Jos pitäisi valita tasapainoisen parisuhteen ja pelkän seksin välilä, valitsisin ehdottomasti ensimmäisen. Sillä pohjimmiltani haluaisin
"vain"löytää ihmisen, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut ja jonka kanssa tehdä yhdessä kaikkea mukavaa. Ihmisen, jota rakastaa ja joka rakastaisi.
Viime aikoina mieleeni on tullut eräs toinen, tähän liittyvä asia. Jos vaikka tuollainen ihminen jostain löytyisikin, niin miten mä ikinä kehtaisin kertoa hänelle, että vielä tämän ikäisenä on poikuus tallella? Miksi niin on, johtuu lähinnä siitä, että aiemmissa suhteissani toinen olisi odottanut papin aameneen, ja toisella oli niin huono itsetunto, ettei hän hyväksynyt omaa kehoaan. (huonoa tuuriako lienee) :)
No, teoriassa on kai mahdollista, että vastapuolella olisi sama tilanne, kanssani saman ikäisiä tai lähes saman ikäisiä kokemattomia on varmaan naisissakin, mutta...hävettäähän se tunnustaa joka tapauksessa. Kertomatta jättämistä en pidä hyvänä vaihtoehtona, kyllä sen heti huomaa.
Enitenhän tässä "pelottaa" se, että se toinen ei sitten hyväksyisi tätä asiaa.
Välillä olen harkinnut sitäkin vaihtoehtoa, että yrittäisin hankkia seksikokemuksia etukäteen, että sitten edes jotain osaisin. Ja varmaan sellaiseen tilaisuuteen tarttuisinkin, jos todella mahdollisuus tulisi: mieli kuitenkin tekee, eihän siitä mihinkään pääse...
Mielumminhan sitä toki opettelisi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa voisi ajatella jotain muutakin kehittyvän. Tai olisi kehittynyt jo, kummin päin vaan :)
"vain"löytää ihmisen, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut ja jonka kanssa tehdä yhdessä kaikkea mukavaa. Ihmisen, jota rakastaa ja joka rakastaisi.
Viime aikoina mieleeni on tullut eräs toinen, tähän liittyvä asia. Jos vaikka tuollainen ihminen jostain löytyisikin, niin miten mä ikinä kehtaisin kertoa hänelle, että vielä tämän ikäisenä on poikuus tallella? Miksi niin on, johtuu lähinnä siitä, että aiemmissa suhteissani toinen olisi odottanut papin aameneen, ja toisella oli niin huono itsetunto, ettei hän hyväksynyt omaa kehoaan. (huonoa tuuriako lienee) :)
No, teoriassa on kai mahdollista, että vastapuolella olisi sama tilanne, kanssani saman ikäisiä tai lähes saman ikäisiä kokemattomia on varmaan naisissakin, mutta...hävettäähän se tunnustaa joka tapauksessa. Kertomatta jättämistä en pidä hyvänä vaihtoehtona, kyllä sen heti huomaa.
Enitenhän tässä "pelottaa" se, että se toinen ei sitten hyväksyisi tätä asiaa.
Välillä olen harkinnut sitäkin vaihtoehtoa, että yrittäisin hankkia seksikokemuksia etukäteen, että sitten edes jotain osaisin. Ja varmaan sellaiseen tilaisuuteen tarttuisinkin, jos todella mahdollisuus tulisi: mieli kuitenkin tekee, eihän siitä mihinkään pääse...
Mielumminhan sitä toki opettelisi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa voisi ajatella jotain muutakin kehittyvän. Tai olisi kehittynyt jo, kummin päin vaan :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi pitäisi kertoa, että on poikuus tallella.
Eikö naisen pitäisi enemmänkin arvostaa asiaa, ettet ole touhuillut kymmenien naisten kanssa ennen häntä.
No teoriassahan näin luulisi asian olevan. Mutta käytäntö onkin sitten kuin eri planeetalta.
Itselläni oli sama tilanne aikanaan... helppohan minun ja muitten on täältä neuvoa toista, mutta haluaisin siitä huolimatta yrittää edes antaa sinulle jotain ohjeita. Ajatuksesi tasapainoisesta parisuhteesta yms. ovat kyllä hienoja ja arvostettavia, ainakin omasta mielestäni. Mutta ne eivät johda mihinkään.
En sitten tiedä, olenko itse muuttunut moraalisesti huonompaan suuntaan, luultavasti olen. Mutta saavuttamani hyödyt ovat haittoja suuremmat. Näin ainakin kuvittelen tällä hetkellä. Eli: älä enää yritä etsiä sitä "kestävää suhdetta". Sitä saat kyllä etsiä hamaan tulevaisuuteen, etkä tule sellaista löytymään täältä nykymaailmasta. Lähde baariin, yritä tutustua ihmisiin. Helppo sanoa, tiedän, mutta ei auta muuta kuin yrittää.
Kun näet kiinnostavan naisen, sinun on tiedettävä mitä häneltä haluat. Noh, mitä sitä kiertelemään, sinun on tehtävä selväksi, että haluat seksiä hänen kanssaan. Baareissa on turha ajatella naisten tunteita, eivät hekään ajattele miesten tunteita. Myönnän että aluksi se oli minullekkin vaikeaa, siis käyttäytyä niin halveksivasti ja ylimielisesti. Ainoastaan baareissa tosin. Mutta mitä enemmän harrastat irtosuhteita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä löydät ehkä edes jonkun aikaa kestävän suhteen. Ja sekin on nykyään jo paljon.
Vielä lyhyesti tiivistäen: ajatus miehen ja naisen välisestä ikuisesta rakkaudesta on jo auttamatta vanhentunut. Eli unohda se, ja yritä alkaa ajattelemaan enemmän vain itseäsi. Itselläni se on vähitellen onnistunut, joten miksi se ei myös sinulta onnistuisi? Tosin en itsekkään ole mikään pelimies, joka saisi kaikki haluamansa naiset, mutta kyllä minua nykyään onnistaa ihan riittävän usein. Ja jos joku kyselee, että onko elämäni nyt parempaa kuin ennen, voin sanoa vain, että on. Ja paljon.
Älä luovu noista ajatuksista sanoi joku muu mitä tahansa.
"Mielumminhan sitä toki opettelisi sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa voisi ajatella jotain muutakin kehittyvän. Tai olisi kehittynyt jo, kummin päin vaan :) "
Eihän se kokemattomuus haittaa, kyllä niitä kokemattomia naisiakin on. Mikä sen hienompaa kuin yhdessä tutustua kehon saloihin ja vielä sen kanssa ,jonka kanssa voisi ajatella jotain muutakin kehittyvän.
Ole vain ylpeä siitä, ettet ole pelehtinyt monen naisen kanssa! Ei kokemattomuus todellakaan ole haitta!!! Itseäni vaivasi se, että entisellä poikaystävälläni oli kokemuksia, kun minä taas halusin seksiä vain ihmisen kanssa jota rakastin. TIEDÄN että on tyttöjä jotka arvostavat sitä, että ei ole harrastanut yhden yön juttuja! Ja itsekin olen ihan edustus kelpoinen kaunis nainen joka kääntää päitä kadulla ja silti ei ole ollut tarve todistella saavani miehiä sänkyyn kanssani. Kun on itsetunto kohdallaan ei ole pakko baarista buustia etsiä. (Toisin kuin Zimo väittää ettei sinulla muka nyt olisi)
Minusta olisi jopa ehkä mukava tutustua sinuun...
Sinun kaltaisesi naiset vaan valitettavasti kuuluvat hyvin hyvin pieneen marginaaliryhmään. Eli jos suhdetta lähtee rakentamaan siltä pohjalta, että seksihommat tulee mukaan vasta parisuhteessa, voi odottavan aika olla melko pitkä. Toisinsanoen näitä ns. kilttejä miehiä on huomattavasti enemmän kuin näitä mukavia "naapurintyttöjä". Tottakai itse haluaisin mielummin yhden koko elämän kestävän suhteen kuin sata yhden illan juttua... mutta kun vaihtoehtoina on irtoseksi, ja mahdollisesti koko elämän kestävä odotus, ei valinta liene kovinkaan hankala.
Ja en kai sentään väittänyt, että kyseisen henkilön itsetunnossa jotain vikaa olisi ollut? Tiedän kyllä itsekkin, etten minäkään ole niitä parhaita kortteja syntyessäni saanut. Ainakaan itse en voi ainoastaan odottaa milloin se elämäni rakkaus kävelee luokseni. Kumpa vaan sinunkin kaltaisia naisia olisi nykymaailmassa enemmän... No tiedä sitten, onko tilanne ennen wanhaan ollut yhtään erilaisempi.
Kiitos rohkaisevista sanoistasi :) Minustakin voisi olla mukavaa tutustua sinuun... Jos haluat kirjoitella, niin: [email protected]
sanoa, että toki voin mailata itsekin, jos sellainen vaihtoehto on parempi...
Hyvää talven jatkoa joka tapauksessa! :)
Mä olin samanikäinen kun oli ekaa kertaa naisen kanssa. Mua ei hävettänyt kertoa - päinvastoin mä vähä nauroin itselleni. Ei jännittäny kuin vähäsen. Sitä paitsi aika lyhytnäköistä toimintaa - tuleehan se kokemus ajan kanssa. Nyt ollaan naimisissa.
"Baarista saa joskus naista, muttei koskaa vaimoa."
Joka oli noin 40-vuotta. Tosi mukava, kiinnostava, jne. Kuitenkin hän kertoi että ei ole koskaan ollut seksiä. Itselläni on ollut suhteita moniakin. Voisin ehkä ajatella tapaavani häntä jos myös hänellä olisi kokemuksia.
Tuntuu että "viettelisin lapsen".En tiedä mitä sulle neuvoa... mutta naisena (kokeneempana) tahtoisin myös jonkun kokeneemman.
Eiköhän monet arvosta sitä, että ei ole hyppinyt kukasta kukkaan. Itse olen varsin kokematon, mutta seurustelen naisen kanssa, jolla on ollut kymmeniä suhteita. Kyllä tyttöystävääni luultavasti häiritsee puutteelliset taitoni, mutta ainakin toistaiseksi on kärsivällisyys riittänyt. Suurempi ongelma kokemusero on minulle, kärsin kai jonkinlaisesta alemmuuskompleksista. Jos siis pystyt elämään itse tilanteen kanssa, eiköhän useimmilla naisilla riitä kärsivällisyyttä opettaa.