Ok eli en ole ikinä ollut parisuhteessa ja ajattelin että nyt on hyvä aika kokeilla koska lähden n.6 kk päästä opiskelemaan toiseen kaupunkiin, eli mahdollinen tuleva parisuhde todennäköisesti kariutuisi siihen. Tämä tilanne on siis ihanteellinen parisuhteen kokeiluun. Kuitenkin ongelma on se että aikani on rajallista ja on paljon tärkeitä asioita mitä pitäisi tehdä näiden n. 6kk aikana, ja käsittääkseni parisuhde on aikaa vievä.
Ajattelin vaan että onko se tosiaan niin että parisuhteessa toista henkilöä pitää nähdä tyyliin joka päivä, ja aina pitää olla yhdessä joka paikassa, mennä paikkoihin, pitää jatkuvaa yhteyttä jne. vai voiko olla esimerkiksi muutaman päivän taukoja välissä jolloin toista ei tarvitse nähdä ja aikaa on muiden asioiden hoitamiseen. Vai onko parisuhde niin tiivis alkuun että mitään muuta ei kerkeä tehdä? Esim. kaverien kanssa voi helposti olla viikonkin pitämättä yhteyttä ja sillä ei oikeastaan ole vaikutusta mihinkään. Voiko näin toimia parisuhteessa? Tietysti kaikki suhteet on erilaisia mutta näin niinkun yleensä.
Kuulostaa hassulta mutta tämä ei siis ole provo, en vain tiedä näitä menettelyjä ko. tilanteessa ja on tärkeätä pohtia asiat läpi vielä kun on järjissään eikä rakkauden sokaisema hölmö.
Ajattelin vaan että onko se tosiaan niin että parisuhteessa toista henkilöä pitää nähdä tyyliin joka päivä, ja aina pitää olla yhdessä joka paikassa, mennä paikkoihin, pitää jatkuvaa yhteyttä jne. vai voiko olla esimerkiksi muutaman päivän taukoja välissä jolloin toista ei tarvitse nähdä ja aikaa on muiden asioiden hoitamiseen. Vai onko parisuhde niin tiivis alkuun että mitään muuta ei kerkeä tehdä? Esim. kaverien kanssa voi helposti olla viikonkin pitämättä yhteyttä ja sillä ei oikeastaan ole vaikutusta mihinkään. Voiko näin toimia parisuhteessa? Tietysti kaikki suhteet on erilaisia mutta näin niinkun yleensä.
Kuulostaa hassulta mutta tämä ei siis ole provo, en vain tiedä näitä menettelyjä ko. tilanteessa ja on tärkeätä pohtia asiat läpi vielä kun on järjissään eikä rakkauden sokaisema hölmö.
Vastaukset 17
Vanhimmat
sinähän voit sopia siitä tyttöystävän kanssa. Sehän on teidän suhteenne. Ei siihen ole muilla sanomista. Mikä sopii teille on hyvä. Kysy, miten tiiviisti toinen toivoo näkevän ja kerro, mitä itse toivoisit. Haaveita ja unelmia kannattaa jakaa, vaikkei suhteeseen olisi alkamassakaan. Puhuminen tärkeys jo ennen suhdetta voi säästää monelta väärinkäsitykseltä tai turhalta oletukselta. Ei pidemmissäkään suhteissa olla koko ajan yhdessä, vaikka yhteistä elämää jaetaan.
siis tyttöystävää ei ole mutta ennenkun alan edes yrittämään olisi hyvä tietää onko se sittenkään viisasta. Kuten sanoin, parisuhteet on erilaisia, mutta olis hyvä tietää noin yleisesti miten se menee. Oma kokemus rajoittuu lähinnä sitcomeihin ja elokuviin.
Siinä vaiheessa kun ollaan jo parisuhdetta aloittamassa niin aivot on jo sitä mieltä että parasta mitä voit tehdä on olla rakkaasi kanssa, koska ne on huumaantuneita kaikenlaisista hormoneista. Se tekee rationaalisen ajattelun mahdottomaksi joten perääntyminen olisi jo liian myöhäistä. Siinä vaiheessa ei pysty sanomaan tyttöystävälle että "joo sori en haluukaan mitää tehä sun kanssa ei kai haittaa :DD"
Ei parisuhteessa ole pakko tehdä mitään, mutta on tietysti hyvä tehdä asiat niin, että kumpikin osapuoli voi olla tyytyväinen. Ihmisillä on kovin erilaisia mieltymyksiä esimerkiksi sen suhteen, miten paljon vietetään aikaa yhdessä.
Jos olet reilu, mainitset mahdolliselle tulevalle tyttöystävälle myös sen, että sulla kyseessä on kokeilu, eikä välttämättä aikomusta jatkaa suhdetta sitten, kun lähdet opiskelemaan.
Voi veljet... Ootko koskaan kuullut puhuttavan rakastumisesta..??
Ei parisuhde ole jotain, mitä ostetaan kuin kaupan hyllyltä, kun itselle sopii. Eikä etenkään tyyliin "no kokeillaan nyt totakin" - hyvänen aika, vastapuoli on TUNTEVA IHMINEN eikä mikään "projekti", joka sattuu sopimaan sinun aikatauluusi.
No, onnea valitsemallasi tiellä... Kohtuullista on, että mainitset mahdollisesti löytämällesi tyttikselle, että olet liikkeellä vain kokeilumielessä ja sinulle kelpaa tähän kokeiluun about kuka tahansa.
siis tottakai en halua satuttaa ketään, jos olisin psykopaatti tms niin sillonhan tässä ei olis mitään ongelmaa. Rakastumisessa vaan se, että sillon ihminen on enemmän tai vähemmän kykenemätön ikäänkun rationaalisesti tarkastelemaan tilannettaan.
Juurikin tavalla että ajattelee ensimmäisen rakkautensa olevan se joka kestää läpi elämän tai avioliiton joka kaikkia todennäköisyyksiä uhmaten kestää kuolemaan asti. On todennäköistä että kaukosuhde kariutuu lopulta, MUTTA itse en tilanteessa jossa olen rakastunut sitä usko tai tajua. Ehkä verrattavissa känniin
"pystyn kyllä ajamaan"
Minkälaisia ne tunteet on alussa. Voiko siitä toisesta olla erossa vai tuottaako se silmitöntä henkistä tuskaa. Onko viisasta tilanteessa jossa tarvitsee aikaa tulevaisuuden kannalta merkittäviin asioihin, hakeutua tilanteeseen jossa voi "altistua" ihastumiselle, parisuhteelle ja rakkaudelle.
Rakastuminen pitää itse kokea. Jokainen kokee rakkauden omalla tavallaan.
Rakastan kumppaniani, ja voin aivan hyvin olla hänestä erossa useita päivä, jos muuten olemme yhteydessä. Kumppanini halusi aluksi viestitellä useita kertoja tunnissa, itseäni sellainen alkoi ahdistaa ja kerroin siitä hänelle. Viestittelymme on nyt vähentynyt minua tyydyttävälle tasolle, että saan sentään työrauhan. Emme näe joka päivä, vaikka hän kyllä haluaisi. Itse tykkään sopivasta etäisyydestä, hän haluaa olla paita ja peppu, mutta tästäkin olemme sopineet, että mennään minun tahdissani.
Rakkaus ei vie järkeä, oikeastaan elämä tulee kevyemmäksi ja jopa sellaiseksi, että asiat sujuvat ja ratkeavat miettimättäkin kuin itsestään. Mieli on iloinen, onnellinen ja tasapainoinen, olo on äärimmäisen hyvä aamusta iltaan.
Todella harva ensirakkaus kestää. Mutta mihinkään määräaikaisiin suhteisiin ei kannata lähteä, siinä rikkoo vain sydämiä. Kyllä suhde on hyvä aloittaa sillä mielellä, että haluaa suhteelle jatkuvuutta..
rakkaus ei vie järkeä. Paitsi kaikessa mikä liittyy juuri siihen parisuhteeseen. Olettaisin siis. Juurikin tämä "suhde on hyvä aloittaa sillä mielellä, että haluaa suhteelle jatkuvuutta", haluta toki aina saa mutta täytyy olla naivi tai rakastunut jotta oikeasti uskoo suhteen kestävän ikuisesti. Harvoin niin käy. Eikä siinä ole mitään pahaa tietenkään, jos sillä mentaliteetillä lähtee suhteeseen että "ollaan ikuisesti yhdessä", niin todennäköisen eron isku on kovempi kuin jos se olisi alusta asti ollut tietoinen että ollaan yhdessä sen aikaa minkä rakkaus kestää.
Oli miten oli; siis on mahdollista olla ahdistumatta parisuhteessa, ja muutkin ymmärtää että haluaa ehkä vähän etäisyyttä. Hyvä.
Siis tietysti jos verrataan esimerkiksi kaverisuhteeseen niin hyvästä ystävästä voi olla vaikka kuukauden erossa ilman hyvää syytä ja suhde ei häviä. Sellanen olis parisuhteessakin kivaa.
5ythrsge juuri näin, asiaa! Ap lopeta pelleily ja ota järki käteen, pysy poikamiehenä vielä.
Kuka on puhunut ikuisuudesta?! Jatkuvuus on määrittelemätöntä, ikuisuus on jo määre eli kuolemaan saakka.
Vastauksesi kertoo sen, että sinulla ei ole kykyä muodostaa suhdetta eikä rakastaa ketään. Näet elämän matemaattisesti ja teoreettisesti, tunne-elämäsi on tyhjä. Todella valitettavaa, että näin on käynyt. Varmaan lapsuudestasi johtuvaa..
"rakkaus ei vie järkeä. Paitsi kaikessa mikä liittyy juuri siihen parisuhteeseen"
OLETAT sinä. Oletat, koska et TIEDÄ, koska et ole KOKENUT ITSE.
Hmm... Jos mielestäsi rakkaus vie järjen vain parisuhteeseen liittyvissä asioissa, niin missä asioissa ei sitten vie? Tämä on kuitenkin parisuhde-palsta, jossa suurin osa kirjoittajista omaa sentään jotain omakohtaista kokemusta asiasta...
tarkoittaen siis että rakkaus ei estä normaalia ajattelua, oppimista tai järjenjuoksua yleisesti. Mielestäni aika maalaisjärkeä että parisuhteessa ajatellaan irrationaalisesti, otetaan esimerkiksi vaikka seksi. Minkä takia seksi pitää rajoittaa parisuhteen sisäiseksi ainoastaan, siis ei voi panna muita kun sitä omaa poika/tyttöystäväänsä. Ei sille ole mitään järkevää syytä muuta kun että "en halua, että x panee muita". Evoluution tuottamien vaistojen puhetta, ei järjen. Samalla tavoin rakkaus, joka on hormoni-kotkailin tuottama tunnetila, estää rationaalisen käyttäytymisen tiettyyn rajaan, mennään miehen luokse takasin vaikka se hakkaa, hankitaan lapsia vaikka ei ole varaa kasvattaa, pilataan tulevaisuus että voidaan olla yhdessä ja mitä muuta.
Rakkaus on huume siinä missä vaikka lsd.
se että on kykeneväinen rationaaliseen ajatteluun ei tarkoita sitä että ei ole kykeneväinen normaaliin kanssakäymiseen ja tunteisiin.
Paljolta murheelta vältyttäisiin jos kaikki pysähtyis hetkeksi ja miettis asioita läpi. "Miksi teen näin, miksi ajattelen näin, miksi tunnen näin" sen sijaan että ollaan täysin tunteiden ohjailtavina ja tehdään asioita joita sitten myöhemmin katuu.
Omat ajatukset kannatta kyseenalaistaa vähintään päivittäin
Noh, kuten sinulle on todettu, voit toki kokeilla, onko sinulla kysyntää parisuhdemarkkinoilla noilla asettamillasi reunaehdoilla. Mutta muista rehellisyys! Kerro sinusta kiinnostuneelle naiselle heti alkuunsa nämä käsityksesi, älä esitä mitään, mitä et ole - anna hänen päättää, haluaako hän jatkaa seurustelua kanssasi. Kas kun suurin osa ihmisistä uskoo kuitenkin rakkauteen ja sen kaikkivoipaisuuteen - omasta kokemuksestaan. Eihän siitäkään ole täyttä varmuutta, että "järkeilemällä" saa aikaan haluamansa lopputuloksen...
Turhaa sinulle kai on yrittää rautalangasta vääntää, että sen vain tietää, kun se oikea ihminen osuu kohdalle - ja sitä myöden, kun parisuhteessa ollaan, ei tule pieneen mieleenkään käydä paneskelemassa ympäriinsä, kun haluaa olla tämän yhden ihmisen kanssa.
Liian pitkiä vastauksia.
Helpotan hieman: Ei.
Joo. keskity laboratoriorottiin ja lakikirjoihin. Tai matemaattisiin kaavoihin. Tai uppoudu kemian laboratorioon.
Parisuhde ei ole nörteille.
Älä tavoittele parisuhdetta ennen kuin vahingossa rakastut. Jos et rakastu ikinä, nauti vapaudestasi. Jos rakastut, toivottavasti tunne on molemminpuolista -- muuten voi tulla kuukausien masennus.
alkaa kuulostaa älyttömän hyvältä ajatukselta ..
jos ei ikinä rakastu, sitä ei kaiketi osaa kaivatakkaan. en tiedä
jos rakastun niin sitten tapahtuu mitä tapahtuu, suunnittelu on mahdotonta