Olemme seurustelleet nyt tyttöystäväni kanssa sellaiset 1,5 vuotta. Rakkaus kukoistaa.
Haluaisimme naimisiin mutta ensin halutaan olla vähän aikaa kihloissa. Miten tämä homma toimii?
En ole aiemmin ollut kihloissa :)
Meenkö vaan kauppaan ja ostan hänelle ja itelle sormukset ja pyydän vaimokseni?
Haluaisimme naimisiin mutta ensin halutaan olla vähän aikaa kihloissa. Miten tämä homma toimii?
En ole aiemmin ollut kihloissa :)
Meenkö vaan kauppaan ja ostan hänelle ja itelle sormukset ja pyydän vaimokseni?
Vastaukset 18
Vanhimmat
en kai pyydä häntä kihloihin vaan naimisiin?
hän kunnoittaa perinteitä. Tarkoitus on mennä naimisiin?
Pitääkö meidän ensin mennä kihloihin ja sitten vasta kuuluuttaa asiasta. Onko tapana järjestää jotain kihlajaisjuhlia?
Varmaankin ihmiset kyselee, että millloin naimisiin mennään
Anteeksi tyhmyyteni, olen vain rakastunut ja hassu miääs, joka haluaa tehdä kaikkensa naisensa eteen.
sinä ens hätään vaimoksesi pyydä, jos tarkoitus on mennä kihloihin.
Voit käydä itse ostamassa sormukset tai pyytää parempaa puoliskoasi mukaan. Tai joskus arjen ostosten yhteydessä ohjaat hänet vaivihkaa kultasepänliikkeeseen.
Tai ostat sormukset ja pidätte juhlallisen illallisen ja... mielikuvitus on vapaa. Kihlautumiselle ei ole sääntöjä.
Muista sitten kanssa, että avioeron ainoa syy on, että ollaan menty naimisiin.
Yhdessä sormusten ostoon että tulee molemmille mieleiset (ei tarvitse olla samanlaiset). Sitten pieni kahdenkeskinen hetki jolloin vaihdatte sormukset. Ja kihlaushan on lupaus avioliitosta, joten hetken mielijohteesta siihen ei kannata rynnätä. Voi viettää kihlajaiset tai ilmoittaa vain että ollaan kihlauduttu. Minä ja mieheni olimme 7vuotta kihloissa ja sen jälkeen menimme naimisiin, yhteistä taivalta jo yli 20 vuotta.
Olemme ajatelleet menevämme naimisiin parin vuoden sisällä, onko väärin kosia siis nyt ja mennä kihloihin?
Tämä minun naiseni arvostaa ehkä enemmän sitä, että se tulis vähän yllätyksenä.
ei ole yllätystä jos mennään yhdessä korukauppaan
Yllätys on minusta romanttisempi ja mukavampi keino, ainakin jos olet varma hänen suostumisestaan. Minusta pitäisi kosia, sillä kihlaus on lupaus avioliitosta. Järjestä hänelle jotain spesiaalia, kuten vaikka hieno kynttiläillallinen tunnelmallisessa ravintolassa ja anna vaikka tarjoilijalle etukäteen kirjoittamasi kirje tyttöystävällesi, jossa kosit häntä. Tarjoilija voi sitten tuoda sen alkupalaksi tai vaikka jälkiruoaksi tyttöystävällesi. Keksi jotakin ainutkertaista, sillä se hetki jää varmasti ikuisesti mieleen. Sitten voitte mennä yhdessä sormuskauppaan sen jälkeen.
Olisi kiva tietää, miten kävi ja kuinka homman hoidit kotiin=)
Joo kiitosta vaan, pitää keksiä jotain.
Olen kyllä varma hänen suostumuksestaan.
Miten lie sitten juhlien kanssa..?
Tietenkin kihlaus on henkilökohtainen asia ja jokainen tekee sen omalla tyylillään. Mutta ainakin olen henkilökohtaisesti, ja useissa keskusteluissa on tullut ilmi että moni nainen ajattelee näin, sitä mieltä, että kihlaus ja kosinta on niin intiimi asia, ettei ravintola ole siihen todellakaan oikea ympäristö. Itse ainakin kiusaantuisin suunnattomasti, jos minua kosittaisiin ravintolassa monen silmäparin edessä. Se on mielestäni jälleen kerran sellaista jenkkimeininkiä.
Minusta paras kosinta vaatisi ainoastaan sen, että se tulisi yllätyksenä ja olisimme kahdestaan rakkaani kanssa. Rauhallinen paikka ja kahdestaan. Mielellään tietysti joku meille tärkeä paikka, mutta muita vaatimuksia ei juuri ole.
Voithan kosia tyttöystävääsi ilman sormuksia ja sitten menette yhdessä kultasepänliikkeeseen. Näin asia olisi yllätys ja sormuksetkin olisi sitten kerralla mieleiset ja sopivan kokoiset.
Kihloihin meneminen on lupaus avioliitosta, joten miksi et voisi suoraan kysyä, tuletko vaimokseni tms? Ei kai ole järkevää mennä kihloihin vain kihloihin menemisen vuoksi? Vaikka monet tätäkin tekevät ja tietenkin se on loppupeleissä ihan jokaisen oma asia, minkä vuoksi kihloihin menee. Mutta jos ajattelee asiaa perinteisesti, niin naimisiinhan sitä silloin ollaan menemässä.
Joka tapauksessa tärkeintä on, että kosit tyttöystävääsi sinusta parhaalta tuntuvalla tavalla.
mutta sopivan löytäminen ilman kokeilemista on vaikeata, voin toki salaa ottaa sormen mitat mutta jos ei ole sopiva niin se on jo pitkä miiinus.
oikeasti teenkö hirveän väärin jos mennään kosinnan jälkeen yhessä korukauppaan
rahaa ei tosin oo paljoa mulla, millä rahalla saa
sormukset? olen rutiköyhä
ei ole väärin mennä korukauppaan kihlaussopimuksen jälkeen yhdessä. Ei tarvitse olla sormuksia hommattuina, kosia voi ilmankin. Minäkin suosittelen jotain teille tärkeää paikkaa, jossa voitte olla kahdestaan ja siinä kosit. Jotain speciaalia siihen mukaan. Näin pimeällä ajalla kynttilät ovat kivoja tunnelmanluojia, jos olette ihan kotosalla. Ja sitten tytön lempimusiikkia (jos on sopivaa) hiljaa soimaan taustalle..Tai kävely ulkona pakkasessa johonkin paikkaan, jossa olette käyneet ekojen treffien aikaan/suudelleet tai mikä nyt ois semmonen "teidän paikka" ja siinä kosit. Mielikuvitus vain on rajana :). Tsempppiä teille!
Kihlajaisjuhlia ei hirveän usein järjestetä, mutta jos haluatte järjestää, niin tietenkin voitte. Jossain tapauksissa on tehty niin, että kihlaparin vanhemmille tarjotaan esim. kahvit ja siten samalla he voivat tutustua toisiinsa, jos eivät ole ennen tavanneet.
laitatte vaan sormukset sormiin ja leikitte olevanne onnellisia...
onnellisia, koska sitä olemme.
taitaa itselläsi olla esittämistä tai sitten sulla ei ole ketään. veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa.
et ole löytänyt ketään ja noidut onneasi niihin, jotka ovat onnellisia.
meijjän suhde ei ole pintaliitoa, kumpikaan meistä ei ole malleja, suhde perustuu rakkauteen, luottamukseen ja yhteiseen tulevaisuuteen.
tämä ei ole mikään kulissisuhde, minun ei tarvitse pönkittää itsetuntoani tehdäkseni sellaista.
anteeksi vaan, näin se on
onneasi, nyt olen varma, ettei sitä ole!
Leiki pois, parempi sekin kuin ei mitään. Ja vielä sen verran, että kumppania et voi ikinä tuntea kuin itseäsi, et voi ennustaa omaakaan käytöstäsi saati toisen!
Vielä yksi fakta; miehellä on yli 50% SUUREMPI mahdollisuus tulla jätetyksi liitossa kuin naisella.
Kuulostat varsin suloiselta nuorelta kaverilta ja toivon teille kaikkea mahdollista onnea elämäänne! :)
Minusta kihloihin mennään, kun ensin on joko yhdessä sovittu että naimisiin mennään tai jompikumpi kosii. Kun asiasta ollaan samaa mieltä, ollaan kihloissa, oli sormuksia tai ei. Juhlia ei tarvitse pitää, perinne tosin vaihtelee suvuittain. Joissakin kuuluu pitää kunnon ruokapidot, toisissa vain juodaan kahvit vanhempien kanssa. Toisissa ei mitään.
Ei sormuksien tarvitse olla kalliit. Jos olette nuoria ja köyhiä, tyttösi kyllä ymmärtää, että timantteja on tyhmää pyytää. Sormus on symboli ja jollekin boheemille parille riittää vaikka mikä rinkula. Itse pitäisin sileästä, yksinkertaisesta kultasormuksesta ilman kummempia lisiä.
Kosimistilanne valitaan sekin parin mukaan. Missä kultasi viihtyy? Jos hänestä on mukava käydä ravintolassa syömässä, miksei sielläkin voisi kosia. Itse pitäisin ihanteellisena kosimistapana vaikkapa Lapissa vaelluspäivän päätteeksi sormuksen nuotiolla kouraan ujuttamista...
But that's just me. Siippani ei arvosta avioliittoa, minä ymmärrän sen enkä siis kosimista juuri haikaile. Saan silti iloa muiden kosimissuunnitelmiin osallistumisesta! :)
Kerro toki mitä päätit tehdä!
Suosittelen kosimaan ensin, ja sitten myöhemmin voitte yhdessä mennä ostamaan sormukset. Naiset voivat olla todella tarkkoja sormusasioista, joten siksi ei kannata ostaa sormuksia etukäteen, ellet ole todella varma siitä, millaisen sormuksen tyttöystäväsi haluaa (kelta- vai valkokultaisen, sileän, kuvioidun, timantilla vai ilman, ohut vai paksu jne.)
Kosintapaikan ei välttämättä tarvitse olla mikään "yliromanttinen", sillä kosinta itsessään tekee hetkestä ikimuistettavan. Voit siis kosia vaikka omassa kodissanne. Ja tosiaan, kosinta tarkoittaa sitä, että sanotaan jotakin tyyliin "tuletko vaimokseni/miehekseni" tai "mennäänkö naimisiin" eli kyse on tosiaan avioliittolupauksesta. Kysymys "mennäänkö kihloihin" on hölmö ja sellainen esitetään lähinnä ns. teinikihlauksissa.
Nykyaikana ei ole juurikaan tapana pitää suuria kihlajaisjuhlia. Ehkäpä kahvit vanhemmille. Tietysti jos haluatte, niin voitte pitää vaikka bileet kavereille. Mutta silloin on mukavampaa, jos bileiden syy kerrotaan vasta sitten, kun kaikki ovat paikalla. Näin vieraat eivät ole pakotettuja ostamaan lahjoja ja välttyvät siltä tunteelta, että kyseessä on "lahjojenkeräysbileet".
Minkä ikäisiä muuten olette? Ja kuinka pitkään olette asuneet yhdessä? Olette kuitenkin seurustelleet melko lyhyen aikaa, joten ei ehkä kannata liikaa kiirehtiä sen kosinnan ja avioliiton kanssa. Ainahan on mukavaa, kun on jotain odotettavaa tulevaisuudessa.
Asuttu yhdessä melkein koko seurusteluajan. Asuminen on onnistunut hyvin myös.
Voimme toki odottaa mutta miksi se parantaisi tilannetta? Jos odotellaan oikeata hetkeä niin sitä voi odotella kymmenen vuotta kun oikea hetki on nyt.
Kaukaa viisas pitää olla mutta turhan huolehtimine on jätettävä pois.
Kihlautuminen ei ole aivan leikkiasia, vaan se on avioliittolupaus, jonka merkiksi on yleisenä tapana ostaa puolisolle kultasormus. Kihlaus on puolisoiden keskinäinen sopimus, eikä se vaadi minkään viranomaisen vahvistamista.
Kumppaneiden kannattaa muistaa, että kihlauksen yhteydessä pari astuu jo avioliittolainsäädännön piiriin. Jos esimerkiksi kihlaus purkautuu, niin silloin puolisot tai toinen heistä on rikkonut avioliittolupauksen, jolloin kaikki kihlauksen jälkeen toiselle annetut lahjat saa lain mukaan vaatia takaisin. Tämä tahtoo joskus nuorilta unohtua.
Näin mennään kihloihin: toinen kosii (esim. perinteinen "Tuletko vaimokseni/miehekseni?" tms.) ja jos toinen vastaa myöntävästi, niin sitten ollaan kihloissa eli on annettu lupaus avioliitosta. Sormukset voi hankkia myöhemmin, mikään pakko niitä ei ole hankkia ollenkaan. Tietysti kosintaa suunnitteleva osapuoli voi hankkia sormukset jo etukäteen, mutta sitten pitää olla tiedossa se, millaisen sormuksen kosittava haluaa. Jenkeissähän on enemmän tapana ostaa naiselle valmiiksi kihlasormus. Suomessa on yleisempää se, että pari menee yhdessä ostamaan sormukset (eli ovat jo siinä vaiheessa kihloissa, ja sormuksiin tulee tietysti se päivämäärä, jolloin kosinta on esitetty ja siihen vastattu myöntävästi).