Olen hakemassa avioeroa, meillä ei ole avioehtoa. Meillä on kolme yhteistä lasta. Syitä eroon on niin paljon, etten ala niistä tässä jaarittamaan! Mieheni on tuohtunut tulevasta erosta! Hän haukkui minut ns. pystyyn, ja sanoi että minä joudun maksamaan hänelle erosta! Mielestäni se ei kuitenkaan mee niin....avioliitto on kestänyt yli 5 vuotta. Mieheni omistaa talon (rakensi sen entisen avovaimonsa kanssa), ja auton sekä hänellä on osuus isä-vainaan omaisuuteen. Minä omistan vain auton! Joten eikö mieheni joudu todennäköisesti maksamaan minulle osituksessa tasinkoa? Tuskinpa minä joudun hänelle mitään maksamaan, sillä lisäksi avioerossa joudun muuttamaan talosta pois. Valaiskaa mun päivää, te joilla on oikeasti kokemusta!
Mitä minulle jää osituksessa
mimmuli666
7358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lähtökohtaisesti osituksessa kumpaisenkin puolison nettovarallisuus tasataan siten, että rikkaampi antaa omastaan tasinkoa toiselle niin paljon, että puntit ovat tasan.
Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa eli ositusta sovitella, jos poikkeamiseen on laissa (avioliittolain 103 b § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P103b) säädetty peruste.
Avioliittonne on lyhyehkö (laissa ei ole tarkkaa rajaa lyhyelle), mutta kun sen aikana ilmeisesti olet hoitanut kolmea yhteistä lastanne, olet sillä täysin täyttänyt edellytetyn toiminnan yhteisen talouden hyväksi ja varallisuuden kartuttamiseksi (kun mies sen ansiosta on voinut työssä käydä ja varallisuutta kartuttaa).
Jos ositusta soviteltaisiin (siitä päättää oikeuden määräämä pesänjakaja, jos osapuolet eivät asiasta sovi), sovittelu nähdäkseni olisi melko vähäinen poikkeaminen puolittamisesta. Miehen kuolinpesäosuus voi olla avio-oikeudesta vapaana omaisuutena osituksen ulkopuolella, jos vanhemman testamentissa on avio-oikeuden pois sulkeva ehto.
Jos miehlla talo ollut ennen avioliittoa niin sitä ei ole hankittu liiton aikana ja se vaikuttaa tasinkoon.
Täh? Eikös se olekaan merkitsevämpää, mitä omaisuutta osapuolilla on omistuksessaan sillä hetkellä, kun peruste ositukselle muodostuu = kun eron 1-vaihe tulee vireille?
Ei mitään merkitystä milloin talo (tai mitä tahansa muuta omaisuutta) on hankittu, mek.
Kyllä sillä voi olla merkitystä. Ajattelepa tilannetta, missä miehellä on velaton talo vihittäessä ja avioero tulee parin-kolmen vuoden päästä. Olisiko kohtuullista, että (kun vaimo olisi varaton), talo ositettaisiin puoliksi vaimolle, joka ei ollut sen hankkimiseksi tehnyt mitään? Ei olisi. Jos näin tehtäisiin, vaimo saisi miehen kustannuksella perusteetonta taloudellista etua. Tämän välttämiseksi ositusta soviteltaisiin siten, että talo kokonaan tai ainakin osaksi katsottaisiin omaisuudeksi, johon vaimolla ei ole avio-oikeutta ja joka siten jäisi osituksen ulkopuolelle.
AL 103b § 1 momentti
"Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Osituksen sovittelua harkittaessa on otettava erityisesti huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat."
2 momentin 2-kohta
"Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä:
2) että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P103b
Tässä tapauksessahan liitto on kestänyt jo viisi vuotta ja äiti on synnyttänyt ja hoitanut kolme yhteistä lasta. Ihmettelen jos ukko jotain perusteita osituksen sovittelulle löytää. Varmaan kannattaa hakea neuvoja lakimiehiltä hyvissä ajoin.
Se löytyy siitä että se talon on ennen yhteiselämää hankittu ja nykyinen vaimo ei ole paljon osallitunut sen maksamiseen ja ei se lasten hoito sitä omaisuutta kasvata. Tässä tapauksessa vain se omasiuus mikä on hankittu avioliiton aikana olisi kohtuullinen ositusperuste. Jyyri tämän takia avoliitoo on järkevämpi parisuhde muoto ettei tasonkoa tartte maksaa siitä omaisuudesta mihin toinen ei ole hankintaa osallistunut.