuoria on tullut. Heidän täytyy saada kaikki ja heitä täytyy hyysätä. Mutta itse eivät ole valmiita sormeaan nostamaan jos kyseessä on toisten auttaminen.

        Mutta toivottavasti elämä opettaa niitä vielä. Ja yleensähän se opettaakin. Jos ei muuta niin hiljaa kävelemään (sanoi minun isoäitini aikanaan)

        Jokainen saa juuri sellaiset lapset kuin on itse kasvattanut. Ei niistä nuorista itsekseen itsekkäitä tule.

        Minä autan nuoria, nuoret minua, kukaan ei hyväksikäytä toisiaan. Nuoret eivät tule luokseni passattavaksi, koska sellainen ei sovi minulle. Kuitenkin käydään puolin ja toisin kyläilemässä ja muutenkin vietetään aikaa yhdessä.


      • järkikäteen
        87451 kirjoitti:

        Meille ei tulla myös. Aivan niin olen tehnyt. Sillä pärjään kyllä omillakin. Minulla on lämmin suhde ollut omiin vanhempiini sekä appivanhempiin. He olivat minulle todella rakkaita. En olisi koskaan voinut kohdella heitä niin kuin täällä moni tuntuu kohtelevan.

        Hieman kunnioitusta vanhempia kohtaan.

        Minä anoppina,nukkuisin vaikka vaatehuoneessa tai saunanlauteilla. Siivoaisin ostaisin ruuat kaikille,lapsia ei tartteis viedä hoitoon,pyykäisin. Niinkuin normi ihminen tekee. Miesystävän jättäisin kotiin tai ajaisin hotelliin. Hei järki käteen,hyvät nuoret.....


      • 10+6=16
        meille ei tulla myös kirjoitti:

        Kieltäydyit itse tietenkin perinnöstä tai lahjoitit sen hyväntekeväisyyteen, koska niin tekee aidosti upea ihminen?

        Eikö se ole ihan oikein,jos lapset,ei pidä mitään yhteyttä vanhepiinsa. Kuka antaa vieraalle ihmisille/lapsille perintönsä. Jotka unohtaa omat vanhepansa verisukulaisensa miten voit oottaa heiltä perintöä?

        Perintö kuuluu silloin hoitavalle ihmiselle,vaikka se olis mustalainen?

        Oisko peiliin katsomisen paikka?

        Sitä saa mitä tilaa.


      • kirvesmiehen muija
        anoppiminiä kirjoitti:

        Jokainen saa juuri sellaiset lapset kuin on itse kasvattanut. Ei niistä nuorista itsekseen itsekkäitä tule.

        Minä autan nuoria, nuoret minua, kukaan ei hyväksikäytä toisiaan. Nuoret eivät tule luokseni passattavaksi, koska sellainen ei sovi minulle. Kuitenkin käydään puolin ja toisin kyläilemässä ja muutenkin vietetään aikaa yhdessä.

        Sinulla anoppiminiä on ollut hyvä tuuri. Ei se ole vanhemmista kiinni millaisia lapsista kasvaa. Siihen vaikuttaa niin moni muu asia. Yksi mikä vaikuttaa suuresti on se millaisen elämän kumppanin löytää.

        Moni katkaisee välit vanhempiinsa vain sen vuoksi että saa rauhan omaan huusholliinsa. Se on nähty niin monta kertaa. Mutta jossain vaiheessa se sitten alkaa kuitenkin kuluttaa sitä parisuhdettakin.

        Tuo on väärä tieto jos luulee että vanhemmista riippuu lasten käytös. Ei pidä paikkaansa. Samassa perheessä voi lapset käyttäytyä ihan erilailla vaikka ovat saaneet ihan saman kasvatuksen.

        Mutta sairaaltahan tuo tuntuu kun kuvitellaan että perhe on vain isä,äiti ja lapset.
        Mutta jokainen taaplatkoon tavallaan.


      • Se toinen osapuoli
        Sitten kun kirjoitti:

        Kyllä sitten vuosien päästä on mukava viedä kynttilät haudalle ja ajatella, että olisihan se mukava jos appivanhemmat vielä eläisivät. Monta tarinaa olisi kerrottavana ja kuultavana. Kiva olisi vielä nähdä ja kyläänkin saisivat tulla koska tahansa, mutta... Sytytetään nyt vain tämä kynttilä.

        En tarvitse enää silloin kynttilöitäkään.eläissäni autan mielelläni teitä raukkoja....kun väistämättä me ihmiset tarvitsemme toisiamme.Ennemmin tai myöhemmin.
        Ettehän edes asu yhdessä.Sopu sijaa antaa,edes hetkeksi.Kiittämättömyys on maailman palkka.opetelkaamme pientä nöyryyttä,puolin ja toisin!


      • Kynttilä.passaa
        Niina8 kirjoitti:

        Meillä toimii juuri näin.Nuoripari tulee kun sopii on niin kauan kun sopii.Palvelu pelaa.Vastavuoroisuutta on tyhjä odotella.

        Kun sukulaisuus on vastavuoroista passaamista, vastentahtoista yökyläilyä ja harmitusta etu- ja jälkikäteen, miksi olette yhteyksissä lainkaan? Mitä te siitä saatte? Mitä appivanhemmat hyötyvät vastahakoisista vieraistaan? Lapset vaistoavat aikuisten tunnetilat. He ovat lojaaleja vanhemmilleen ja tekevät isovanhempien vierailun vaikeaksi.
        Kukaan ei nauti.
        Eläkää erillänne.


    • oma koti,omatsäännöt

      Sinulla on "Sida2" todella hienot ja hyvät perustelut siihen, miksi tiettyjä vieraita tai yleensä vieraita ei kutsuta. Kumma, että anoppi ja appi eivät itse ole tajunneet samaa, vaan tunkevat väkisin kylään.

      Sellaista päivää ei meille ainakaan tule, että anoppi ja appi sanoisivat, että me muuten tullaan teille kylään yökylään, ja te voitte nukkua joko omalla sohvalla tai me nukutaan teidän sängyssä (!!!!!!!!!!) tai maksatte meille hotelliyön.

      Aivan naurettavia ihmisiä teillä on miehesi suvun puolelta.

      Oma koti, omat säännöt.

      • Aina löytyy tilaa

        Mielestäni te olette kiittämättömiä. Vuosia sitten kun oikeasti oli useampi sukupolvi saman katon alla, niin aina löytyi tilaa yövieraille. En tiedä oliko kaikki tervetulleita, mutta siskonpedissä nukuttiin. Nyt ei ei ei. Minä en halua, ei meille, ei ei ei.


      • oma koti,omatsäännöt
        Aina löytyy tilaa kirjoitti:

        Mielestäni te olette kiittämättömiä. Vuosia sitten kun oikeasti oli useampi sukupolvi saman katon alla, niin aina löytyi tilaa yövieraille. En tiedä oliko kaikki tervetulleita, mutta siskonpedissä nukuttiin. Nyt ei ei ei. Minä en halua, ei meille, ei ei ei.

        Ei ole ollut totta, ainakaan 40-50-luvun jälkeen meidän suvussa. Käytän lähteenä tositietoa, mitä äitini ja isäni on lapsuuden elämästään kertonut.

        Vanhempieni yhteisenkään elämän aikana ei ole kertaakaan tapahtunut, että kummankaan appivanhemmat tai edes omat sisarukset olisivat tulleen yökylään. Mutta me asummekin yhdessä EteläSuomen suurimmista kaupungeista, ja sen ympäristöstä alle 100 km on muukin suku kotoisin.

        Ehkä tämä yökyläily on ollut ja on tapana edelleen jossain maaseudulla, Keski- ja itäSuomessa.

        Miehen suku, joka pummailee ja pyytelee apua on kotoisin maaseudulta, mutta ei ole karistanut sitä maaseudun idyllistä "lainaa mulle ja auta mua "-attituudia koskaan.

        Mutta onneksi tässä miehen puolen suvussa on jo viimeisen 15 vuoden aikana ollut hieman erilaista tuulta ja mielipidettä. Kiitos minun ja oman sukuni perinteiden.


      • sinne, tänne ja meil
        Aina löytyy tilaa kirjoitti:

        Mielestäni te olette kiittämättömiä. Vuosia sitten kun oikeasti oli useampi sukupolvi saman katon alla, niin aina löytyi tilaa yövieraille. En tiedä oliko kaikki tervetulleita, mutta siskonpedissä nukuttiin. Nyt ei ei ei. Minä en halua, ei meille, ei ei ei.

        Hei "Sitten kun", "87451" ja "Aina löytyy tilaa",

        haluaisin kuulla teiltä kolmelta käytännön esimerkkejä, kuinka monta kertaa vuodessa teidän appivanhemmat ja tietty omat vanhemmat ja mahdollisesti kaikki mahd. sisarukset tulee teille nukkumaan tai vaihtoehtoisesti: kuinka usein te maksatte näiden yöpymisen hotellissa? Kuinka usein te taas matkustatte ja vietätte yön näiden luona?

        Mitä hotellia suosittelette? Kanta-asiakkaana saatte tietenkin alennusta keskittämisestä.

        Tätä tarkoitusta varten teillä tietenkin täytyy olla erillinen pankkitili, jolle keräätte rahaa vieraiden kestitystä varten. Itse ainakin varaan meidän matkatilille joka palkkatilistä hieman rahaa.

        Ihan käytännön asioissa kyselen, miten olette saaneet homman toimimaan.


      • ruttunokka
        oma koti,omatsäännöt kirjoitti:

        Ei ole ollut totta, ainakaan 40-50-luvun jälkeen meidän suvussa. Käytän lähteenä tositietoa, mitä äitini ja isäni on lapsuuden elämästään kertonut.

        Vanhempieni yhteisenkään elämän aikana ei ole kertaakaan tapahtunut, että kummankaan appivanhemmat tai edes omat sisarukset olisivat tulleen yökylään. Mutta me asummekin yhdessä EteläSuomen suurimmista kaupungeista, ja sen ympäristöstä alle 100 km on muukin suku kotoisin.

        Ehkä tämä yökyläily on ollut ja on tapana edelleen jossain maaseudulla, Keski- ja itäSuomessa.

        Miehen suku, joka pummailee ja pyytelee apua on kotoisin maaseudulta, mutta ei ole karistanut sitä maaseudun idyllistä "lainaa mulle ja auta mua "-attituudia koskaan.

        Mutta onneksi tässä miehen puolen suvussa on jo viimeisen 15 vuoden aikana ollut hieman erilaista tuulta ja mielipidettä. Kiitos minun ja oman sukuni perinteiden.

        Aivan.oma koti, omat säännöt.
        Kiittämättömyys, toisten kunnioitus, itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys muista, periytyy sukupolvelta toiselle. Näinhän sitä voi maailmaa katsoa.

        Mutta onneksi on vielä ihmisiä joilla on oikeat elämänarvot tallella. Ymmärretään mitä perhe tarkoittaa ja perheestä myös oikeasti välitetään.


      • 87451
        sinne, tänne ja meil kirjoitti:

        Hei "Sitten kun", "87451" ja "Aina löytyy tilaa",

        haluaisin kuulla teiltä kolmelta käytännön esimerkkejä, kuinka monta kertaa vuodessa teidän appivanhemmat ja tietty omat vanhemmat ja mahdollisesti kaikki mahd. sisarukset tulee teille nukkumaan tai vaihtoehtoisesti: kuinka usein te maksatte näiden yöpymisen hotellissa? Kuinka usein te taas matkustatte ja vietätte yön näiden luona?

        Mitä hotellia suosittelette? Kanta-asiakkaana saatte tietenkin alennusta keskittämisestä.

        Tätä tarkoitusta varten teillä tietenkin täytyy olla erillinen pankkitili, jolle keräätte rahaa vieraiden kestitystä varten. Itse ainakin varaan meidän matkatilille joka palkkatilistä hieman rahaa.

        Ihan käytännön asioissa kyselen, miten olette saaneet homman toimimaan.

        No meillä perhe käsittää kummankin vanhemmat, kummankin sisarukset, sisarusten lapset ja heidän lapsensa.

        Olemme tekemissä joka päivä ainakin jonkun perheen jäsenen kanssa ainakin puhelimitse.

        Meillä käy "perheen jäseniä" ainakin kerran viikossa. Ja koska matkat on pitkiä ovat he yötä. Jos joku on meidän asuttamalla paikkakunnalla koulutuksessa, ostoksilla tai muuten on yöpaikka aina miellä. Osa on majoittunut jopa kuukaudeksikin, eikä se ole ollut este. Päinvastoin. On ihanaa kun perhe on iso ja voimme viettää aikaa yhdessä.

        Jos jostakin ei kuule pariin viikkoon tai ei näe niin ikävän sitä tulee.

        Meillä on enemmän se ongelma, että ei ole tarpeeksi aikaa viettää yhteistä aikaa.
        Siksi on mukava järjestää erilaisia perheen viikonloppuja joihin sitten kutsutaan kaikki. Vietetään laatuaikaa yhdessä.

        Meillä autetaan myös toinen toisiamme. Jos joku tarvitsee apua tai tukea niin perhe on sitä varten. Yhdessä eletään ilot ja surut. Sitä on perhe.


      • sinne, tänne ja mei
        87451 kirjoitti:

        No meillä perhe käsittää kummankin vanhemmat, kummankin sisarukset, sisarusten lapset ja heidän lapsensa.

        Olemme tekemissä joka päivä ainakin jonkun perheen jäsenen kanssa ainakin puhelimitse.

        Meillä käy "perheen jäseniä" ainakin kerran viikossa. Ja koska matkat on pitkiä ovat he yötä. Jos joku on meidän asuttamalla paikkakunnalla koulutuksessa, ostoksilla tai muuten on yöpaikka aina miellä. Osa on majoittunut jopa kuukaudeksikin, eikä se ole ollut este. Päinvastoin. On ihanaa kun perhe on iso ja voimme viettää aikaa yhdessä.

        Jos jostakin ei kuule pariin viikkoon tai ei näe niin ikävän sitä tulee.

        Meillä on enemmän se ongelma, että ei ole tarpeeksi aikaa viettää yhteistä aikaa.
        Siksi on mukava järjestää erilaisia perheen viikonloppuja joihin sitten kutsutaan kaikki. Vietetään laatuaikaa yhdessä.

        Meillä autetaan myös toinen toisiamme. Jos joku tarvitsee apua tai tukea niin perhe on sitä varten. Yhdessä eletään ilot ja surut. Sitä on perhe.

        oh.my.god.

        mikä painajainen.


      • oma koti,omatsäännöt
        ruttunokka kirjoitti:

        Aivan.oma koti, omat säännöt.
        Kiittämättömyys, toisten kunnioitus, itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys muista, periytyy sukupolvelta toiselle. Näinhän sitä voi maailmaa katsoa.

        Mutta onneksi on vielä ihmisiä joilla on oikeat elämänarvot tallella. Ymmärretään mitä perhe tarkoittaa ja perheestä myös oikeasti välitetään.

        Mieheni on perhettäni, jonka kanssa vietän aikaa välillä hotellihuoneessa lomilla ja jonka kanssa mieluusti käyn Kahdestaan ravintolassa. En aio maksaa hotelliyöpymisiä anopille tai omille vanhemmilleni, mutta eivät ole koskaan pyytäneetkään.

        Anoppi ja appi eivät kuulu minun perheeseeni. He ovat mieheni vanhempia, jotka asuvat riittävän etäisyyden päässä, ja joiden kanssa jutellaan ajoittain ja vietetään aikaa yhdessä, eritoten pyhinä ja muuten, kun aikaa löytyy.

        He eivät ole perhettäni, koska he eivät asu luonani, he eivät nuku luonani enkä tee heille ruokaa. En myöskään maksele heidän laskujaan emmekä tule mieheni kanssa maksamaan heidän laskujaan ikinä myöskään tulevaisuudessa. En tee heidän veroilmoitustaan enkä mieti, mitkä heidän asuinkulunsa ovat.

        On useampia perheen määritelmiä, joillekin siihen kuuluu kaikki miehen puolen lähisukulaisetkin ja omat vanhemmat tietty.

        Itse pidän perheenä vain niitä, jotka asuvat samassa osoitteessa kuin minä ja joilla on yhteinen tieto pankkitilin saldosta.

        Tietääkseni asuntojen koot ovat pienentymässä ja harvempi haluaa edes aloittaa opiskelua solu-asunnossa. 40-luvun babyboomilaisilla oli tärkeää tehdä lapsia. Nykyään yhä useampi jättää lapset tekemättä, eivätkä edes mene naimisiin; tämä tarkoittaa minulle, että 50-luvun ja 80-luvun ja 2014-luvun perhekäsitteet ovat aivan totaalisen erilaiset.

        Elämänarvot ovat minulla ja miehelläni kohdallaan, ja välitän hänestä, ja hän minusta. Muiden elämänarvoista minulla on oikeus olla eri mieltä, mutta niin kauan kuin eivät tuputa arvojaan meille, niin saavat elää ihan kuin haluavat.
        Jokainen kun vastaa itse oman perheen hyvinvoinnistä, keitä sitten perheeseen kuuluukin.


      • anoppiminiä
        Aina löytyy tilaa kirjoitti:

        Mielestäni te olette kiittämättömiä. Vuosia sitten kun oikeasti oli useampi sukupolvi saman katon alla, niin aina löytyi tilaa yövieraille. En tiedä oliko kaikki tervetulleita, mutta siskonpedissä nukuttiin. Nyt ei ei ei. Minä en halua, ei meille, ei ei ei.

        Aivan! Vieläkin kammottaa muistella, miten meidän 30neliön kaksiossa yöpyi kumminkaimansisko, ukit, mummit jne. Pikkutyttönä olin välillä ihan sekaisin, kun en tiennyt, missä minä seuraavan yön saisin nukkua. Siksi oma sänkyni onkin linnani, sinne ei kukaa vieras tunge!


      • sojgk
        87451 kirjoitti:

        No meillä perhe käsittää kummankin vanhemmat, kummankin sisarukset, sisarusten lapset ja heidän lapsensa.

        Olemme tekemissä joka päivä ainakin jonkun perheen jäsenen kanssa ainakin puhelimitse.

        Meillä käy "perheen jäseniä" ainakin kerran viikossa. Ja koska matkat on pitkiä ovat he yötä. Jos joku on meidän asuttamalla paikkakunnalla koulutuksessa, ostoksilla tai muuten on yöpaikka aina miellä. Osa on majoittunut jopa kuukaudeksikin, eikä se ole ollut este. Päinvastoin. On ihanaa kun perhe on iso ja voimme viettää aikaa yhdessä.

        Jos jostakin ei kuule pariin viikkoon tai ei näe niin ikävän sitä tulee.

        Meillä on enemmän se ongelma, että ei ole tarpeeksi aikaa viettää yhteistä aikaa.
        Siksi on mukava järjestää erilaisia perheen viikonloppuja joihin sitten kutsutaan kaikki. Vietetään laatuaikaa yhdessä.

        Meillä autetaan myös toinen toisiamme. Jos joku tarvitsee apua tai tukea niin perhe on sitä varten. Yhdessä eletään ilot ja surut. Sitä on perhe.

        Isäni ex naisystävä oli perheineen tuollainen kanssa. Olisi pitänyt meidänkin (isäni kaikki lapset ja meidän lapset) osallistua näihin sukusillisalaatteihin, myös minun ystäväni alkoivat saamaan facessa kaveripyyntöjä tältä naiselta..

        Meistä olisi pitänyt tulla "sisaruksia" tämän naisen lasten kanssa, tutustua ja viettää perheenä kaikki juhlapyhät. Ainoo vaan, että ollaan kuitenkin kaikki jo aikuisia ja on omatkin jutut, juhlapyhät heillä vietetään showna, eli jouluna pukki, joululauluja ja virsiä, kirkot sun muut, miljoonia lahjoja, mitä kalliimpaa sen parempaa jne. Itse tahdon olla oman perheeni kanssa rauhassa, ei lahjoja aikuisille, hyvää ruokaa ja rentoa oleilua, ei suorittamista..

        Eikä siis kyseessä ollut pitkäaikainen suhde, eivät edes isäni kanssa asuneet yhdessä, vaan etäsuhteessa. Meidän (isäni lapset) pitänyt pysäyttää koko elämä, esim jouluksi ja matkata naisen perheen luokse viettämään joulua. Esim minun jouluiset työvuorot (aattonakin kaupat auki) eivät olleet syy olla pois yhteiseltä joulujuhlalta. En onneksi koskaan joutunut moisiin bileisiin, erosivat muistaKIN syistä..

        Mutta toisille toimii tuollainen läheisriippuvaisuus koko suvun kesken, toisille ei. Toki meilläkin on aina tervettullut oman suvun luo punkkaamaan jos on jotain pitkiä reissuja heidän kotikaupunkiin, mutta rajansa kaikella. Tai jos joku tarvitsee apua, aina on autettu tai tuettu, mutta ei arkiasioita jaeta edes omien vanhempien kanssa, siis joka päivä ei räpätetä ongelmista jne..


      • Nurminen.välittää
        ruttunokka kirjoitti:

        Aivan.oma koti, omat säännöt.
        Kiittämättömyys, toisten kunnioitus, itsekeskeisyys ja välinpitämättömyys muista, periytyy sukupolvelta toiselle. Näinhän sitä voi maailmaa katsoa.

        Mutta onneksi on vielä ihmisiä joilla on oikeat elämänarvot tallella. Ymmärretään mitä perhe tarkoittaa ja perheestä myös oikeasti välitetään.

        Ihan eri asia välittää perheestään kuin se, että nukutaan lattialla ahtaasti ja vaikeasti, koska isovanhemmat haluavat tulla sänkyihinne yökylään.
        Enemmän minä välittäisin isovanhemmista, jos he ymmärtäisivät hoitaa vierailunsa niin, ettei isäntäväen pasmat mene kokonaan solmuun.
        Ja mitä sitten, jos lapset eivät nuku, jos itkevät, jos heräilevät. Kukaan ei nuku, kenen vika se silloin olisi?


    • piparminttuli

      Hei sida.
      Toivon että appivanhempasi antaa teille portti kiellon omaan kotiinsa. Sillä käytöksenne on todella hirveää. Ei omia- eikä puolison vanhempia noin kohdella.

      He ovat aikanaan tehneet kaikkensa lastensa eteen ja siinäkö on kiitos. Täytyy sanoa, että jos olisit minun puoliso ja käyttäytyisit vanhempiani kohtaan noin, niin en tulisi sitä hyväksymään. Saisit vaikka poistua muualle vierailun ajaksi, mutta vanhempani tulisi kotiini silloin kun heille sopii. Ennenkin on ihmiset sopineet nukkumaan, vaikka lattialla.

      Kysymys on toisten ihmisten kunnioittamisesta.

      Tunnen suorastaan myötä häpeää vuoksesi. Itse olisin kauhean onnellinen jos appivanhempani vielä eläisivät ja saisimme nauttia yhdessäolosta.

      • kutsuttu appilaan

        En ole Sida, mutta tunnen kuinka kamalassa tilanteessa hän on noiden kamalien appivanhempien takia.

        Sinä piparminttuli,

        et ole koskaan tavannutkaan sidan appivanhempia, mutta ilmeisesti sillä ei olekaan mitään merkitystä, koska Sinulle kaikki ihmiset ovat niin upean ihania, paitsi tietenkin Sida. Ja muut jotka ovat eri mieltä kanssasi. Itse, en koe itseäni liki mainkaan täydelliseksi, mutta me muut emme voikaan olla läheskään niin upeita kuin sinä piparminttuli ja muut kritisoijat yllä.

        Toivomuksillasi porttikiellosta ei ole myöskään mitään maallista tehoa. Ja jos ovi anoppilaan menee kiinni, niin veikkaan, että avunpyynnöt sen takaa kuuluvat viimeistään, kun ikää tulee lisää ja tarvitaankin hoitajia. Silloin miniäkin on jo niin hyvä ihminen.

        En myöskään ymmärrä, mikä sidan käytöksessä on muka niin todella hirveää. Hänellä on pieniä lapsia ja päivätyö ja appivanhemmat tässä haluavat määrätä, kuka Sidan kodissa nukkuu missäkin ja milloin, ja milloin appivanhemmat haluvat ehdottomasti tulla kylään.

        Kohtelen omia ja puolison vanhempia sillä tavalla, miten itse koen parhaaksi.
        Tästä kamalasta luonteestani ja mielipiteistäni huolimatta Meidät on mieheni kanssa taas, vuosi toisensa jälkeen, kutsuttu isänpäivää viettämään ja joulua, tänäkin vuonna. Eli se siitä hirviömäisestä asenteestani. :)


      • piparminttuli
        kutsuttu appilaan kirjoitti:

        En ole Sida, mutta tunnen kuinka kamalassa tilanteessa hän on noiden kamalien appivanhempien takia.

        Sinä piparminttuli,

        et ole koskaan tavannutkaan sidan appivanhempia, mutta ilmeisesti sillä ei olekaan mitään merkitystä, koska Sinulle kaikki ihmiset ovat niin upean ihania, paitsi tietenkin Sida. Ja muut jotka ovat eri mieltä kanssasi. Itse, en koe itseäni liki mainkaan täydelliseksi, mutta me muut emme voikaan olla läheskään niin upeita kuin sinä piparminttuli ja muut kritisoijat yllä.

        Toivomuksillasi porttikiellosta ei ole myöskään mitään maallista tehoa. Ja jos ovi anoppilaan menee kiinni, niin veikkaan, että avunpyynnöt sen takaa kuuluvat viimeistään, kun ikää tulee lisää ja tarvitaankin hoitajia. Silloin miniäkin on jo niin hyvä ihminen.

        En myöskään ymmärrä, mikä sidan käytöksessä on muka niin todella hirveää. Hänellä on pieniä lapsia ja päivätyö ja appivanhemmat tässä haluavat määrätä, kuka Sidan kodissa nukkuu missäkin ja milloin, ja milloin appivanhemmat haluvat ehdottomasti tulla kylään.

        Kohtelen omia ja puolison vanhempia sillä tavalla, miten itse koen parhaaksi.
        Tästä kamalasta luonteestani ja mielipiteistäni huolimatta Meidät on mieheni kanssa taas, vuosi toisensa jälkeen, kutsuttu isänpäivää viettämään ja joulua, tänäkin vuonna. Eli se siitä hirviömäisestä asenteestani. :)

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. En odotakkaan että ymmärtäisitte. Jos ymmärtäisitte, ette käyttäytyisi noin.


      • anoppiminiä

        piparminttuli,

        Olen tehnyt kaikkeni lasteni eteen. Koska se on minun velvollisuuteni äitinä. Itsehän olen heidät maailmaan saattanut. En odota heiltä kiitollisuutta. En tunge heidän kotiinsa odottamatta, kutsumatta. Kunnoitan heidän yksityisyyttään.

        Minulla on maailman ihanimmat lapset, miniä ja vävy. Saan heiltä niin paljon, joka päivä.

        Et voi tietää, kuinka onnellinen olisit, jos appivanhempasi eläisivät, se on mahdotonta!


      • ------
        kutsuttu appilaan kirjoitti:

        En ole Sida, mutta tunnen kuinka kamalassa tilanteessa hän on noiden kamalien appivanhempien takia.

        Sinä piparminttuli,

        et ole koskaan tavannutkaan sidan appivanhempia, mutta ilmeisesti sillä ei olekaan mitään merkitystä, koska Sinulle kaikki ihmiset ovat niin upean ihania, paitsi tietenkin Sida. Ja muut jotka ovat eri mieltä kanssasi. Itse, en koe itseäni liki mainkaan täydelliseksi, mutta me muut emme voikaan olla läheskään niin upeita kuin sinä piparminttuli ja muut kritisoijat yllä.

        Toivomuksillasi porttikiellosta ei ole myöskään mitään maallista tehoa. Ja jos ovi anoppilaan menee kiinni, niin veikkaan, että avunpyynnöt sen takaa kuuluvat viimeistään, kun ikää tulee lisää ja tarvitaankin hoitajia. Silloin miniäkin on jo niin hyvä ihminen.

        En myöskään ymmärrä, mikä sidan käytöksessä on muka niin todella hirveää. Hänellä on pieniä lapsia ja päivätyö ja appivanhemmat tässä haluavat määrätä, kuka Sidan kodissa nukkuu missäkin ja milloin, ja milloin appivanhemmat haluvat ehdottomasti tulla kylään.

        Kohtelen omia ja puolison vanhempia sillä tavalla, miten itse koen parhaaksi.
        Tästä kamalasta luonteestani ja mielipiteistäni huolimatta Meidät on mieheni kanssa taas, vuosi toisensa jälkeen, kutsuttu isänpäivää viettämään ja joulua, tänäkin vuonna. Eli se siitä hirviömäisestä asenteestani. :)

        kutsuttu appilaan.
        Varmasti lastenhoitoapu kelpaa.
        Itse jouduin olemaan joka viikonloppu yötä lapseni luona kun kävivät juhlimassa. Lasten piti saada nukkua kotona. Amulla sainkin lähteä heti kun heräsin, koskaan ei kiitosta tullut.
        Olin hperö kun aloin siihen, enää en alkaisi.
        Myös perinnöstä ollaan huolissaan, kysellään minun rahankäytöstäni ja neuvotaan.
        Kun heillä lapset eivät enää tarvinneet kaitsijaa ei ole myöskään kutsua kylään tullut, eipä silti että meisinkään mielelläni.
        Meille tulevat joka lomalla ja juhlapyhinä passattavaksi vieläkin.
        Olen päättänyt lähteä kaukomaille jouluksi että saan edes yhden joulun viettää kuten itse haluan.
        Autan mielelläni jos todellista apua tarvitaan, mutta tuhaa pompottamista inhoan.


      • 8+14=22
        ------ kirjoitti:

        kutsuttu appilaan.
        Varmasti lastenhoitoapu kelpaa.
        Itse jouduin olemaan joka viikonloppu yötä lapseni luona kun kävivät juhlimassa. Lasten piti saada nukkua kotona. Amulla sainkin lähteä heti kun heräsin, koskaan ei kiitosta tullut.
        Olin hperö kun aloin siihen, enää en alkaisi.
        Myös perinnöstä ollaan huolissaan, kysellään minun rahankäytöstäni ja neuvotaan.
        Kun heillä lapset eivät enää tarvinneet kaitsijaa ei ole myöskään kutsua kylään tullut, eipä silti että meisinkään mielelläni.
        Meille tulevat joka lomalla ja juhlapyhinä passattavaksi vieläkin.
        Olen päättänyt lähteä kaukomaille jouluksi että saan edes yhden joulun viettää kuten itse haluan.
        Autan mielelläni jos todellista apua tarvitaan, mutta tuhaa pompottamista inhoan.

        Mihin on nykynuorilla kadonnut normi empatiantunne?

        Mulle mulle minulle minulle kaikki tänne heti.

        Tuntuu niin tosi oudolle,kun itse hoidin omat vanhempani hautaan.Pelkästä rakkaudesta.

        Ei tartte ihmetellä,jos vanhukset tapetaan "mykytetään" rahat viedään,missä omaiset oli? Ei kai yhteiskunta ole vain velvollinen huoletimaan teidän isistä ja äideistä.

        Nyky nuoret on moraalittomia. Elävät virtuaali fanttasia maailmassa.


      • en halua vastaavaa
        8+14=22 kirjoitti:

        Mihin on nykynuorilla kadonnut normi empatiantunne?

        Mulle mulle minulle minulle kaikki tänne heti.

        Tuntuu niin tosi oudolle,kun itse hoidin omat vanhempani hautaan.Pelkästä rakkaudesta.

        Ei tartte ihmetellä,jos vanhukset tapetaan "mykytetään" rahat viedään,missä omaiset oli? Ei kai yhteiskunta ole vain velvollinen huoletimaan teidän isistä ja äideistä.

        Nyky nuoret on moraalittomia. Elävät virtuaali fanttasia maailmassa.

        Ensinnäkin, en ole mikään "Nykynuori" ja kovin nuoria tuskin ovat muutkaan palstan miniät. Ja vaikka olisivatkin, niin "Kudos" heille, jotka heräsivät aiemmin kuin minä itse, huomaamaan tilanteen missä ovat.

        Empatia on hetkellistä asettumista toisen asemaan, tunne joka on sinullakin hieman hakusessa, koskapa et pysty tuntemaan kuten me. Älä siis vaadi sitä meiltä muilta anoppeja kohtaan, joita et todellakaan tunne.

        Kukaan ei voi sanoa, että kaikkia anoppeja pitää hoitaa. Päätös riippuu täysin tilanteesta, olosuhteista ja anopin omasta käytöksestä. Todellisuuden kyllä ehtii nähdä jokaisen anopin ja äidin elämän aikana.

        Vanhuus on elämänvaihe, jonka varalle jokainen aikuinen pystyy itse varautumaan ennakolta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hoito on ilmiselvästi omien lasten ja näiden puolisoiden vastuulla. Useimmilla appivanhemmista kun on se oma puoliso vierellä, joka hoitaa toista.

        Vanhuus on vain 1 ongelma elämän varrella.

        Onneksi vanhustesi hoito paransi sieluasi ja teki sinusta empaattisen ja muita ymmärtävän, meitä paljon paremman ihmisen....


      • Toinen osapuoli
        ------ kirjoitti:

        kutsuttu appilaan.
        Varmasti lastenhoitoapu kelpaa.
        Itse jouduin olemaan joka viikonloppu yötä lapseni luona kun kävivät juhlimassa. Lasten piti saada nukkua kotona. Amulla sainkin lähteä heti kun heräsin, koskaan ei kiitosta tullut.
        Olin hperö kun aloin siihen, enää en alkaisi.
        Myös perinnöstä ollaan huolissaan, kysellään minun rahankäytöstäni ja neuvotaan.
        Kun heillä lapset eivät enää tarvinneet kaitsijaa ei ole myöskään kutsua kylään tullut, eipä silti että meisinkään mielelläni.
        Meille tulevat joka lomalla ja juhlapyhinä passattavaksi vieläkin.
        Olen päättänyt lähteä kaukomaille jouluksi että saan edes yhden joulun viettää kuten itse haluan.
        Autan mielelläni jos todellista apua tarvitaan, mutta tuhaa pompottamista inhoan.

        .........näin mekin opimme...tämän maailman tapoja...vielä ennen kuolemaa.))))


      • Toivotaan
        piparminttuli kirjoitti:

        Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. En odotakkaan että ymmärtäisitte. Jos ymmärtäisitte, ette käyttäytyisi noin.

        Ihana kun maailmassa on vielä täysjärkisiä ihmisiä kuten sinä Piparminttuli.omalle kohdalle on osunut ainoan poikamme vaimoksi Sidan kaltainen nainen.Me appivanhemmat ollaan ihmeissään miten pitää yhteyttä poikaamme ja lapsenlapsiin.Kyllä tätä ei toivoisi kenellekkään.Noilta naisilta puuttuu empatiakyky kokonaan.Niin julmasti he sanelevat vierailujen ehtoja.


      • 3+12=15
        Toivotaan kirjoitti:

        Ihana kun maailmassa on vielä täysjärkisiä ihmisiä kuten sinä Piparminttuli.omalle kohdalle on osunut ainoan poikamme vaimoksi Sidan kaltainen nainen.Me appivanhemmat ollaan ihmeissään miten pitää yhteyttä poikaamme ja lapsenlapsiin.Kyllä tätä ei toivoisi kenellekkään.Noilta naisilta puuttuu empatiakyky kokonaan.Niin julmasti he sanelevat vierailujen ehtoja.

        Ymmärrän nm." Toivotaan"teidän huolenne poikaanne ja lapsenlapsianne kohtaan! Samassa veneessä ollaan!

        Elkää jättäkö pokaanne,tollaisten Sidan tapaisten eukkojen höyhennettäväksi,koska siitä ei koskaan hyvää seuraa,kukaan ei jaksa olla kenenkään orjan. Ennenpitkään henkinen uupuminen on käsillä,seuraukset voi olla kamalia.


    • Iina-Miisa

      Ei yhtään päivää anoppia ja appea.
      Katkaise heti alkuunsa jo yritykset päästä teille.
      Eli et noteeraa mitenkään ja ovet pidät lukossa. Jos yrittävät tulla, sanot selvästi ja jämäkästi ettei käy.
      Näin minä olen tehnyt eikä appivanhemmista ole ollut haittaa moneen vuoteen.
      Olen saanut puhuttua miehenikin puolelleni.

      Tämä isovanhettomuus on meidän ratkaisumme. Tosin minun sukuni puolelta pelittää, äitini ja isäni käyvät usein kylässä, mutta HE osaavat käyttäytyä hienosti eivätkä sotkeudu asioihimme.
      Itse en majaile kenenkään nurkissa, paitsi joskus on tullut kavereiden luona yövyttyä.
      Eikä kukaan vanha mene nuorten ihmisten kotiin yöksi, pitäisi hieman ajatella.
      Eikä TODELLAKAAN viikkokausiksi, kuten Sida 2:n anoppi.
      Järkyttävää! Lomailemaan useaksi viikoksi.
      Sinuna laittaisin välit poikki lopulliseksi

      • miisaaaaaaaaaaaaaaaa

        Ukko-kultasi on tossun-allasi,nyhverö,tossukka.

        "Olen saanut puhuttua miehenikin puolelleni". Aivopessyt ukko-kultasi.

        Pykkikoneessako pesit ukkosi aivot ja linkosit.

        Sääliksi käy ukko-kultasi.

        Varmasti ukko-kultasi vanhemmat on huolissaan poikansa kohtalosta.

        Omistatko ukko-kultasi?


      • hirveätä luettavaa
        miisaaaaaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

        Ukko-kultasi on tossun-allasi,nyhverö,tossukka.

        "Olen saanut puhuttua miehenikin puolelleni". Aivopessyt ukko-kultasi.

        Pykkikoneessako pesit ukkosi aivot ja linkosit.

        Sääliksi käy ukko-kultasi.

        Varmasti ukko-kultasi vanhemmat on huolissaan poikansa kohtalosta.

        Omistatko ukko-kultasi?

        Hirveätä luettavaa,appi-ukot ja anoppi-muorit,miniät vihaavat teitä..

        Olkaa huolissaan poikienne kohtalosta,nyky miniät hävittävät heidät.

        Tulis sota se yhdistää ihmiskunnat,sanoi mummini aikoinaan....


      • Iina-Miisa
        miisaaaaaaaaaaaaaaaa kirjoitti:

        Ukko-kultasi on tossun-allasi,nyhverö,tossukka.

        "Olen saanut puhuttua miehenikin puolelleni". Aivopessyt ukko-kultasi.

        Pykkikoneessako pesit ukkosi aivot ja linkosit.

        Sääliksi käy ukko-kultasi.

        Varmasti ukko-kultasi vanhemmat on huolissaan poikansa kohtalosta.

        Omistatko ukko-kultasi?

        Tottakai omistan ukkoni, minusta se itsestään selvää. Me on menty yhteen ja meillä on vauva ja olemme toisillemme perhe. Anoppi voi olla ihan rauhassa huolissaan ja on aihettakin nimittäin mieheni kohtalo on olla minun ja vauvan luona ja se on hyvä asia. Olemme parasta hänen elämässään ikinä. Mieheni joutuu käymään töissä mutta on omistautunut meidän hyvinvoinnille täysin. Se varmaan harmittaa tosiaan anoppia. En tunne paljonkaan anoppiani, on hiljainen tyyppi, mutta en välitä tuntea.
        Onneksi meillä ei tarvii Suomessa mitään heimoa tehdä perhestä. Saamme olla pikkuperhe vaan. Näin Suomessa.


      • ------
        Iina-Miisa kirjoitti:

        Tottakai omistan ukkoni, minusta se itsestään selvää. Me on menty yhteen ja meillä on vauva ja olemme toisillemme perhe. Anoppi voi olla ihan rauhassa huolissaan ja on aihettakin nimittäin mieheni kohtalo on olla minun ja vauvan luona ja se on hyvä asia. Olemme parasta hänen elämässään ikinä. Mieheni joutuu käymään töissä mutta on omistautunut meidän hyvinvoinnille täysin. Se varmaan harmittaa tosiaan anoppia. En tunne paljonkaan anoppiani, on hiljainen tyyppi, mutta en välitä tuntea.
        Onneksi meillä ei tarvii Suomessa mitään heimoa tehdä perhestä. Saamme olla pikkuperhe vaan. Näin Suomessa.

        Iina miisa, et tietenkään pyydä anoppia apuun jos tarvitsette vaikka lapsenhoitajaa.
        Uskon että anoppisi on hyvillään että ei ole mitään velvollisuutta pitää yhteyttä kaltaiseesi.


      • ****
        Iina-Miisa kirjoitti:

        Tottakai omistan ukkoni, minusta se itsestään selvää. Me on menty yhteen ja meillä on vauva ja olemme toisillemme perhe. Anoppi voi olla ihan rauhassa huolissaan ja on aihettakin nimittäin mieheni kohtalo on olla minun ja vauvan luona ja se on hyvä asia. Olemme parasta hänen elämässään ikinä. Mieheni joutuu käymään töissä mutta on omistautunut meidän hyvinvoinnille täysin. Se varmaan harmittaa tosiaan anoppia. En tunne paljonkaan anoppiani, on hiljainen tyyppi, mutta en välitä tuntea.
        Onneksi meillä ei tarvii Suomessa mitään heimoa tehdä perhestä. Saamme olla pikkuperhe vaan. Näin Suomessa.

        Iina-miisa

        Etkö huomaa mitään ristiriitaa jutuissasi? Laitan seuraavat lauseet tähän mietipä niitä:

        Mieheni joutuu käymään töissä mutta on omistautunut meidän hyvinvoinnille täysin. Se varmaan harmittaa tosiaan anoppia. En tunne paljonkaan anoppiani, on hiljainen tyyppi, mutta en välitä tuntea.

        Et tunne anoppiasi, ei tuppaa elämäänne, kuinka voit tietää että anoppia harmittaa se kun miehesi on omistautunut perheelleen?
        Vaikutat keskenkasvuiselta uhmaikäiseltä.


      • Empaattinen
        hirveätä luettavaa kirjoitti:

        Hirveätä luettavaa,appi-ukot ja anoppi-muorit,miniät vihaavat teitä..

        Olkaa huolissaan poikienne kohtalosta,nyky miniät hävittävät heidät.

        Tulis sota se yhdistää ihmiskunnat,sanoi mummini aikoinaan....

        En ikinä enää lue tällaista roskaa!!


      • Miettinyt
        Iina-Miisa kirjoitti:

        Tottakai omistan ukkoni, minusta se itsestään selvää. Me on menty yhteen ja meillä on vauva ja olemme toisillemme perhe. Anoppi voi olla ihan rauhassa huolissaan ja on aihettakin nimittäin mieheni kohtalo on olla minun ja vauvan luona ja se on hyvä asia. Olemme parasta hänen elämässään ikinä. Mieheni joutuu käymään töissä mutta on omistautunut meidän hyvinvoinnille täysin. Se varmaan harmittaa tosiaan anoppia. En tunne paljonkaan anoppiani, on hiljainen tyyppi, mutta en välitä tuntea.
        Onneksi meillä ei tarvii Suomessa mitään heimoa tehdä perhestä. Saamme olla pikkuperhe vaan. Näin Suomessa.

        Iina MIISA....SÄÄLIKSI KÄYT.Ota ruusuiset silmälasisi pois.tummat lasit tulee käyttöön väistämättömästi.Entä jos itse sairastut,miehesi tai lapsesi?
        Mistä moinen katkeruus..


      • Tunteeton?

        Narsisti siellä sisälläsi taitaa kasvaa.


      • 12+7=19
        Tunteeton? kirjoitti:

        Narsisti siellä sisälläsi taitaa kasvaa.

        Ilmielävä narsu.piste!!!!


    • fact. check.

      Perheen virallinen määritelmä:

      Tilastokeskus
      http://www.stat.fi/meta/til/perh.html

      "Perheet muodostetaan vuoden vaihteessa Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan *samassa asunnossa asuvista henkilöistä*. Tilastossa on perheet ja lapsiperheet ja heidän väestötietonsa. Perheet luokitellaan lapsettomiin tai lasten kanssa asuviin avio- ja avopareihin, rekisteröityihin mies- ja naispareihin sekä yhden vanhemman perheisiin. .."

      "...Tietokoneohjelma lajittelee asuinkiinteistötunnuksen mukaan väestön *samassa asunnossa asuviin*, joista ohjelma päättelee perheet asukkaiden tietoja vertailemalla."..

      "..Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt, vaikka olisivat perheen sukulaisia, eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. ...
      ...
      esim. lapsensa perheen kanssa asuva anoppi tai appi jää perheeseen kuulumattomaksi, ellei yhdessä asu myös puoliso, jolloin vanha pariskunta muodostaa oman erillisen perheen."

      Veronmaksajat
      https://www.veronmaksajat.fi/Veroilmoitus/Esitaytetty-veroilmoitus/Korkojen-vahentaminen/

      "... Perheeseen verotuksessa lasketaan alaikäiset lapset ja aviopuoliso tai avopuoliso, jos hänet rinnastetaan tuloverolain mukaan aviopuolisoon."...

      • viljelijä

        Ei keskustelun keskiössä ole perheen määrittely vaan ihan joku muu :) Mitä kylvät, sitä niität, onkohan niin? Epäilen.


      • fact.check
        viljelijä kirjoitti:

        Ei keskustelun keskiössä ole perheen määrittely vaan ihan joku muu :) Mitä kylvät, sitä niität, onkohan niin? Epäilen.

        Tässä ketjussa on kyllä tuo perheen määritelmä ollut aika keskeisessä roolissa... Jos vaan luet taaksepäin noita viestejä.

        Nämä toiset - laajemmasta perheestä välittävät ja ilman sitä ei-millään-pärjäävät - sanovat, että koska anoppi kuuluu heidän perheeseen, viettää tämä heillä paljonkin aikaa. Näiden puoltajien muutkin perheenjäsenet, oman ja miehen suvun puolelta, näkevät toisensa ainakin kerran viikossa, soitellaan, jutellaan, ja autetaan ja passataan, kokataan ruokaa ja vahditaan toisten muksuja.

        Onhan se arki toki niin kummallisen monimutkaista, kaikkine ajomatkoineen ja kaupankäyntireissuineen, että kyllä siihen vähintään 2-3 ihmistä tarvitaan avuksi, kun maitoa haetaan. (Not)

        Näille ei todellakaan tule kauhistuksena, että anoppi nukkuisi miehensä kanssa miniän ja tämän miehen sängyssä. Kaipa sinne asuntoon jonnekin mahtuu vielä oma veli ja tämän vaimo...

        (pelkkä ajatuskin puistattaa ja tuntuu kar-mai-se-val-ta). Mutta joillekin tämä on niin oh so natural.

        Onneksi minä voin valita, kenen kanssa on tekemisissä.

        Tänä viikonloppuna esimerkiksi, vaikka meidät on kutsuttu, emme mene mieheni kanssa isänpäivän viettoon anoppilaan, emmekä myöskään vietä varsinaisia joulunpyhiä oman tai mieheni suvun kotona. Vietämme kerrankin rauhallisen joulun ja viikonlopun omassa kodissamme. (Kuulen jo kauhunsekaisen hengähdyksen I-love-my-mother-in-law-porukoilta: say, it isn't so, you bitch! )

        Oh, yes it is.


      • Iina-Miisa
        fact.check kirjoitti:

        Tässä ketjussa on kyllä tuo perheen määritelmä ollut aika keskeisessä roolissa... Jos vaan luet taaksepäin noita viestejä.

        Nämä toiset - laajemmasta perheestä välittävät ja ilman sitä ei-millään-pärjäävät - sanovat, että koska anoppi kuuluu heidän perheeseen, viettää tämä heillä paljonkin aikaa. Näiden puoltajien muutkin perheenjäsenet, oman ja miehen suvun puolelta, näkevät toisensa ainakin kerran viikossa, soitellaan, jutellaan, ja autetaan ja passataan, kokataan ruokaa ja vahditaan toisten muksuja.

        Onhan se arki toki niin kummallisen monimutkaista, kaikkine ajomatkoineen ja kaupankäyntireissuineen, että kyllä siihen vähintään 2-3 ihmistä tarvitaan avuksi, kun maitoa haetaan. (Not)

        Näille ei todellakaan tule kauhistuksena, että anoppi nukkuisi miehensä kanssa miniän ja tämän miehen sängyssä. Kaipa sinne asuntoon jonnekin mahtuu vielä oma veli ja tämän vaimo...

        (pelkkä ajatuskin puistattaa ja tuntuu kar-mai-se-val-ta). Mutta joillekin tämä on niin oh so natural.

        Onneksi minä voin valita, kenen kanssa on tekemisissä.

        Tänä viikonloppuna esimerkiksi, vaikka meidät on kutsuttu, emme mene mieheni kanssa isänpäivän viettoon anoppilaan, emmekä myöskään vietä varsinaisia joulunpyhiä oman tai mieheni suvun kotona. Vietämme kerrankin rauhallisen joulun ja viikonlopun omassa kodissamme. (Kuulen jo kauhunsekaisen hengähdyksen I-love-my-mother-in-law-porukoilta: say, it isn't so, you bitch! )

        Oh, yes it is.

        Komppaan tätä tosiaankin.
        Meilläkään ei kutsuttu eikä menty anoppilaan isänpäiville. Mieheni onnitteli isäänsä viikolla kännykällä. Mielestäni se riittää eikä minun eikä vauvan tarvii mennä sinne suvun pällisteltäväksi.
        En edes tykkää mistään kakuista. Tein alusta asti selväksi että me eletään meidän omaa elämää ja anoppi omaansa.
        Anopille meni heti jakeluun asia eikä ole väkisten tuppautunut vauvan hoitoon. Ristiäisiin päästin miehen suvun mutta ei erikoiskohtelulla.
        Menemme meidän isän isänpäiville kun siellä ei niin paljon edes sukua ole. Vietämme rauhallisen isänpäivän eikä ole mitään puistatuksia meilläkään anopin ja apin juhlista.


      • Itsekäs anoppi
        Iina-Miisa kirjoitti:

        Komppaan tätä tosiaankin.
        Meilläkään ei kutsuttu eikä menty anoppilaan isänpäiville. Mieheni onnitteli isäänsä viikolla kännykällä. Mielestäni se riittää eikä minun eikä vauvan tarvii mennä sinne suvun pällisteltäväksi.
        En edes tykkää mistään kakuista. Tein alusta asti selväksi että me eletään meidän omaa elämää ja anoppi omaansa.
        Anopille meni heti jakeluun asia eikä ole väkisten tuppautunut vauvan hoitoon. Ristiäisiin päästin miehen suvun mutta ei erikoiskohtelulla.
        Menemme meidän isän isänpäiville kun siellä ei niin paljon edes sukua ole. Vietämme rauhallisen isänpäivän eikä ole mitään puistatuksia meilläkään anopin ja apin juhlista.

        Iina-Miisa

        Olet harvinaisen itsekäs ihminen. Mistä olet saanut päähäsi että anoppisi edes haluaisi nähdä sinua.
        Jos olisin anoppisi kiertäisin kaukaa. Onko sinulla jotain häpeämistä kun et ilkeä näyttäytyä miehesi suvulle (pällistelevät)?
        Kai nyt vedät esiin kotin että et anna nähdä lapsenlasta jos anoppi ei ole mieliksesi. Senkin sietäisin että saan olla rauhassa, puhumattakaan yksinäisestä vanhuudesta, se on minulle juhlaa kun ei tarvitse välittää muista kuin itsestään.
        Kirjoitan lähes samasta asiasta, sen tekee kamalaksi vain se kun olen anoppi, miniältä tuollainen käytös on ihan ok.


      • viljelijä
        fact.check kirjoitti:

        Tässä ketjussa on kyllä tuo perheen määritelmä ollut aika keskeisessä roolissa... Jos vaan luet taaksepäin noita viestejä.

        Nämä toiset - laajemmasta perheestä välittävät ja ilman sitä ei-millään-pärjäävät - sanovat, että koska anoppi kuuluu heidän perheeseen, viettää tämä heillä paljonkin aikaa. Näiden puoltajien muutkin perheenjäsenet, oman ja miehen suvun puolelta, näkevät toisensa ainakin kerran viikossa, soitellaan, jutellaan, ja autetaan ja passataan, kokataan ruokaa ja vahditaan toisten muksuja.

        Onhan se arki toki niin kummallisen monimutkaista, kaikkine ajomatkoineen ja kaupankäyntireissuineen, että kyllä siihen vähintään 2-3 ihmistä tarvitaan avuksi, kun maitoa haetaan. (Not)

        Näille ei todellakaan tule kauhistuksena, että anoppi nukkuisi miehensä kanssa miniän ja tämän miehen sängyssä. Kaipa sinne asuntoon jonnekin mahtuu vielä oma veli ja tämän vaimo...

        (pelkkä ajatuskin puistattaa ja tuntuu kar-mai-se-val-ta). Mutta joillekin tämä on niin oh so natural.

        Onneksi minä voin valita, kenen kanssa on tekemisissä.

        Tänä viikonloppuna esimerkiksi, vaikka meidät on kutsuttu, emme mene mieheni kanssa isänpäivän viettoon anoppilaan, emmekä myöskään vietä varsinaisia joulunpyhiä oman tai mieheni suvun kotona. Vietämme kerrankin rauhallisen joulun ja viikonlopun omassa kodissamme. (Kuulen jo kauhunsekaisen hengähdyksen I-love-my-mother-in-law-porukoilta: say, it isn't so, you bitch! )

        Oh, yes it is.

        Niin niin, mutta lue rivien välistä ja ymmärrä, että tässä on kyse muustakin kuin vain perheestä ja siitä ketä siihen kuuluu. Tässä on kyse siitä kuka määrää ja kuka tottelee. NAINEN määrää miestään ja siinä sivussa kaikkea muutakin. Mikään muu ei käy. Ei tietenkään. Hän on ISÄNTÄ talossa. Onneksi hänkin on joskus mummo ja anoppi...


    • Palstalla pitkään

      Eikös tämä keskustelu ole käyty jo aikaisemminkin?

    • ölkj

      Oma anoppini on erittäin tervettullut kyläilemään meille, tulee lapsia tapaamaan, meidät siinä sivussa :) Ostettiin juuri ilmapatja, jotta anoppi voi nukkua lastenhuoneen lattialla, muuta paikkaa ikävä kyllä ei ole, kun sohvalla on varmasti ikävä nukkua. Aiemmin on nukkunut siis sohvalla tai patjalla lattialla. Kerran vuokrasi hotellista huoneen meille lahjaksi ja hän jäi lasten kanssa kotiimme. Nyt kun meillä on vauva, ei ole puhettakaan, että minä vaihtaisin vauvalle edes vaippaa, just ja just saan syöttää (imetän) itse :D Anoppi siivoilee vähän liikaakin, mutta nautin, kun saan itse olla tekemättä kaikkea, anoppi siis ei ole tungetteleva vaan ystävällinen ja avulias.

      Jos joku tahtoo meille tulla passattavaksi, olisi ennen vauvaa ollut vielä ihan mahdollista, mutta silloinkin vain kun minulla on vapaata tai lomaa ja kestoksi pari päivää. Jos taas esim lapset häiritsee, niin sitten ei parane tulla jos lapset ovat paikalla (miehen lapset jokatoinen vkloppu), ja jos joku talon tapa tai huono sänky närästää, niin voi olla tulematta tai hankkii sen hotellihuoneen omakustannuksella. Mutta nyt kun on vauva, en todellakaan hyysää ketään. Jos joku tahtoo tulla kylään, ruokaa pitää joko kyetä ostamaan tai tekemään. Omat jäljet pitää siivota ja tiskiapukin on ihan kiva.

      Ja jos joku noista rajoista loukkaantuu.. Noh, sille ei sitten vaan voi mitään. Täyshoitolasta yleensä on ollut tapana maksaa, en minäkään anopillani käydessä ole täyspassattavana, vaan teen mitä saan (anoppi kyllä tykkää hyysätä). Nytkin olen isälläni remonttievakossa, ostan ja teen ruuat, siivoan omat jäljet jne.. Vähän toki on mielipide-eroja siitä mitä kaikkea pienen vauvan kanssa minun pitäisi pystyä tekemään, ja mikä on muutenkin kohtuullista.. En ole tänne kodin hengettäreksi tullut, en ala kaikkia siivouksia tekemään, minulla on kädet täynnä vauvan kanssa, ja oma mies on vain vkloput täällä, kun joutuu töissä olemaan viikolla, eli ei voi olla auttamassa.

    • päätös pitää.

      Eilisestä Isänpäivän kokemuksesta paljonkin viisastuneena ja niistä kokemuksista, mitä mieheni lapsuudenajasta olen kuullut, olen nyt vihdoin vuosien jälkeen päättänyt, että suhteeseemme miehen vanhempiin tulee iso muutos.

      Heidän oikeutensa vaatia meiltä mitään loppuu tänään. Emme enää tarjoa ruokaa näille, emmekä osta lahjoja. Emmekä auta missään asioissa, missä he ovat täysin kykeväisiä etsimään itse apua: Miehen muut sisarukset ovat arjen ongelmia ja hätätapauksia varten.

      Good luck.

      • 17+19=36

        Siinä toinen lina-Miisa järjenvalo. " Miehen muut sisarukset ovat arjen ongelmia ja hätätapauksia-varten". Kerro miehellesi,kuinka huonoja hänen vanhepansa on. Täältä ei empatiaa/myötätuntoa heru.


      • päätös pitää
        17+19=36 kirjoitti:

        Siinä toinen lina-Miisa järjenvalo. " Miehen muut sisarukset ovat arjen ongelmia ja hätätapauksia-varten". Kerro miehellesi,kuinka huonoja hänen vanhepansa on. Täältä ei empatiaa/myötätuntoa heru.

        Kuule, hän tietää jo ihan tasan tarkkaan, minkälaisia ovat, koska ovat. hänen. vanhempiaan. Kuten me muutkin tunnemme omat vanhempanne.

        On elänyt heidän kanssa tiiviisti 20v ja nähnyt miten eri tavoin muita sisaruksia kohdellaan edelleen.

        Eli mun ja meidän päätös pitää. :)

        Eipä tällä ole tosin mitään vaikutusta sun henk.koht. elämään, koska et tunne tuota anoppia etkä kuulu tähän sukuun. Onneksi, sinun puolesta sanottuna.


    • ajatuksia

      Miniän (ja/tai anopin/kenen vaan) syyllistäminen ja lyttääminen huonoksi ihmiseksi kun tällä on ongelmia toisen ihmisen kanssa on minusta aivan sama kuin syyttäisi koulukiusattua siitä, ettei tämä tykkää kiusaajastaan.

      Suomalainen perhe- ja sukukulttuuri on monella tavalla todella kieroutunut, ja vaatii erityisiä voimia miniältä tai keneltä vaan oppia ulos siitä ajatusmallista, että oikeasti, minussa ei ole vikaa. Koska kerran tulen toimeen muiden kanssa, en voi olla huono ihminen.

      • sida5

        Hotelli varattu! Saa nähdä, tuleeko sanomista... En jaksa enää passata aikuisia ihmisiä yötä päivää. Jos ei oma järki sano, että lapset ja me vanhemmat tarvimme omat sänkymme ja oman rauhan omaan käyttöön eikä meillä ole mahdollisuutta eikä halua majoitella ketään niin voin vaikka maksaa sen hotellin.


      • katsotaan:) :)
        sida5 kirjoitti:

        Hotelli varattu! Saa nähdä, tuleeko sanomista... En jaksa enää passata aikuisia ihmisiä yötä päivää. Jos ei oma järki sano, että lapset ja me vanhemmat tarvimme omat sänkymme ja oman rauhan omaan käyttöön eikä meillä ole mahdollisuutta eikä halua majoitella ketään niin voin vaikka maksaa sen hotellin.

        Hei Sida5,

        tulee todellakin olemaan mielenkiintoista, kehtaavatko sun miehen vanhemmat mäkättää siitä, että heille on varattu hotellihuone. Ajattele, joutuvat itse ajamaan sinne, checkaamaan itsensä sisään ja menemään teille.

        Sitten kun lähtevät teiltä illalla, joutuvat palaamaan hotelliin, tietäen että he eivät kuulu teidän joukkoonne ja heidän paikka on asua erillään. Joutuvat syömään kahdestaan aamupalan, mikä kauheus.

        Mikä mahtaa olla heidän taktiikka seuraavan yöpymisen varalle? Valittelut siitä, että sängyt hotelleissa on niin kauheita, että ei saanut viimeksi nukuttua kunnolla? Veikkaan, etteivät tule kiittämään teitä, sinua ja syyttävät sinua joka tapauksessa tästä.

        Onnea vierailuun Sida 5.


      • sida5
        katsotaan:) :) kirjoitti:

        Hei Sida5,

        tulee todellakin olemaan mielenkiintoista, kehtaavatko sun miehen vanhemmat mäkättää siitä, että heille on varattu hotellihuone. Ajattele, joutuvat itse ajamaan sinne, checkaamaan itsensä sisään ja menemään teille.

        Sitten kun lähtevät teiltä illalla, joutuvat palaamaan hotelliin, tietäen että he eivät kuulu teidän joukkoonne ja heidän paikka on asua erillään. Joutuvat syömään kahdestaan aamupalan, mikä kauheus.

        Mikä mahtaa olla heidän taktiikka seuraavan yöpymisen varalle? Valittelut siitä, että sängyt hotelleissa on niin kauheita, että ei saanut viimeksi nukuttua kunnolla? Veikkaan, etteivät tule kiittämään teitä, sinua ja syyttävät sinua joka tapauksessa tästä.

        Onnea vierailuun Sida 5.

        Eivät suostu hotelliin. Tulevat meille. Ja kyseessähän eivät ole appivanhemmat vaan anoppi ja miehensä. Oli pakko suostua, kun sellainen elämä nousi hotellivarauksesta. Saavat nukkua lastenhuoneessa ja sopeutua siihen, että meillä on lapsia ja lapsista lähtee ääntä ja itsepalveluperiaatteella osa kahvinkaadoista hoituu... Tästä ei taas tule kuin sanomista, kyllä jotkut ihmiset ovat sitten röyhkeitä. En voinut mitään, kun sanoin, että tämä on meidän koti ja me päätämme vieraistamme ja heidän majoituksestaan niin vastaus oli, että on tämä myös mieheni koti ja heillä on oikeus toimia näin. En jaksa riidellä ja toivon, että pysyvät vähän aikaa poissa tämän jälkeen, joten annan siis periksi ja puren hammasta.


      • katsotaan:(:(
        sida5 kirjoitti:

        Eivät suostu hotelliin. Tulevat meille. Ja kyseessähän eivät ole appivanhemmat vaan anoppi ja miehensä. Oli pakko suostua, kun sellainen elämä nousi hotellivarauksesta. Saavat nukkua lastenhuoneessa ja sopeutua siihen, että meillä on lapsia ja lapsista lähtee ääntä ja itsepalveluperiaatteella osa kahvinkaadoista hoituu... Tästä ei taas tule kuin sanomista, kyllä jotkut ihmiset ovat sitten röyhkeitä. En voinut mitään, kun sanoin, että tämä on meidän koti ja me päätämme vieraistamme ja heidän majoituksestaan niin vastaus oli, että on tämä myös mieheni koti ja heillä on oikeus toimia näin. En jaksa riidellä ja toivon, että pysyvät vähän aikaa poissa tämän jälkeen, joten annan siis periksi ja puren hammasta.

        Kannattaisi jaksaa riidellä, nyt mentiin 100% Miehesi Koti periaatteella, ihan kuin sinua ei ole olemassakaan, ja sinua ei tarvitse kuunnella 0% vertaa.

        Mitä ihmettä sun miehesi sanoi tähän? Ei mitään? Nössö.

        Mitä v-a tekevät teillä kun eivät kunnioita sinua yhtään ja teidän perhe-elämää?


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Eivät suostu hotelliin. Tulevat meille. Ja kyseessähän eivät ole appivanhemmat vaan anoppi ja miehensä. Oli pakko suostua, kun sellainen elämä nousi hotellivarauksesta. Saavat nukkua lastenhuoneessa ja sopeutua siihen, että meillä on lapsia ja lapsista lähtee ääntä ja itsepalveluperiaatteella osa kahvinkaadoista hoituu... Tästä ei taas tule kuin sanomista, kyllä jotkut ihmiset ovat sitten röyhkeitä. En voinut mitään, kun sanoin, että tämä on meidän koti ja me päätämme vieraistamme ja heidän majoituksestaan niin vastaus oli, että on tämä myös mieheni koti ja heillä on oikeus toimia näin. En jaksa riidellä ja toivon, että pysyvät vähän aikaa poissa tämän jälkeen, joten annan siis periksi ja puren hammasta.

        Kyllä kai sä aiot sabotoida tuota vierailua jollakin tavalla? Antaa lapsille vaikka jokin meluisa leikki tai peli?

        Keksi jotain, muuten joudut aina antamaan periksi. Nyt he eivät tehneet mitään kompromissia, nyt he määräsivät ihan kaiken.

        Ei elämän näin kuulu mennä omassa kodissa.


      • sida5
        voimia! kirjoitti:

        Kyllä kai sä aiot sabotoida tuota vierailua jollakin tavalla? Antaa lapsille vaikka jokin meluisa leikki tai peli?

        Keksi jotain, muuten joudut aina antamaan periksi. Nyt he eivät tehneet mitään kompromissia, nyt he määräsivät ihan kaiken.

        Ei elämän näin kuulu mennä omassa kodissa.

        Näinhän se on valitettavasti mennyt tähänkin asti vaikka monenlaista olen yrittänyt, että kaikilla olisi parempi mieli vierailuista. Kuitenkin lasten takia olen halunnut olla jonkinlaisissa väleissä. Olen kuitenkin anopille kuin ilmaa tai ilmainen palvelija. Minulta ei koskaan kysytä kuulumisia, minulle ei soiteta ja oikeastaan minulle ei edes jutella kun ovat meillä. Haukut kyllä tulevat perästä joka kerta tai sitten saa kuulla, että ovat haukkuneet muille sukulaisille.


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Näinhän se on valitettavasti mennyt tähänkin asti vaikka monenlaista olen yrittänyt, että kaikilla olisi parempi mieli vierailuista. Kuitenkin lasten takia olen halunnut olla jonkinlaisissa väleissä. Olen kuitenkin anopille kuin ilmaa tai ilmainen palvelija. Minulta ei koskaan kysytä kuulumisia, minulle ei soiteta ja oikeastaan minulle ei edes jutella kun ovat meillä. Haukut kyllä tulevat perästä joka kerta tai sitten saa kuulla, että ovat haukkuneet muille sukulaisille.

        Mitä miehesi on mieltä? Etkö voi jutella hänelle?

        Tuo anoppi eli miehesi ihana äiti just hääti sinun lapsesi näiden omasta huoneesta.

        Tuo nainen ei ansaitse enää yhtää ymmärtää ajatusta ja sovittelevaa elettä.

        Se nainen vihaa ja inhoaa sinua!


      • sida5
        voimia! kirjoitti:

        Mitä miehesi on mieltä? Etkö voi jutella hänelle?

        Tuo anoppi eli miehesi ihana äiti just hääti sinun lapsesi näiden omasta huoneesta.

        Tuo nainen ei ansaitse enää yhtää ymmärtää ajatusta ja sovittelevaa elettä.

        Se nainen vihaa ja inhoaa sinua!

        Todellakin vihaa ja inhoaa. Yhdessä vaiheessa kun meillä meni mieheni kanssa huonosti niin oli ihan onnessaan mahdollisesta erostamme. Ilakoi vain, että hän voi sitten aina tulla poikansa luo lapsia katsomaan. Yhtään hyvää sanaa kenestäkään en ole hänen ikinä kuullut sanovan. Päinvastoin olen joskus sanonutkin hänelle etten halua kuulla kaikkea p*skaa mitä hän ihmisistä puhuu. On myös suoraan väittänyt minulle, että ajattelen vain omia etujani, kasvatan lapsia kaikella tavalla väärin, olen törsännyt mieheni rahat (mitkä rahat?? :)) ym.


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Todellakin vihaa ja inhoaa. Yhdessä vaiheessa kun meillä meni mieheni kanssa huonosti niin oli ihan onnessaan mahdollisesta erostamme. Ilakoi vain, että hän voi sitten aina tulla poikansa luo lapsia katsomaan. Yhtään hyvää sanaa kenestäkään en ole hänen ikinä kuullut sanovan. Päinvastoin olen joskus sanonutkin hänelle etten halua kuulla kaikkea p*skaa mitä hän ihmisistä puhuu. On myös suoraan väittänyt minulle, että ajattelen vain omia etujani, kasvatan lapsia kaikella tavalla väärin, olen törsännyt mieheni rahat (mitkä rahat?? :)) ym.

        Jokaisella menee suhteessa aina välillä huonosti. Jos on ollut riitoja, niin ne ovat vain normaali osa parisuhdetta. Ei aina voi olla samaa mieltä kaikesta.

        Sida5, osaatko kertoa, miksi tuollainen nainen on sinusta hyvä malli mummosta? Miksi haluat, että lapsesi näkevät tuollaisen hirviön tulevan teille ja käyttäytyvän kuin se hirviö, joka hän on?

        Lapset ovat viisaita, kyllä he aistivat, että kaikki ei ole kunnossa tuolla naisella, että oikean mummon ei pitäisi käyttäytyä tuolla tavalla.

        Pelkkä "jonkun ihmisen, joka sattuu olemaan lasten isoäiti" läsnäolo ei riitä. Läsnä pitää olla aidosti hyvä ihminen, joka rakastaa aidosti lapsenlapsiaan ja arvostaa näiden vanhempia.

        Vaikka olet antanut aina periksi, lasten tähden ja nähden, niin tilanne ei ole parantunut.

        Olet vaikeassa tilanteessa, koska osaat ajatella pitemmälle, mutta
        tuo nainen käyttää sinun kiltteyttäsi ja hyvyyttäsi täysin hyväkseen.

        Tunkemalla teidän kotiinne, asettamalla kaikenlaisia vaatimuksia ja kohtelemalla sinua kuin ilmaa tuo hirviö pyrkii luomaan riitaa sinun ja miehesi välille.

        Tämä on minusta aivan selvä juttu, hän etsii ja käyttää kaikki mahdollisuudet hajottaa teidän liitto tai ainakin aiheuttaa teille ongelmia arjessa.


      • sida5
        voimia! kirjoitti:

        Jokaisella menee suhteessa aina välillä huonosti. Jos on ollut riitoja, niin ne ovat vain normaali osa parisuhdetta. Ei aina voi olla samaa mieltä kaikesta.

        Sida5, osaatko kertoa, miksi tuollainen nainen on sinusta hyvä malli mummosta? Miksi haluat, että lapsesi näkevät tuollaisen hirviön tulevan teille ja käyttäytyvän kuin se hirviö, joka hän on?

        Lapset ovat viisaita, kyllä he aistivat, että kaikki ei ole kunnossa tuolla naisella, että oikean mummon ei pitäisi käyttäytyä tuolla tavalla.

        Pelkkä "jonkun ihmisen, joka sattuu olemaan lasten isoäiti" läsnäolo ei riitä. Läsnä pitää olla aidosti hyvä ihminen, joka rakastaa aidosti lapsenlapsiaan ja arvostaa näiden vanhempia.

        Vaikka olet antanut aina periksi, lasten tähden ja nähden, niin tilanne ei ole parantunut.

        Olet vaikeassa tilanteessa, koska osaat ajatella pitemmälle, mutta
        tuo nainen käyttää sinun kiltteyttäsi ja hyvyyttäsi täysin hyväkseen.

        Tunkemalla teidän kotiinne, asettamalla kaikenlaisia vaatimuksia ja kohtelemalla sinua kuin ilmaa tuo hirviö pyrkii luomaan riitaa sinun ja miehesi välille.

        Tämä on minusta aivan selvä juttu, hän etsii ja käyttää kaikki mahdollisuudet hajottaa teidän liitto tai ainakin aiheuttaa teille ongelmia arjessa.

        Kiitos viestistäsi voimia! Juuri näin asia varmasti on. Mieheni on kyllä tietoinen asioista, mutta kun kyse on hänen äidistään on mielestään velvollinen suostumaan kaikkeen eikä hänkään halua riidellä. En kuitenkaan ole kovin herkkä loukkaantumaan niin että sitä kukaan huomaa ja tavallaan nauran itsekseni anopin oikuille. Lapsia tulee nimellisesti katsomaan, mutta lapsista ei kyllä perusta oikeasti pätkääkään. Ei ole itse hoitanut omasnsakaan aikoinaan. Ja moni asia mieheni ja perheemme ongelmista juontuu hänen lapsuudestaan. Siitä ei anopille saa puhua. Ja asioita selvitettäessä loukkaantui ja väitti että olen sanonut heidän olevan "roskasakkia". Ja menneisyydestä ei saa puhua. Nykyään on miehensä kanssa olevinaan niin nousukasta ja hienoa. Naurettavaa :) Lapsia yritän suojella sillä, etten poistu huoneesta kovin kauas heidän ollessa meillä


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi voimia! Juuri näin asia varmasti on. Mieheni on kyllä tietoinen asioista, mutta kun kyse on hänen äidistään on mielestään velvollinen suostumaan kaikkeen eikä hänkään halua riidellä. En kuitenkaan ole kovin herkkä loukkaantumaan niin että sitä kukaan huomaa ja tavallaan nauran itsekseni anopin oikuille. Lapsia tulee nimellisesti katsomaan, mutta lapsista ei kyllä perusta oikeasti pätkääkään. Ei ole itse hoitanut omasnsakaan aikoinaan. Ja moni asia mieheni ja perheemme ongelmista juontuu hänen lapsuudestaan. Siitä ei anopille saa puhua. Ja asioita selvitettäessä loukkaantui ja väitti että olen sanonut heidän olevan "roskasakkia". Ja menneisyydestä ei saa puhua. Nykyään on miehensä kanssa olevinaan niin nousukasta ja hienoa. Naurettavaa :) Lapsia yritän suojella sillä, etten poistu huoneesta kovin kauas heidän ollessa meillä

        Olet positiivinen ja tuota naista paljon vahvempi ihminen. Vaikka ajattelen vahvasti asioista, ja pidän itseäni vahvana ihmisenä, eikä ylitseni kävellä enää, en pystyisi tuohon mihin sinä. Viet vahvan luonteen astetta korkeammalle.

        Se varmaan tuota naista osaltaan juuri sapettaa. :)

        Viimeinen virkkeesi herätti minut, on tosiaan erityisen tärkeää, että lapset eivät jää tuon kanssa kahden.

        Olet hyvä äiti ja puoliso, näen sen viesteistäsi.

        Sekin sapettaa tuota naista:)


      • sida5
        voimia! kirjoitti:

        Olet positiivinen ja tuota naista paljon vahvempi ihminen. Vaikka ajattelen vahvasti asioista, ja pidän itseäni vahvana ihmisenä, eikä ylitseni kävellä enää, en pystyisi tuohon mihin sinä. Viet vahvan luonteen astetta korkeammalle.

        Se varmaan tuota naista osaltaan juuri sapettaa. :)

        Viimeinen virkkeesi herätti minut, on tosiaan erityisen tärkeää, että lapset eivät jää tuon kanssa kahden.

        Olet hyvä äiti ja puoliso, näen sen viesteistäsi.

        Sekin sapettaa tuota naista:)

        Kiitos taas voimia! Näin olen itsekin ajatellut. :) Kyllä tästä taas pahalla sisulla selvitään :)


      • Oma perhe ensin
        sida5 kirjoitti:

        Kiitos taas voimia! Näin olen itsekin ajatellut. :) Kyllä tästä taas pahalla sisulla selvitään :)

        Voi apua Sida5! Ihan oikeesti, pistät anopin ja hänen miehensä hotelliin, vaikka sitten väkisin. Miehesi on myös katkaistava napanuora äitiinsä, kuulostaa todella epäterveeltä. Ja todellakin sukupolvien kierre ei katkea ennen kuin se tietoisesti katkaistaan! Sinä, puolisosi ja lapsenne muodostatte oman primääriperheen, anoppi ei kuulu siihen. Jos vaan suinkin, käykää puolisosi kanssa vaikka muutama kerta terapeutilla juttelemassa hänen lapsuuden kodin perinnöstä, lyön vetoa, että siitä on apua. Mulla olis 1000 ja yksi juttua kerrottavana omasta lapsuuden perheestä jonka kanssa lopulta oli välit katkaistava kun muu ei auttanut. Olet velvollinen (ja myös oikeutettu :-) ) huolehtimaan vain itsestäsi ja lapsistasi, et suinkaan jännittämään anopin kiukkukohtauksia. Miehesi pitäisi tehdä tämä selväksi äidilleen, aluksi irtiotto saattaa aiheuttaa pahaa mieltä ja hämmennystä, mutta se on välttämätöntä tehdä ennemmin tai myöhemmin. Muuten ei mistään tule mitään. Tsemppiä! Hotelli varaus takas!!


      • vaivaksi
        Oma perhe ensin kirjoitti:

        Voi apua Sida5! Ihan oikeesti, pistät anopin ja hänen miehensä hotelliin, vaikka sitten väkisin. Miehesi on myös katkaistava napanuora äitiinsä, kuulostaa todella epäterveeltä. Ja todellakin sukupolvien kierre ei katkea ennen kuin se tietoisesti katkaistaan! Sinä, puolisosi ja lapsenne muodostatte oman primääriperheen, anoppi ei kuulu siihen. Jos vaan suinkin, käykää puolisosi kanssa vaikka muutama kerta terapeutilla juttelemassa hänen lapsuuden kodin perinnöstä, lyön vetoa, että siitä on apua. Mulla olis 1000 ja yksi juttua kerrottavana omasta lapsuuden perheestä jonka kanssa lopulta oli välit katkaistava kun muu ei auttanut. Olet velvollinen (ja myös oikeutettu :-) ) huolehtimaan vain itsestäsi ja lapsistasi, et suinkaan jännittämään anopin kiukkukohtauksia. Miehesi pitäisi tehdä tämä selväksi äidilleen, aluksi irtiotto saattaa aiheuttaa pahaa mieltä ja hämmennystä, mutta se on välttämätöntä tehdä ennemmin tai myöhemmin. Muuten ei mistään tule mitään. Tsemppiä! Hotelli varaus takas!!

        olipa mielenkiintoista lukea , miten me anopit ahdistetaan miniöitä!! onneksi olen tajunnutkin vaistottuani parin pikkuvierailun aikana, mikä tilanne on. minun miniät saavat olla just niin rauhassa ja niin viisaita kun haluavat, en häiritse. uskomatonta miten saavat omalla järjellään ajattelevat poikani alistumaan täysin määräiltäviksi!!!
        MINIÄT TEILLEKIN TULEE AIKA ,JOLLOIN HALUAISIITE TAVATA LAPSENLAPSIANNE , MUTTA JOS TUO ITSEKKYYS ON PERINNÖLLISTÄ, KUINKAHAN KAY?


      • huhhuhvahva vahvempi
        voimia! kirjoitti:

        Olet positiivinen ja tuota naista paljon vahvempi ihminen. Vaikka ajattelen vahvasti asioista, ja pidän itseäni vahvana ihmisenä, eikä ylitseni kävellä enää, en pystyisi tuohon mihin sinä. Viet vahvan luonteen astetta korkeammalle.

        Se varmaan tuota naista osaltaan juuri sapettaa. :)

        Viimeinen virkkeesi herätti minut, on tosiaan erityisen tärkeää, että lapset eivät jää tuon kanssa kahden.

        Olet hyvä äiti ja puoliso, näen sen viesteistäsi.

        Sekin sapettaa tuota naista:)

        MINÄ VAHVA VAHVEMPI VAHVEMPI JA VIELÄ VAHVEMPI...onko joku tallukas tosiaan perustanut perheen kanssasi??? säälin VAHVAA aviopuolisoa huh huh ja huh


      • piparminttuli
        vaivaksi kirjoitti:

        olipa mielenkiintoista lukea , miten me anopit ahdistetaan miniöitä!! onneksi olen tajunnutkin vaistottuani parin pikkuvierailun aikana, mikä tilanne on. minun miniät saavat olla just niin rauhassa ja niin viisaita kun haluavat, en häiritse. uskomatonta miten saavat omalla järjellään ajattelevat poikani alistumaan täysin määräiltäviksi!!!
        MINIÄT TEILLEKIN TULEE AIKA ,JOLLOIN HALUAISIITE TAVATA LAPSENLAPSIANNE , MUTTA JOS TUO ITSEKKYYS ON PERINNÖLLISTÄ, KUINKAHAN KAY?

        Hei "vaivaksi" Olet oikeassa. Minkä me sille voidaan että isolla osaa ihmisiä on moraali ja kunnioitus hävinny. Tilalle on tullut itsekkyys ja ilkeys. Mutta ajalla on taipumus kulua todella nopeasti. Sitä ei nää nuoret nyt ymmärrä mutta ei siihen kauaakaan mene kun kelkka kääntää suuntaa.

        Sitten on heidän vuoronsa olla yksin ja hylättynä. Mutta kaikesta huolimatta toivon että heidän lapsensa ei peri tuota itsekeskeistä elämäntapaa. Kantakoon he sitten huonoa omaa tuntoa aikanaan. (jos edes osaavat)

        Olen onnellinen omista suuresta perheestäni. Ja kiitollinen että tuo itsekkyys ei ole tarttunu heihin.

        Ainut asia mitä hartaasti toivon on se että tuohon perinnönjakolakiin saadaan se tärkeä muutos ettei lapset peri ilman testamenttia vanhemiaa.

        MUTTA TÄHÄN ON KEINO. TE ÄIDIT JA ISÄT, MUMMOT JA VAARIT. MYYKÄÄ OMAISUUTENNE HILJAISUUDESSA JA NAUTTIKAA RAHOISTANNE. PANKIT OSTAA MAAT JA RAKENNUKSET JA VOITTE ELÄÄ ELÄMÄNNE LOPPUUN SIELLÄ SEKÄ NAUTTIA RAHOISTANNE. ANTAKAA SITTEN NÄIDEN ITSEKKÄIDEN LASTEN JÄÄDÄ TULEMAAN TOIMEEN OMILLAAN,KUN ON TULLEET TOIMEEN ILMAN TEITÄ AIEMMINKIN. PANKKI OTTAA SITTEN HALTUUNSA MAAT JA RAKENNUKSET.

        ONNEKSI MONI JO TEKEEKIN NÄIN.


      • ?miniät??
        sida5 kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi voimia! Juuri näin asia varmasti on. Mieheni on kyllä tietoinen asioista, mutta kun kyse on hänen äidistään on mielestään velvollinen suostumaan kaikkeen eikä hänkään halua riidellä. En kuitenkaan ole kovin herkkä loukkaantumaan niin että sitä kukaan huomaa ja tavallaan nauran itsekseni anopin oikuille. Lapsia tulee nimellisesti katsomaan, mutta lapsista ei kyllä perusta oikeasti pätkääkään. Ei ole itse hoitanut omasnsakaan aikoinaan. Ja moni asia mieheni ja perheemme ongelmista juontuu hänen lapsuudestaan. Siitä ei anopille saa puhua. Ja asioita selvitettäessä loukkaantui ja väitti että olen sanonut heidän olevan "roskasakkia". Ja menneisyydestä ei saa puhua. Nykyään on miehensä kanssa olevinaan niin nousukasta ja hienoa. Naurettavaa :) Lapsia yritän suojella sillä, etten poistu huoneesta kovin kauas heidän ollessa meillä

        Sinä olet säälittä epäkypsä ressukka!!


      • hieman kunnoitusta
        sida5 kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi voimia! Juuri näin asia varmasti on. Mieheni on kyllä tietoinen asioista, mutta kun kyse on hänen äidistään on mielestään velvollinen suostumaan kaikkeen eikä hänkään halua riidellä. En kuitenkaan ole kovin herkkä loukkaantumaan niin että sitä kukaan huomaa ja tavallaan nauran itsekseni anopin oikuille. Lapsia tulee nimellisesti katsomaan, mutta lapsista ei kyllä perusta oikeasti pätkääkään. Ei ole itse hoitanut omasnsakaan aikoinaan. Ja moni asia mieheni ja perheemme ongelmista juontuu hänen lapsuudestaan. Siitä ei anopille saa puhua. Ja asioita selvitettäessä loukkaantui ja väitti että olen sanonut heidän olevan "roskasakkia". Ja menneisyydestä ei saa puhua. Nykyään on miehensä kanssa olevinaan niin nousukasta ja hienoa. Naurettavaa :) Lapsia yritän suojella sillä, etten poistu huoneesta kovin kauas heidän ollessa meillä

        kuule ota ero ja päästä kaikki pulasta. en uskon et tollasen naisen kanssa mieskään on onnellinen. älä siirrä omia traumojasi mieheesi ja hänen vanhempiinsa. älä ole niiin helkutin viisas et menet appivanhempiesi menneisyyttä perkaamaan-hae apua itsellesi!!!


    • voimia!

      Vielä kerran täytyy sanoa, että hienosti ratkaisit tuon tilanteen Sida. :) :)

      Opin kirjoituksistasi paljon.

      Et ole yksin :)

      Onneksi tulevaisuutenne ja positiivinen asenteenne saa jatkumoa perheessäsi lasten kautta.

      • sida5

        Osasyynä hankalaan tilanteeseen on myös se, että olemme mieheni kanssa ihan erilaisista perhetaustoista lähtien. Hän itsekin on tietoinen tästä ja tekee töitä asioiden eteen, että sukupolvien ketju hänen lastensa osalta katkeaisi. Uskomme ydinperheeseen emmekä Ole ensimmäisenä eroamassa vaikeuksien tullen. Mitä siihen asiaan tulee, joista moni täällä on kovasti huolissaan, että hos tässä nyt ollaan perintöä kärkkymässä niin anoppi on ilmoittanut, että aikuisten ihmisten on pärjättävä omillaan ja heiltä on turha apua pyytää. Miehelläni on ollut aiemmin lomautuksia, irtisanomisia ym tilanteita, joissa minä olen hänet pelastanut ja omilta vanhemmilta ei Ole mitään apua tullut. Sitäpaitsi heillä on vielä eläkeläisinäkin enemmän lainoja kuin meillä.


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Osasyynä hankalaan tilanteeseen on myös se, että olemme mieheni kanssa ihan erilaisista perhetaustoista lähtien. Hän itsekin on tietoinen tästä ja tekee töitä asioiden eteen, että sukupolvien ketju hänen lastensa osalta katkeaisi. Uskomme ydinperheeseen emmekä Ole ensimmäisenä eroamassa vaikeuksien tullen. Mitä siihen asiaan tulee, joista moni täällä on kovasti huolissaan, että hos tässä nyt ollaan perintöä kärkkymässä niin anoppi on ilmoittanut, että aikuisten ihmisten on pärjättävä omillaan ja heiltä on turha apua pyytää. Miehelläni on ollut aiemmin lomautuksia, irtisanomisia ym tilanteita, joissa minä olen hänet pelastanut ja omilta vanhemmilta ei Ole mitään apua tullut. Sitäpaitsi heillä on vielä eläkeläisinäkin enemmän lainoja kuin meillä.

        Meilläkin on ollut aivan erilainen lapsuus ja yleensäkin tapa nähdä meidät lapset perheen sisällä. Vaikka itse kapinoin normaalisti murrosiässä, minua eivät omat vanhempani tuolloinkaan koskaan lytänneet ja haukkuneet. Minua kannustettiin opiskeluun jne, kuten normaalit, terveet vanhemmat tekevät lapsilleen.

        Vaikka isäni sai kuulla omalta isältään suurta haukkumista aikoinaan, ei isäni jatkanut sitä oppia meidän perheessämme. Hän vain jätti isänsä, kun tämä oli taas kerran solvannut perhettään ja muutti kymmenien kilometrien päähän. En usko, että nämä kertaakaan kävivät meillä. Enkä yhtään kadu, että näin isäni isää tai tämän vaimoa vain muutaman kerran elämäni aikana.

        Uskon, että mieheni vanhemmat eivät ole pystyneet samaan. He eivät osanneet käsitellä samoin omia ongelmiaan omien vanhempiensa kanssa. Sen sijaan, he toivat neg. kokemuksensa mukanaan, ja mieheni sai ottaa vastaan aika ison roolin vastuunkantajana ja muka-ongelmien tuojana.

        Kun mieheni sisarukset saivat vapaan kasvatuksen, eli hemmottelua ja aikaa harrastuksiin, laitettiin mieheni vain muutamaa vuotta vanhempana vahtimaan muita, unohtamaan omat kotiläksynsä valoisaan aikaan (kun ei sinusta kuitenkaan mihinkään ole), mikä pakotti tämän lukemaan myöhään yölle.

        Nyt näistä 2 hemmotellusta toinen on avioliitossa, jossa mies pettää. Vielä tätäkin enemmän periksi saanut ei ole koskaan ollut avoliitossa eikä ole tuonut yhtäkään naista näytille vanhempiensa luo. Ikää heillä on 50v- .

        Mieheni vanhempien asenne on talttunut vuosien saatossa, mutta tosipaikan tullen ja kun ongelmat kasaantuvat heillä, mieheni on ensimmäinen, jolta pyydetään apua, mutta viimeinen, jota autetaan. Tosin, emme ole pyytäneetkään apua, mitä apua olemme tarvinneet, olemme se ostaneet muilta, ulkopuolisilta.

        Mitä enemmän osaa ja välittää tutkia omaa perhetaustaa ja muiden rakkaiden läheisten, oppii aika paljon siitä, miten Ei kannata käyttäytyä, ja mitä tuhoa sillä voisi potentiaalisesti saada aikaan. Onneksi miehelläni on luja luonne. :)


      • sida5
        voimia! kirjoitti:

        Meilläkin on ollut aivan erilainen lapsuus ja yleensäkin tapa nähdä meidät lapset perheen sisällä. Vaikka itse kapinoin normaalisti murrosiässä, minua eivät omat vanhempani tuolloinkaan koskaan lytänneet ja haukkuneet. Minua kannustettiin opiskeluun jne, kuten normaalit, terveet vanhemmat tekevät lapsilleen.

        Vaikka isäni sai kuulla omalta isältään suurta haukkumista aikoinaan, ei isäni jatkanut sitä oppia meidän perheessämme. Hän vain jätti isänsä, kun tämä oli taas kerran solvannut perhettään ja muutti kymmenien kilometrien päähän. En usko, että nämä kertaakaan kävivät meillä. Enkä yhtään kadu, että näin isäni isää tai tämän vaimoa vain muutaman kerran elämäni aikana.

        Uskon, että mieheni vanhemmat eivät ole pystyneet samaan. He eivät osanneet käsitellä samoin omia ongelmiaan omien vanhempiensa kanssa. Sen sijaan, he toivat neg. kokemuksensa mukanaan, ja mieheni sai ottaa vastaan aika ison roolin vastuunkantajana ja muka-ongelmien tuojana.

        Kun mieheni sisarukset saivat vapaan kasvatuksen, eli hemmottelua ja aikaa harrastuksiin, laitettiin mieheni vain muutamaa vuotta vanhempana vahtimaan muita, unohtamaan omat kotiläksynsä valoisaan aikaan (kun ei sinusta kuitenkaan mihinkään ole), mikä pakotti tämän lukemaan myöhään yölle.

        Nyt näistä 2 hemmotellusta toinen on avioliitossa, jossa mies pettää. Vielä tätäkin enemmän periksi saanut ei ole koskaan ollut avoliitossa eikä ole tuonut yhtäkään naista näytille vanhempiensa luo. Ikää heillä on 50v- .

        Mieheni vanhempien asenne on talttunut vuosien saatossa, mutta tosipaikan tullen ja kun ongelmat kasaantuvat heillä, mieheni on ensimmäinen, jolta pyydetään apua, mutta viimeinen, jota autetaan. Tosin, emme ole pyytäneetkään apua, mitä apua olemme tarvinneet, olemme se ostaneet muilta, ulkopuolisilta.

        Mitä enemmän osaa ja välittää tutkia omaa perhetaustaa ja muiden rakkaiden läheisten, oppii aika paljon siitä, miten Ei kannata käyttäytyä, ja mitä tuhoa sillä voisi potentiaalisesti saada aikaan. Onneksi miehelläni on luja luonne. :)

        Onni, että isäsi on ollut viisas ja ymmärtänyt tehdä tämän ratkaisun aikanaan ja se, että sinäkin näet tilanteen ja ratkaisun vielä nykyään.

        Meilläkin on miehelläni samankaltainen tilanne. Hän on ainut puolisisaruksistaan, joka hoitaa sairaan isänsä asioita. Muut sisarukset vain sanovat, että heillä on omakin elämä ja muutakin tekemistä ja että heidän isänsä haukkuu heitä eivätkä he halua edes katsomassa käydä. Myös mieheni äiti on sitä mieltä, ettei mieheni tarvitsisi hoitaa isäänsä. Olettaa varmaan, ettei itse ole koskaan vastaavassa tilanteessa avun tarvitsijana.

        Omien vanhempieni suhteen olen päättänyt, että hoidan heidät tarvittaessa parhaani mukaan, ovathan he hoitaneet minut ja auttaneet käytännön asioissa vielä aikuisenakin. Vaikka omat vanhempanikin ovat monesti aika kärkkäitä neuvomaan ym. mistä moni voisi suuttua niin kuitenkin tiedän, että he ovat puolellamme ja haluavat vain, että meillä olisi asiat hyvin ja kaikki itsekkyys ja oman edun tavoittelu puuttuu toisin kuin anopin ja meidän suhteessa.

        Tuo on niin totta, että omaa ja kumppanin perhetaustaa kannattaa tiedostaa, sieltä kuitenkin aika moni käyttäytymismalli opitaan ja myös tietoisesti kannattaa ottaa huomioon, että voisiko itse ajatella laajemmin ja muuttaa omaa toimintaa omien lasten ja lastenlasten takia.

        Mieheni ymmärsi tämän onneksi itse, kun meillä oli paha kriisi ensimmäisen lapsen synnyttyä. Hän koki itsensä riittämättömäksi, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan aiemmin ollut kotia eikä perhettä siis lapsuudessaan.

        Otetaanpa siis taas vain ihan rauhallisesti ja annan sen anopin päteä omissa pienissä jutuissaan ihan niin paljon kuin haluaa ja jatketaan samalla tavalla kuin tähänkin asti niin hyvin menee.


      • voimia!
        sida5 kirjoitti:

        Onni, että isäsi on ollut viisas ja ymmärtänyt tehdä tämän ratkaisun aikanaan ja se, että sinäkin näet tilanteen ja ratkaisun vielä nykyään.

        Meilläkin on miehelläni samankaltainen tilanne. Hän on ainut puolisisaruksistaan, joka hoitaa sairaan isänsä asioita. Muut sisarukset vain sanovat, että heillä on omakin elämä ja muutakin tekemistä ja että heidän isänsä haukkuu heitä eivätkä he halua edes katsomassa käydä. Myös mieheni äiti on sitä mieltä, ettei mieheni tarvitsisi hoitaa isäänsä. Olettaa varmaan, ettei itse ole koskaan vastaavassa tilanteessa avun tarvitsijana.

        Omien vanhempieni suhteen olen päättänyt, että hoidan heidät tarvittaessa parhaani mukaan, ovathan he hoitaneet minut ja auttaneet käytännön asioissa vielä aikuisenakin. Vaikka omat vanhempanikin ovat monesti aika kärkkäitä neuvomaan ym. mistä moni voisi suuttua niin kuitenkin tiedän, että he ovat puolellamme ja haluavat vain, että meillä olisi asiat hyvin ja kaikki itsekkyys ja oman edun tavoittelu puuttuu toisin kuin anopin ja meidän suhteessa.

        Tuo on niin totta, että omaa ja kumppanin perhetaustaa kannattaa tiedostaa, sieltä kuitenkin aika moni käyttäytymismalli opitaan ja myös tietoisesti kannattaa ottaa huomioon, että voisiko itse ajatella laajemmin ja muuttaa omaa toimintaa omien lasten ja lastenlasten takia.

        Mieheni ymmärsi tämän onneksi itse, kun meillä oli paha kriisi ensimmäisen lapsen synnyttyä. Hän koki itsensä riittämättömäksi, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan aiemmin ollut kotia eikä perhettä siis lapsuudessaan.

        Otetaanpa siis taas vain ihan rauhallisesti ja annan sen anopin päteä omissa pienissä jutuissaan ihan niin paljon kuin haluaa ja jatketaan samalla tavalla kuin tähänkin asti niin hyvin menee.

        Tulipa tuolla aiemmin kirjoitettua vähän pitempi viesti, että kirjoitan nyt vain hieman. Viimeinen kappaleesi kiteyttää hyvin sen taktiikan, mikä sinun kannattaakin valita.
        Hänhän on vain ohimenevä vieras teillä.


      • mummo kainuusta
        sida5 kirjoitti:

        Onni, että isäsi on ollut viisas ja ymmärtänyt tehdä tämän ratkaisun aikanaan ja se, että sinäkin näet tilanteen ja ratkaisun vielä nykyään.

        Meilläkin on miehelläni samankaltainen tilanne. Hän on ainut puolisisaruksistaan, joka hoitaa sairaan isänsä asioita. Muut sisarukset vain sanovat, että heillä on omakin elämä ja muutakin tekemistä ja että heidän isänsä haukkuu heitä eivätkä he halua edes katsomassa käydä. Myös mieheni äiti on sitä mieltä, ettei mieheni tarvitsisi hoitaa isäänsä. Olettaa varmaan, ettei itse ole koskaan vastaavassa tilanteessa avun tarvitsijana.

        Omien vanhempieni suhteen olen päättänyt, että hoidan heidät tarvittaessa parhaani mukaan, ovathan he hoitaneet minut ja auttaneet käytännön asioissa vielä aikuisenakin. Vaikka omat vanhempanikin ovat monesti aika kärkkäitä neuvomaan ym. mistä moni voisi suuttua niin kuitenkin tiedän, että he ovat puolellamme ja haluavat vain, että meillä olisi asiat hyvin ja kaikki itsekkyys ja oman edun tavoittelu puuttuu toisin kuin anopin ja meidän suhteessa.

        Tuo on niin totta, että omaa ja kumppanin perhetaustaa kannattaa tiedostaa, sieltä kuitenkin aika moni käyttäytymismalli opitaan ja myös tietoisesti kannattaa ottaa huomioon, että voisiko itse ajatella laajemmin ja muuttaa omaa toimintaa omien lasten ja lastenlasten takia.

        Mieheni ymmärsi tämän onneksi itse, kun meillä oli paha kriisi ensimmäisen lapsen synnyttyä. Hän koki itsensä riittämättömäksi, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan aiemmin ollut kotia eikä perhettä siis lapsuudessaan.

        Otetaanpa siis taas vain ihan rauhallisesti ja annan sen anopin päteä omissa pienissä jutuissaan ihan niin paljon kuin haluaa ja jatketaan samalla tavalla kuin tähänkin asti niin hyvin menee.

        sida5. Sinun kirjoituksesi henkii lämpöä ja ymmärrystä. Jotenkin saan sen kuvan että olet sinut itsesi ja ympäristösi kanssa. Ei tarvitse pullistella ja tehdä toisten elämää epämukavaksi tunteakseen itteänsä hyväksi.

        On todella hienoa että miehesi hoitaa isäänsä ja sinä häntä siihen kannustat. Niinhän se on että ei meitä olisi ellei olisi vanhempiammekaan. He ovat meidät kasvattaneet parhaan kykynsä mukaan.

        Pidetään huolta toisistamme ja annetaan toisillemme sitä hyvää mitä vähänkin pystymme. Näin meidän kaikkien elämä on huomattavasti helpompaa.


    • hopia

      Yksi idea, ota lapset mukaasi ja lähde itse hotelliin/vanhempiesi luo/kavereidesi luo lasten kanssa, äläkä vahingossakaan tapaa miestä tai miehen vanhempia koko sinä aikana kun ovat paikkakunnalla. Jos ihmettelevät, niin kerro, että on asiatonta toimia tuolla tavoin kun anoppisi on toiminut.

      Itselläni on mukava anoppikokelas, ja vaikka asuvatkin lähellä, eikä yökyläilyn tarvetta ole, eivät silti tule tuolla tavoin päsmäröimään, mitä milloinkin tehdään. Jaksamista!

    • jethro

      Sida. Älä nyt sitten ainakaan passaa niitä. Talo elää tavallaan ja vieraat saavat luvan sopeutua siihen.

    • ehdotus vain ;) ;)

      Sida,

      jos haluaisit hieman ylikorostaa miehesi, sinun ja lastesi eli teidän perheen yhteenkuuluvuutta ja tuntemaanne rakkautta, niin laitapa vaikka oikein kaunis kukkakimppu näkyvälle paikalle miehesi "Rakastan sua niin paljon, kulta"-kortin kanssa.

      Pienen perheenne yhteiskuva voisi lisäksi myös toimia.

      Lasten tekemät Isänpäivä- ja äitienpäiväkortit voisi asetella asuntoon,
      strategisille paikoille.

    • surun m

      Ihan syndänjuurta myöten sattuu tuollainen kirjoitus. Miten voitte olla noin itsekkäitä ja kylmiä. Meillä on tänään rakkaan anopin 1v muistotilaisuus. Sairaus vei hänet luoltamme vuosi sitten.

      Tänään kokoonnumme lyhyeen rukoushetkeen hänen haudalleen ja sen jälkeen menemme syömään, missä sitten muistelemme hänen elämäänsä.

      Itse olisin tosi onnellinen jos hän eläisi vielä keskuudessamme. Kaipaan häntä suuresti ja niin kaipaa lapsetkin. Heidän on vaikea ymmärtää ettei mummi enää tule heidän luokseen.

      • sidalle tukea

        Kai käsitit, että kyseessä on kaksi aivan totaalisen eri henkilöä? Vaikka sidan anoppi on periaatteessa, teknisesti sidan lasten mummo, niin asenteensa on todella kaukana perusmummon ihanasta elämänkuvasta.

        Mummot tai isoäidit tai äiditkään kuten isätkään eivät kaikki ole yhtä hyviä ja ihania luonteeltaan. Vaikka sinulla ja lapsillasi oli kunnia ja ilo viettää aikaa mummin kanssa, eivät kaikki mummit ole samanlaisia.

        Jos luit tarkemmin sidan ketjua, niin sait selville, että kyseinen nainen ei ymmärrä yhtään, miksi sidan mies hoitaa isäänsä eli naisen expuolisoa. Hän myös haluaa välttämättä nukkua lasten huoneessa, eli lapset nukkuvat eri huoneessa, ehkä varavuoteissa lattialla, eikö olekin ihanaa mummolta?


    • elämäopettaa

      Nuoret naiset haluaa rikkaan miehen jotta voivat elää instagram elämää.. ja ehkä heidän äitinsä ovat jo olleet niitä jotka eivät halua passata ketään ja ottaa ketään nurkkiinsa yöksi.

    • Oppeliini1

      Miksi ette tarjaisi kompromissiratkaisua: te asutte pisteesä A , vanhemmat pisteessä B, sovitte tapaamisesta puolivälissä, pisteessä C.

      Vanhemmat ja te saavutte sinne silloin kun se kaikille osapuolille sopii. Vietätte yhdessä muutaman tunnin, vanhemmat saavat tilaisuuden jutella pienokaisille, te vanhemmille ja nautitte yhteisen kotona edeltäkäsin valmistetun piknikin, yhdessä.
      Sitten vain jokainen jatkaa omia menojaan.

      Tuossa kenellekään ei tule stressiä ylipitkistä ajomatkoista, yövierailuista jne.

      Muutamassa tunnissa ennättää hyvin vaihtaa kuulumiset!!!!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!

      Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit
      Pitkäveto
      1
      2661
    2. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      148
      1218
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      1105
    4. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      127
      998
    5. Hyvää huomenta 18. luukku

      Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️
      Ikävä
      223
      964
    6. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      206
      929
    7. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      13
      835
    8. Olet sä silti

      Ihana ❤️ tykkään
      Ikävä
      72
      835
    9. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      296
      833
    10. Haluaisin vain varmistua

      Sinusta tarpeeksi.
      Ikävä
      39
      812
    Aihe