Kävin juuri 5km lenkillä, jossa juoksin sprinttinä(niin lujaa kuin pystyn) 4 mäkiosuutta. Ongelmana ilmeni se, että näiden sprinttien jälkeen ja lenkin jälkeen suussa maistui todella voimakas verenmaku, aivan kuin olisin jotain verituotetta syönyt. Näkökenttä muuttui ja pää kipeytyi, ikäänkuin veri ei olisi kiertänyt päässä, oli vähän humalainen olo. Lenkin jälkeen oksetti ja tunsin kipua vasemmalla rinnassa, joko keuhkoputkesta/keuhkosta tai sydämestä :0. Liäsäksi kun söin äsken, leukaperät olivat rasittuneita, mikä on omituista.
Olen siis 20v mies. Liikun paljon, nykyisin pääasiallisesti kuntosalilla käyn, talvisin hiihdän ja teen kaikenlaisia juoksulenkkejä silloin tällöin (pitkää matkaa, mäkijuoksua, portaita yms..). Kuntoni on siis kohtuuhyvä. Muutama vuosi sitten harrastin juoksemista todella paljon ja olen edellisinä talvina hiihtänyt tosissani, eli tiedän, mikä on elimistölleni normaalia kovassa rasituksessa. Ikinä en muista että olisi näin voimakkaita oireita tullut maksimaalisessakaan rasituksessa. Ikinä ei ole tällaista rintakipua ollut eikä veri maistunut näin voimakkaana, eikä myöskään oksettanut.
Pohdiskelin mielessäni, olisiko syynä vajaanesteytys, niskahartiajumitus tms. Vahvana omana epäilynä niskahartiajumi, sillä viime salitreenissä maastavetoja tehdessäni näkökenttä sumeni ja meinasi lähteä taju sarjan jälkeen. Millaisia venyttelyjä tai muita keinoja jumituksen purkamiseksi on? Voiko se myös selittää rintakivun ja verenmaun?
Verenmakuhan johtuu siitä, että sydämen vasen kammio ei ehdi/jaksa pumpata verta eteenpäin sitä tahtia mitä kertyy keuhkoverenkiertoon, jolloin keuhkoveren paine nousee ja sitä tihkuu keuhkorakkuloihin. Muistan heränneeni viime yönä sydämen tykytykseen, eli jonkin sortin ohimenevä nopea rytmihäiriö ilmeisesti oli.... tämä seikka varsinkin huolettaa, täysin ennenkuulumatonta. Pitäisikö huolestua? kenelläkään mitään ajatusta tai mielipidettä?
Olen siis 20v mies. Liikun paljon, nykyisin pääasiallisesti kuntosalilla käyn, talvisin hiihdän ja teen kaikenlaisia juoksulenkkejä silloin tällöin (pitkää matkaa, mäkijuoksua, portaita yms..). Kuntoni on siis kohtuuhyvä. Muutama vuosi sitten harrastin juoksemista todella paljon ja olen edellisinä talvina hiihtänyt tosissani, eli tiedän, mikä on elimistölleni normaalia kovassa rasituksessa. Ikinä en muista että olisi näin voimakkaita oireita tullut maksimaalisessakaan rasituksessa. Ikinä ei ole tällaista rintakipua ollut eikä veri maistunut näin voimakkaana, eikä myöskään oksettanut.
Pohdiskelin mielessäni, olisiko syynä vajaanesteytys, niskahartiajumitus tms. Vahvana omana epäilynä niskahartiajumi, sillä viime salitreenissä maastavetoja tehdessäni näkökenttä sumeni ja meinasi lähteä taju sarjan jälkeen. Millaisia venyttelyjä tai muita keinoja jumituksen purkamiseksi on? Voiko se myös selittää rintakivun ja verenmaun?
Verenmakuhan johtuu siitä, että sydämen vasen kammio ei ehdi/jaksa pumpata verta eteenpäin sitä tahtia mitä kertyy keuhkoverenkiertoon, jolloin keuhkoveren paine nousee ja sitä tihkuu keuhkorakkuloihin. Muistan heränneeni viime yönä sydämen tykytykseen, eli jonkin sortin ohimenevä nopea rytmihäiriö ilmeisesti oli.... tämä seikka varsinkin huolettaa, täysin ennenkuulumatonta. Pitäisikö huolestua? kenelläkään mitään ajatusta tai mielipidettä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Verenmaku suussa on tuttu ilmiö monille kovaa treenaaville, joten yksin siitä ilmiöstä ei kannata huolestua.
Ensimmäisenä tuli mieleen ylirasitustila, joka voi olla fyysistä, henkistä tai molemmista syistä johtuvaa. Vaikka oletkin nuori ja ilmeisen hyväkuntoinen, kroppa saattaa olla ylikuormitustilassa. Itse ottaisin pari viikkoa rauhallisemmin ja harrastaisin vain kevyttä liikuntaa ja katsoisin auttaako se.
Myös jonkun hivenaineen (mangesium?) tai vitamiinin puutosta voi olla. Nesteenpuutos ja hartiajumikin voi aiheuttaa juuri tuollaista "sumentumista".
Netistä kyllä löytyy venyttelyohjeita moneen lähtöön ja nestehukkakin jumittaa lihaksia.
En vielä huolestuisi, mutta koita sitä lepoa ensin.