Piihin pysäyttäminen

Täysin väärä ohje "alanmieheltä". Pelkällä takilalla veneen vauhti kovassa tuulessa on suurempi kuin piissä (0.5-1.5 solmua). Vastoin yleistä luuloa myös eväöliset pysyvät aika hyvin piissä. Purjeala ei saa olla liian iso ,silloin ei asetu. Kuinka iso- riippuu olosuhteista ja veneestä Rullagenoasta riittää yleensä keulakolmiota lyhyempi lappu ja iso on yleensä jo valmiiksi reivattu. Jos kovenee keli niin sitten aallot vie mennessään ja on parempi vaihtaa piissä makaamisesta suoraan myötätuuleen ajamiseen ja perästä jarruttamiseen. Pääsääntöisesti rannikoista on syytä pysyä erossa kovassa kelissä.
Mistään parkkeraamisesta ei ole kyse vaanpiissä vene liikkuu rauhallisesti sallien lepäämisen, nukkumisen, kokkaamisen tai aamun odottelun vieraaseen satamaan saapuessa.

seppomarrti kirjoitti:

Täysin väärä ohje "alanmieheltä". Pelkällä takilalla veneen vauhti kovassa tuulessa on suurempi kuin piissä (0.5-1.5 solmua). Vastoin yleistä luuloa myös eväöliset pysyvät aika hyvin piissä. Purjeala ei saa olla liian iso ,silloin ei asetu. Kuinka iso- riippuu olosuhteista ja veneestä Rullagenoasta riittää yleensä keulakolmiota lyhyempi lappu ja iso on yleensä jo valmiiksi reivattu. Jos kovenee keli niin sitten aallot vie mennessään ja on parempi vaihtaa piissä makaamisesta suoraan myötätuuleen ajamiseen ja perästä jarruttamiseen. Pääsääntöisesti rannikoista on syytä pysyä erossa kovassa kelissä.
Mistään parkkeraamisesta ei ole kyse vaanpiissä vene liikkuu rauhallisesti sallien lepäämisen, nukkumisen, kokkaamisen tai aamun odottelun vieraaseen satamaan saapuessa.

Lue lisää

"Mistään parkkeraamisesta ei ole kyse vaanpiissä vene liikkuu rauhallisesti sallien lepäämisen, nukkumisen, kokkaamisen tai aamun odottelun vieraaseen satamaan saapuessa"

Muista jatkuva tähystys ja hommaa miehistöä, kunnon navigaatiovehekeet ja taidot niin ei tarvitse odotella suojasatamaan menoa.

täysinväärohje kirjoitti:

"Mistään parkkeraamisesta ei ole kyse vaanpiissä vene liikkuu rauhallisesti sallien lepäämisen, nukkumisen, kokkaamisen tai aamun odottelun vieraaseen satamaan saapuessa"

Muista jatkuva tähystys ja hommaa miehistöä, kunnon navigaatiovehekeet ja taidot niin ei tarvitse odotella suojasatamaan menoa.

Lue lisää

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

Lue lisää

Ko. veneen nimessä meri ja tuuli on kirjoitettu erikseen ja kyseessä on saksalainen kouluvene, jossa oli ammattikippari. Tuosta on ollut pari juttua saksalaisessa Yacht-lehdessä. Yksi kuolleista oli paikallinen pelastusmies. Keli ei ollut edes mitenkään erityisen kova ja vene oli normaalisti menossa satamaan tietämättä, että ko. aallokossa niin ei olisi saanut tehdä, koska voimakas madaltuminen satamaa lähestyttäessä nostaa valtavan aallokon.

Joakim1 kirjoitti:

Ko. veneen nimessä meri ja tuuli on kirjoitettu erikseen ja kyseessä on saksalainen kouluvene, jossa oli ammattikippari. Tuosta on ollut pari juttua saksalaisessa Yacht-lehdessä. Yksi kuolleista oli paikallinen pelastusmies. Keli ei ollut edes mitenkään erityisen kova ja vene oli normaalisti menossa satamaan tietämättä, että ko. aallokossa niin ei olisi saanut tehdä, koska voimakas madaltuminen satamaa lähestyttäessä nostaa valtavan aallokon.

Lue lisää

Muistini mukaan tuulta oli vain 6 Bf ja minusta selvä kipparin moka. Satama oli kyllä suljettu juuri aallokon vuoksi ja kipparin olisi pitänyt tietää muutenkin. Nyrkkisääntönä kun veden sysyys on puolet aallon pituudesta niin on vaara. Oikeus ilmeisesti vapautti syytteistä. Vastaavia satamia Portugalissa on monia ja lähempänä wattimerellä lisää. Syvyyttä voi olla 4-5 metriä mutta maininkikin murtuu vaarallisesti. Sama pätee luonnon satamissa saarilla veden mataloituessa. Ei auta vaikka paikkasijainti gepsillä olisi tarkka.
Mutta vielä takaisin aiheeseen: Usein piihin asettumiseen riittää kryssissä kun vain tekee vastakäännöksen koskematta skuutteihin. Styyrpuurin halssi olisi edullisempi. Eväkölisellä olen kuvitellut eduksi pitää veneen liikkeessä hitaasti eteenpäin. Ehkä kölissä on paremmin pitoa.Yön aikana menettää 15-20 mailia matkaa leen suuntaan. Ruorin pistän kiinni, ettei remppaa. Asennolla voi olla pieni merkitys vaikkei oikein ohjailunopeutta olekaan mutta lateraalipintaa kylläkin.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

Lue lisää

Seppomartti kirjoittaa ehdottomasti vain asiaa ja juuri niin kuin asia on. Toisaalta on tullut todellakin täysin vääriä ohjeita joltakin, joka ei tiedä.

Todella harvoin on oikeasti tarvinnut pelätä purjehdusreissuilla, mutta yhtä suojasatamaan sisään menoa olen pelännyt. Ja jälkeenpäin todennut, ettei olisi pitänyt mennä, vaikka lopulta mitään pelkäämistä pahempaa ei tapahtunutkaan. Eikä tarvinnut mennä edes niille Itämerta suuremmille vesille, jonne matkalla oltiin.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

Lue lisää

"Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia."

Rannikkopurjehduksessa ei tavitse odotella aamua. Joten ei ole rutiinia.

olet väärässä kirjoitti:

"Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia."

Rannikkopurjehduksessa ei tavitse odotella aamua. Joten ei ole rutiinia.

Jos olet ennestään saaristossa, voit tietenkin mennä minkä hyvänsä saaren taakse suojaan ja satamiinkin pääset. Mutta avomeren puolelta sisääntulo ei ole ollenkaan itsestään selvyys. Ennen gps-aikaa oli sisääntuloväylillä pysyminenkin huonoissa oloissa epävarmaa. Eikä saaristossa muutenkaan jäädä piihin odottelemaan, rannikkopurjehduksella se on jo hyvin varteenotettava vaihtoehto. Ja kun mennään pois Suomen ja Ruotsin saaristoista, tullaan satamiin aina avomereltä, vaikka kuinka vain rannikkoja seilaisi.

olet väärässä kirjoitti:

"Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia."

Rannikkopurjehduksessa ei tavitse odotella aamua. Joten ei ole rutiinia.

Rannikkopurjehduksessa ei tosiaan piihin jääminen ole rutiinia. Hyvä kun tämäkin viisaus tuli selvitetyksi.

vieläkin väärässä kirjoitti:

Jos olet ennestään saaristossa, voit tietenkin mennä minkä hyvänsä saaren taakse suojaan ja satamiinkin pääset. Mutta avomeren puolelta sisääntulo ei ole ollenkaan itsestään selvyys. Ennen gps-aikaa oli sisääntuloväylillä pysyminenkin huonoissa oloissa epävarmaa. Eikä saaristossa muutenkaan jäädä piihin odottelemaan, rannikkopurjehduksella se on jo hyvin varteenotettava vaihtoehto. Ja kun mennään pois Suomen ja Ruotsin saaristoista, tullaan satamiin aina avomereltä, vaikka kuinka vain rannikkoja seilaisi.

Lue lisää

" Mutta avomeren puolelta sisääntulo ei ole ollenkaan itsestään selvyys."

Nykypäivänä se on itsestään selvyys, ei tarvitse rannikoprujehduksella lähteä pahaa keliin esim säätietojen ansiosta. Jos lähtee, niin tietoja suojaisista satamista kyllä piisaa ja monikertaiset navigointijärjestelmät ovat mahdollisia: perinteinen, gps ja glonass.

seppomartti kirjoitti:

Rannikkopurjehduksessa ei tosiaan piihin jääminen ole rutiinia. Hyvä kun tämäkin viisaus tuli selvitetyksi.

Karavaaniveneillä voi ehkä kellua piissä, oikeilla purjepaateilla ei, esmes mintransat on melkein 23 jalkaa, yleinen vene ja ei niita saa pysymää piissä, tuuli ja allot vie meneessään.

olet väärässä kirjoitti:

"Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia."

Rannikkopurjehduksessa ei tavitse odotella aamua. Joten ei ole rutiinia.

Heheh.

Näitä on hauska lukea, kun "asiantuntemusta" riittää...

Juu, ei, Airistolla ei yleensä laiteta piihin, mieluusti ei Lumparnillakaan. ;-!

selvitetään lisää kirjoitti:

Karavaaniveneillä voi ehkä kellua piissä, oikeilla purjepaateilla ei, esmes mintransat on melkein 23 jalkaa, yleinen vene ja ei niita saa pysymää piissä, tuuli ja allot vie meneessään.

Lue lisää

Mikä on "karavaanivene"?

Ei Airistolla kirjoitti:

Heheh.

Näitä on hauska lukea, kun "asiantuntemusta" riittää...

Juu, ei, Airistolla ei yleensä laiteta piihin, mieluusti ei Lumparnillakaan. ;-!

Mahtaa ketutta, ettei asu saaristomerellä.

analyysi kirjoitti:

Mahtaa ketutta, ettei asu saaristomerellä.

En asukaan Saaristomerellä, vaan sen rannalla... :-) :-)

Ei Airistolla kirjoitti:

En asukaan Saaristomerellä, vaan sen rannalla... :-) :-)

Miksi sitten noin älytön nettikäytös?

sönköttäjät kirjoitti:

" Mutta avomeren puolelta sisääntulo ei ole ollenkaan itsestään selvyys."

Nykypäivänä se on itsestään selvyys, ei tarvitse rannikoprujehduksella lähteä pahaa keliin esim säätietojen ansiosta. Jos lähtee, niin tietoja suojaisista satamista kyllä piisaa ja monikertaiset navigointijärjestelmät ovat mahdollisia: perinteinen, gps ja glonass.

Lue lisää

On Suomessakin satamia, joihin sisäänajo voi kovalla kelillä olla vaarallista. Aika harvinaistahan se toki Itämeren oloissa on, kun ei ole isoa maininkia eikä vuorovettä.

Pohjanmeren rannoilla ja mm. Portugalin länsirannikolla tilanne on täysin toinen. Talvella satamien sulkeminen Portugalissa on rutiinia, ja silloin niihin ei todellakaan ole syytä mennä, oli keli merellä mikä vain. Biskajanlahden pohjukka on sitten aivan oma lukunsa. Siellä onnettomuuksia satamiin tulossa ja sieltä lähdössä sattuu jatkuvasti, eikä tarvitse olla edes kovin paha keli.

Haluaisitko vähän tarkemmin selvittää, mikä se itsestäänselvyys oikeastaan on?

analyysi kirjoitti:

Miksi sitten noin älytön nettikäytös?

Mitä on nettikäytös ja miten asuinpaikka vaikuttaa siihen!

Ei itsestäänselvyys kirjoitti:

On Suomessakin satamia, joihin sisäänajo voi kovalla kelillä olla vaarallista. Aika harvinaistahan se toki Itämeren oloissa on, kun ei ole isoa maininkia eikä vuorovettä.

Pohjanmeren rannoilla ja mm. Portugalin länsirannikolla tilanne on täysin toinen. Talvella satamien sulkeminen Portugalissa on rutiinia, ja silloin niihin ei todellakaan ole syytä mennä, oli keli merellä mikä vain. Biskajanlahden pohjukka on sitten aivan oma lukunsa. Siellä onnettomuuksia satamiin tulossa ja sieltä lähdössä sattuu jatkuvasti, eikä tarvitse olla edes kovin paha keli.

Haluaisitko vähän tarkemmin selvittää, mikä se itsestäänselvyys oikeastaan on?

Lue lisää

"Haluaisitko vähän tarkemmin selvittää, mikä se itsestäänselvyys oikeastaan on? "

"tietoja suojaisista satamista kyllä piisaa"

selvitetään lisää kirjoitti:

Karavaaniveneillä voi ehkä kellua piissä, oikeilla purjepaateilla ei, esmes mintransat on melkein 23 jalkaa, yleinen vene ja ei niita saa pysymää piissä, tuuli ja allot vie meneessään.

Lue lisää

Missä kokeilit, ettei minitransat 6.5 metrin vene pysy piissä?

Sps kirjoitti:

Missä kokeilit, ettei minitransat 6.5 metrin vene pysy piissä?

Spekseistä näkee, minitransat on kevyt vene, niin piissä oleminen on aivan älytön ajatus myrkyssä, jolloin mintransat plaanaa ja pääse nopeasti suojaan.

ehottomasti kirjoitti:

"Haluaisitko vähän tarkemmin selvittää, mikä se itsestäänselvyys oikeastaan on? "

"tietoja suojaisista satamista kyllä piisaa"

Tulihan se sieltä, mitä epäilinkin. Ainoastaan jodlarilla voi olla noin kahjoja "tietämyksiä". Ja nyt tunnisti hyvin käsialankin. Kuittaus osumasta tulee vartissa.

no sehän se kirjoitti:

Tulihan se sieltä, mitä epäilinkin. Ainoastaan jodlarilla voi olla noin kahjoja "tietämyksiä". Ja nyt tunnisti hyvin käsialankin. Kuittaus osumasta tulee vartissa.

Tuollaisille nettihörhöille onkin netin, puhelimen, satamaoppaiden yms muiden tietolähteiden käyttö alkeellista.

dbbbb kirjoitti:

Spekseistä näkee, minitransat on kevyt vene, niin piissä oleminen on aivan älytön ajatus myrkyssä, jolloin mintransat plaanaa ja pääse nopeasti suojaan.

Ai kun en huomannut? Minitransat veneillä oli 2014 reitti St Malo- Azorit edestakaisin. Mihin suojaan menit?

analyysi kirjoitti:

Tuollaisille nettihörhöille onkin netin, puhelimen, satamaoppaiden yms muiden tietolähteiden käyttö alkeellista.

Kesti kuittauksen tulo jopa neljä minuuttia.

Sps kirjoitti:

Ai kun en huomannut? Minitransat veneillä oli 2014 reitti St Malo- Azorit edestakaisin. Mihin suojaan menit?

Nettipurjehtijalla on tarkka kyky muodostaa varma mielipide minitransat veneen kyvyttömyydestä pysyä piissä. Kolme köliä ja kaksi peräsintä- voi olla myös hyväkin pysymään piissä. Startissa on 30-35 venettä eli tieto yleisyydestäkin on pielessä. Samoin ajatus valtameren myrskyssä turvaan plaanimisesta yhden hengen miehistöllä on liki mahdoton toteuttaa vaikka varmasti hetken komeasti plaanaakin.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

Lue lisää

Komppaan seppomarttia. Minun kokemukseni vaaratilanteista ovat juuri satamaan menoista. KOVEMMILLA keleillā edustalla voi olla keljuja murtuvia / vaarallisia aaltoja, jolloin ainakin minä olen muutamia öitā jäänyt piihin odottamaan aikaa parempaa eli aamua.

sepppomartti kirjoitti:

Nettipurjehtijalla on tarkka kyky muodostaa varma mielipide minitransat veneen kyvyttömyydestä pysyä piissä. Kolme köliä ja kaksi peräsintä- voi olla myös hyväkin pysymään piissä. Startissa on 30-35 venettä eli tieto yleisyydestäkin on pielessä. Samoin ajatus valtameren myrskyssä turvaan plaanimisesta yhden hengen miehistöllä on liki mahdoton toteuttaa vaikka varmasti hetken komeasti plaanaakin.

Lue lisää

Seppomartti taas on koko ajan tulossa valtameripurjehdukselta rannikolle ja muutenkin katsoo omaa napasaan. Tiedoksesi, että tämä on suomalainen palsat suomessa ja meidän meri on itämeri ja tänne valtamerikikkasi ovat älyttömiä.

konteksti hukassa kirjoitti:

Seppomartti taas on koko ajan tulossa valtameripurjehdukselta rannikolle ja muutenkin katsoo omaa napasaan. Tiedoksesi, että tämä on suomalainen palsat suomessa ja meidän meri on itämeri ja tänne valtamerikikkasi ovat älyttömiä.

Lue lisää

Ei todellakaan ole mikään valtamerille rajoittuva juttu. Pätee kaikkeen muuhun kuin saariston sisällä tehtäviin matkoihin. Siis aina kun ollaan tekemisissä avomeren kanssa, jopa Suomenlahdella.

konteksti kohdillaan kirjoitti:

Ei todellakaan ole mikään valtamerille rajoittuva juttu. Pätee kaikkeen muuhun kuin saariston sisällä tehtäviin matkoihin. Siis aina kun ollaan tekemisissä avomeren kanssa, jopa Suomenlahdella.

Lue lisää

Suomen eteläranniko on yksi maailman suuriimpia kivipelto, siltikin kukaan täysipäinen ei jää yöksi piihiin odottelemaan satamaan pääsyä. Nykypäivänä karta ovta ajana tasalla ja on erilaisia navigointimentelimä joiden kaikkien avulla lähestyminen onnistuu kelissä kuin kelissä.

faktat esille. kirjoitti:

Suomen eteläranniko on yksi maailman suuriimpia kivipelto, siltikin kukaan täysipäinen ei jää yöksi piihiin odottelemaan satamaan pääsyä. Nykypäivänä karta ovta ajana tasalla ja on erilaisia navigointimentelimä joiden kaikkien avulla lähestyminen onnistuu kelissä kuin kelissä.

Lue lisää

Ensinnäkin, ovatko Suomenlahden kaikki rannat Suomen rannikkoa? Toiseksi, Itämeri ei ole valtameri ja huomattavan suuri osa satamien sisäänmenoista aukeaa suoraan avomerelle. Eikä kyse ole siitä, etteikö sisäänmenoa löytäisi, vaan siitä, ettei siitä uskalla mennä.

Joskus on itse mennyt, vaikka ei olisi pitänyt. Jälkeepäin vain totesi, että tuurilla tultiin. Suomessa sellaisia satamia ei ole montaa, mutta niitäkin on. Taitaa olla useampiakin Pohjanlahdella.

Taisipa taas vain olla turhia helmiä jodlarille...

Suomenlahti kirjoitti:

Ensinnäkin, ovatko Suomenlahden kaikki rannat Suomen rannikkoa? Toiseksi, Itämeri ei ole valtameri ja huomattavan suuri osa satamien sisäänmenoista aukeaa suoraan avomerelle. Eikä kyse ole siitä, etteikö sisäänmenoa löytäisi, vaan siitä, ettei siitä uskalla mennä.

Joskus on itse mennyt, vaikka ei olisi pitänyt. Jälkeepäin vain totesi, että tuurilla tultiin. Suomessa sellaisia satamia ei ole montaa, mutta niitäkin on. Taitaa olla useampiakin Pohjanlahdella.

Taisipa taas vain olla turhia helmiä jodlarille...

Lue lisää

"
Taisipa taas vain olla turhia helmiä jodlarille... "

Tietokoneen piitä turhaan kuluttavat ja piissä majailevat täällä jodlaavat. Pitkiä viestejä ja turhanpäivästä jankkausta heillä. Vanhuus ei taida tulla yksin.

katopeiliin kirjoitti:

"
Taisipa taas vain olla turhia helmiä jodlarille... "

Tietokoneen piitä turhaan kuluttavat ja piissä majailevat täällä jodlaavat. Pitkiä viestejä ja turhanpäivästä jankkausta heillä. Vanhuus ei taida tulla yksin.

Lue lisää

Eipä ollut ainakaan yllätys tämäkään jodlarin kuittaus. Oli se tollous sen verran helposti tunnistettavaa.

biscaya kirjoitti:

Komppaan seppomarttia. Minun kokemukseni vaaratilanteista ovat juuri satamaan menoista. KOVEMMILLA keleillā edustalla voi olla keljuja murtuvia / vaarallisia aaltoja, jolloin ainakin minä olen muutamia öitā jäänyt piihin odottamaan aikaa parempaa eli aamua.

Lue lisää

"KOVEMMILLA keleillā edustalla voi olla keljuja murtuvia / vaarallisia aaltoja"

Murtuvia aaltojahan itämerellä riittää., ikea lainelautalijoiden paratiisi;-)

Valtameripurjehduksellakin on mahdollista valita truvallisesti lähestyttäviä satamia, onhan sateliittipuhelimet ja -nettiyhteydet yms, joilla voi ottaa selvää satamien olosuhteista.

konteksi hukassa kirjoitti:

"KOVEMMILLA keleillā edustalla voi olla keljuja murtuvia / vaarallisia aaltoja"

Murtuvia aaltojahan itämerellä riittää., ikea lainelautalijoiden paratiisi;-)

Valtameripurjehduksellakin on mahdollista valita truvallisesti lähestyttäviä satamia, onhan sateliittipuhelimet ja -nettiyhteydet yms, joilla voi ottaa selvää satamien olosuhteista.

Lue lisää

Tänään on surffattu Kalasatamassa. Sataman sisäänmeno käy hankalaksi vähemmästäkin kuin myrskystä.

Valtamerellä seuraavaan satamaan matkaa on satoja maileja. Kumpi on älykkäämpää ja vaivattomampaa, mennä siihen seuraavaan vai odottaa aamuun? Olosuhteet eivät nettiä selaamalla parane.

tollous säilyy kirjoitti:

Eipä ollut ainakaan yllätys tämäkään jodlarin kuittaus. Oli se tollous sen verran helposti tunnistettavaa.

Lisätään huonovointisuutta:

https://www.youtube.com/watch?v=OKotiVS5v2Y

Tuollaisilla purjehditaan satamaan ja jätetään piissä kelluminen heikkopäisimmille, joten get a Life.

voit huonosti kirjoitti:

Lisätään huonovointisuutta:

https://www.youtube.com/watch?v=OKotiVS5v2Y

Tuollaisilla purjehditaan satamaan ja jätetään piissä kelluminen heikkopäisimmille, joten get a Life.

Lue lisää

Palataan asiaan sen jälkeen kun olet päässyt eroon vaipoistasi

täysinväärohje kirjoitti:

"Mistään parkkeraamisesta ei ole kyse vaanpiissä vene liikkuu rauhallisesti sallien lepäämisen, nukkumisen, kokkaamisen tai aamun odottelun vieraaseen satamaan saapuessa"

Muista jatkuva tähystys ja hommaa miehistöä, kunnon navigaatiovehekeet ja taidot niin ei tarvitse odotella suojasatamaan menoa.

Lue lisää

Tämän sankarin ja alanmiehen kommentit kannattaa suoraan sivuuttaa. Nämä pojat eivät purjeveneessä rätteihin koskekkaan.

Avomerellä piihin asettuminen on täysin toimiva myrskytaktiikka.

seppomartti kirjoitti:

Jälleen väärä ohje. Myrskyllä rannan lähestyminen on vaarallisin vaihe koko purjehduksessa, vaikka on " kunnon navigaatiovehekeet ja taidot". Kun siis viittasin vieraaseen satamaan tai ankkuripaikkaan saapumiseen niin se on myrskyolosuhteissa- ja usein muulloinkin- syytä tehdä valoisana aikana. Piihin jääminen ja aamun odottelu on ihan rutiinia. Vene hoitaa itsensä ja yhtä lukuun ottamatta muut nukkuvat.
Lue esim. suojasatamaan pyrkineestä suomakaiselta kuulostavalta s/y Merituuli -onnettomuudesta, missä kuoli kaksi ja X-482 (?) meni ympäri sataman suulla ja tuhoutui. Suojasatamaan puolivälisin pyrkiminen on vaarallisempaa kuin merellä pysyminen. Näin, vaikka meri olisi tyyni ja kirkas päivä, kuten viereisen ketjun Pääsiäissaarelle pyrkineen veneen tuhovideo näyttää.

Lue lisää

Juurikin näin. Alanmies ei ole koskaan purjehtinutkaan

selvitetään lisää kirjoitti:

Karavaaniveneillä voi ehkä kellua piissä, oikeilla purjepaateilla ei, esmes mintransat on melkein 23 jalkaa, yleinen vene ja ei niita saa pysymää piissä, tuuli ja allot vie meneessään.

Lue lisää

Vai että oikeilla purjepaateilla :D Mistä vitusta näitä saaristomeren keke ruusbereita oikein löytyy

analyysi kirjoitti:

Miksi sitten noin älytön nettikäytös?

koska ei oikeasti asu saaristomerellä saatiko minkään lätäkön äärellä. Paskasta jutusta päätellen sisäsavolainen

dbbbb kirjoitti:

Spekseistä näkee, minitransat on kevyt vene, niin piissä oleminen on aivan älytön ajatus myrkyssä, jolloin mintransat plaanaa ja pääse nopeasti suojaan.

Eli et missään koska et osaa purjehtia.

"Spekseistä näkee" xD

konteksti hukassa kirjoitti:

Seppomartti taas on koko ajan tulossa valtameripurjehdukselta rannikolle ja muutenkin katsoo omaa napasaan. Tiedoksesi, että tämä on suomalainen palsat suomessa ja meidän meri on itämeri ja tänne valtamerikikkasi ovat älyttömiä.

Lue lisää

Älä ikinä ota ketään kyytiisi jos purjehdit.

voit huonosti kirjoitti:

Lisätään huonovointisuutta:

https://www.youtube.com/watch?v=OKotiVS5v2Y

Tuollaisilla purjehditaan satamaan ja jätetään piissä kelluminen heikkopäisimmille, joten get a Life.

Lue lisää

Makee juttu, harmi kun et ole ikinä itse purjehtinut edes optarilla

Selkeän tuntuinen ohje. Pitää joskus kokeilla.

Jos tuon genualla tekee vähänkään kovemmassa tuulessa, saalinki tulee helposti läpi. Osin rullatulla genualla tai fokalla ei tuota ongelmaa ole.

Joakim1 kirjoitti:

Jos tuon genualla tekee vähänkään kovemmassa tuulessa, saalinki tulee helposti läpi. Osin rullatulla genualla tai fokalla ei tuota ongelmaa ole.

Hyvä lisäys :)

Voisitko kertoa tarkemmin tuosta piihin laitosta???

bav kirjoitti:

Voisitko kertoa tarkemmin tuosta piihin laitosta???

Minkälaista tarkennusta kaipaat? Tuossa 7.11.klo 18:02 viestissä on mielestäni kutakuinkin kaikki mitä tarvitaan...

Minulla on nykyaikainen 37 jalkainen C/R-vene. Se pysyy piissä keulapurje sisäänrullattuna ja iso kakkosreivissä. Peräsimen asennolla ei ole merkitystä. Piissä olemista kannattaa harjoitella, kuten kaikkea muutakin veneen hallintaa.

2-3 kirjoitti:

Minulla on nykyaikainen 37 jalkainen C/R-vene. Se pysyy piissä keulapurje sisäänrullattuna ja iso kakkosreivissä. Peräsimen asennolla ei ole merkitystä. Piissä olemista kannattaa harjoitella, kuten kaikkea muutakin veneen hallintaa.

Lue lisää

Veneesi ei ole "piissä" eikä pysy kovassa kelissä noin. Oleellinen osa puuttuu eli pakitettu keulapurje. Puhutaan eri asiasta jos pelkällä isopurjeella ajellaan.

seppomartti kirjoitti:

Veneesi ei ole "piissä" eikä pysy kovassa kelissä noin. Oleellinen osa puuttuu eli pakitettu keulapurje. Puhutaan eri asiasta jos pelkällä isopurjeella ajellaan.

Kokeilu tehty 14 m/s tuulessa noin metrisessä kasvavassa aallokossa, eli kohtuu rauhallisissa oloissa merenkäynnin osalta. Keulapurjeen avaus väärälle puolelle teki veneestä rauhattomamman niissä oloissa. Veneen sai pois "piistä" rullaamalla fokan kokonaan auki väärälle puolelle ja löysäämällä ison skuuttia, eli kun pakilla peräsin jaksoi ohjata keulan pois tuulesta. Tämä oli ainut keino päästä liikkeelle purjeilla, joten aika tukevasti keula pysyi itsestään tuulta vasten.

2-3 kirjoitti:

Kokeilu tehty 14 m/s tuulessa noin metrisessä kasvavassa aallokossa, eli kohtuu rauhallisissa oloissa merenkäynnin osalta. Keulapurjeen avaus väärälle puolelle teki veneestä rauhattomamman niissä oloissa. Veneen sai pois "piistä" rullaamalla fokan kokonaan auki väärälle puolelle ja löysäämällä ison skuuttia, eli kun pakilla peräsin jaksoi ohjata keulan pois tuulesta. Tämä oli ainut keino päästä liikkeelle purjeilla, joten aika tukevasti keula pysyi itsestään tuulta vasten.

Lue lisää

Minusta purjevene piissä, lägga bi, beidrehen, heave-to on tarkoittanut etupurjeen skuuttaamista väärin eli pakittamaan. Siis menetelmää. Purjeveneen saa joissakin olosuhteissa kulkemaan johonkin suuntaan (muttei muihin) myös itsekseen mutta - se ei yleisesti terminologiassa ole veneen asettamista piihin. Lähes täysvastaiseen eväkölinenkin kulkee kun keulapurjeen skuuttaa hieman liian kireäksi ja ison hieman löysäksi. Vauhti säilyy aika hyvänä isossakin aallokossa. Pitkäköliset saattavat pysyä kovassa tuulessa kuin piihin asetetut purret pelkällä trysailill tai pelkällä runsaasti reivatulla isolla. "2-3" väitteeseen, että moderni eväkölivene pysyisi keule tuulessa pelkällä isolla en usko pätkääkään. Tilanne ei ole stabiili ja aalto muljauttaa veneen pois asennosta. Iso täyttyy, vene kallistuu ja lähtee liikkeelle kunnes nousee liikaa ja iso lepattaa. Se puolesta vaarantaa kovassa tuulessa purjeen.
Etupurjeen pakittaminen perinteisessä pii- metodissa rauhoittaa veneen liikkeet ja menetelmä on stabiili. Vene ei luiskahda minnekään muuhun asentoon.

seppomartti kirjoitti:

Minusta purjevene piissä, lägga bi, beidrehen, heave-to on tarkoittanut etupurjeen skuuttaamista väärin eli pakittamaan. Siis menetelmää. Purjeveneen saa joissakin olosuhteissa kulkemaan johonkin suuntaan (muttei muihin) myös itsekseen mutta - se ei yleisesti terminologiassa ole veneen asettamista piihin. Lähes täysvastaiseen eväkölinenkin kulkee kun keulapurjeen skuuttaa hieman liian kireäksi ja ison hieman löysäksi. Vauhti säilyy aika hyvänä isossakin aallokossa. Pitkäköliset saattavat pysyä kovassa tuulessa kuin piihin asetetut purret pelkällä trysailill tai pelkällä runsaasti reivatulla isolla. "2-3" väitteeseen, että moderni eväkölivene pysyisi keule tuulessa pelkällä isolla en usko pätkääkään. Tilanne ei ole stabiili ja aalto muljauttaa veneen pois asennosta. Iso täyttyy, vene kallistuu ja lähtee liikkeelle kunnes nousee liikaa ja iso lepattaa. Se puolesta vaarantaa kovassa tuulessa purjeen.
Etupurjeen pakittaminen perinteisessä pii- metodissa rauhoittaa veneen liikkeet ja menetelmä on stabiili. Vene ei luiskahda minnekään muuhun asentoon.

Lue lisää

Uskotko sitten, että katamaraani pysy ”piissä” ilman keulapurjetta?
http://www.sailmagazine.com/cruising/heavy-weather-strategies-when-sailing-catamaran
”Pii”-sanan oikea ja alkuperäinen merkitys on minusta toissijainen asia, silloin kun tarkoitetaan veneen kulun saattamista rauhalliseen ajelehtimiseen.

2-3 kirjoitti:

Uskotko sitten, että katamaraani pysy ”piissä” ilman keulapurjetta?
http://www.sailmagazine.com/cruising/heavy-weather-strategies-when-sailing-catamaran
”Pii”-sanan oikea ja alkuperäinen merkitys on minusta toissijainen asia, silloin kun tarkoitetaan veneen kulun saattamista rauhalliseen ajelehtimiseen.

Lue lisää

Olemme eri mieltä niin monesta asiasta, ettei kannata jankata. Myrskyssä selviämiskeino katamaranilla on suoraan myötätuuleen ajelehtiminen ja perään Jordan's series drogue. Ei liity rannikkopurjehdukseen. Tuskin monirunkoveneen piihin asettaminen ratkaisevasti poikkeaa yksirunkoisesta sillon kun se tehdään selostamallani tavalla koska balanssi perustuu kahteen purjeeseen eikä runkoon. Kun et saanut venettäsi asettumaan pakitetulla keulapurjeella niin todennäköinen syy on liian suuri purjepinta keulassa. Vaatii lisää säätöä ja kokeilua. Katti voi olla jopa hyvä koska teoriassa matala köli on eduksi ja veneen liukuessa sivuttain jää tuulenpuolelle tyvenempää vettä kuin valaisi öljyä veteen (Eric Hiscockin ohjeita 40v takaa). Ja tämä oli teoriapähkäily kun katista ei ole omaa kokemusta.

seppomartti kirjoitti:

Olemme eri mieltä niin monesta asiasta, ettei kannata jankata. Myrskyssä selviämiskeino katamaranilla on suoraan myötätuuleen ajelehtiminen ja perään Jordan's series drogue. Ei liity rannikkopurjehdukseen. Tuskin monirunkoveneen piihin asettaminen ratkaisevasti poikkeaa yksirunkoisesta sillon kun se tehdään selostamallani tavalla koska balanssi perustuu kahteen purjeeseen eikä runkoon. Kun et saanut venettäsi asettumaan pakitetulla keulapurjeella niin todennäköinen syy on liian suuri purjepinta keulassa. Vaatii lisää säätöä ja kokeilua. Katti voi olla jopa hyvä koska teoriassa matala köli on eduksi ja veneen liukuessa sivuttain jää tuulenpuolelle tyvenempää vettä kuin valaisi öljyä veteen (Eric Hiscockin ohjeita 40v takaa). Ja tämä oli teoriapähkäily kun katista ei ole omaa kokemusta.

Lue lisää

Et ilmeisesti jaksanut katsoa viimeistä kohtaa "Parking the cat". Siinä ei käytetä keulapurjetta, vaan on pelkkä takapurje, kuten minulla.

Kiitos hyvästä ohjeesta, joskus kauan aikaa sitten tätä harjoiteltiin. Pitääpä ottaa tämä ensikesän harjoituksiin mukaan..

2-3 kirjoitti:

Uskotko sitten, että katamaraani pysy ”piissä” ilman keulapurjetta?
http://www.sailmagazine.com/cruising/heavy-weather-strategies-when-sailing-catamaran
”Pii”-sanan oikea ja alkuperäinen merkitys on minusta toissijainen asia, silloin kun tarkoitetaan veneen kulun saattamista rauhalliseen ajelehtimiseen.

Lue lisää

Kyllä te suomalaiset olette syystäkin ansainneet tuon vajaapäisyyden leiman kun pitää joka vitun asiasta vääntää

Kuin tyylillään...
Minä olen tykännyt piissä olemisesta nimenomaan siksi, että vene on lähes paikoillaan. Ruokatauko tms. onnistuu pienemmälläkin selällä eikä tärvitse tähystämisessä olla niin tarkkana.

Minä olen aloittanut purjehtimiset vielä aikaisemmin. Jo 70-luvun puolivälissä opin, että toisinaan kannattaisi jäädä odottamaan parempia olosuhteita sisäänmenoon. Sen jälkeen olen useammankin kerran osannut niin tehdä, ettei tarvitsisi paskat housuissa ja veneensä sekä henkensä kaupalla yrittää epävarmaa sisäänmenoa. Odottelu voi joskus olla tylsää ajan tappamista, mutta se selvästi onnen koettelua parempi vaihtoehto.

Jopa Suomen saaristossa on sellaisia kapeita sisäänmenoja, joista ei pidä isossa aallokossa mennä. Täällä vain seuraava satama on niin lähellä, ettei tarvitse jäädä odottelemaan.

turhia hylkyjä kirjoitti:

Minä olen aloittanut purjehtimiset vielä aikaisemmin. Jo 70-luvun puolivälissä opin, että toisinaan kannattaisi jäädä odottamaan parempia olosuhteita sisäänmenoon. Sen jälkeen olen useammankin kerran osannut niin tehdä, ettei tarvitsisi paskat housuissa ja veneensä sekä henkensä kaupalla yrittää epävarmaa sisäänmenoa. Odottelu voi joskus olla tylsää ajan tappamista, mutta se selvästi onnen koettelua parempi vaihtoehto.

Jopa Suomen saaristossa on sellaisia kapeita sisäänmenoja, joista ei pidä isossa aallokossa mennä. Täällä vain seuraava satama on niin lähellä, ettei tarvitse jäädä odottelemaan.

Lue lisää

" saaristossa on sellaisia kapeita sisäänmenoja, joista ei pidä isossa aallokossa mennä. "

öö, saaristossa ei ole isoa allokkoa purjealuksille, soutuveneille ja soutujollille voi ollakin.

23+22 kirjoitti:

" saaristossa on sellaisia kapeita sisäänmenoja, joista ei pidä isossa aallokossa mennä. "

öö, saaristossa ei ole isoa allokkoa purjealuksille, soutuveneille ja soutujollille voi ollakin.

Lue lisää

Päinvastoin, jollalla voi vaikka laskea koskea ja tulla vaikka rantaan murtuvien aaltojen läpi. Isolla veneellä käy hyvin vaikeaksi.

Niinpä.

Kokeile. Tutustu. Hae elämyksiä. Jne.

Sitähän se harrastus on. Itsekin aikanaan piissäkin maanneena, nauti purjehduksesta niin kauan kuin sitä kestää.