Viimeisen vuoden (tai ehkä ylikin) aikana tyttöystäväni on alkanut laiminlyömään kuntoilun ja syömään epäterveellisemmin. Hän on toki sama ihminen kuin ennenkin, mutta on myös tietoinen runsaasta lihoamisestaan ja valittaa siitä usein. Itse nautin edelleen kuntoilusta päivittäin sekä syön edelleenkin terveellisesti, mutta hänen suostuttelu mukaan noihin on erittäin vaikeata... jos sanon, että haluaisiko hän vaikkapa lenkille kanssani niin sanoo vain "siellä on niin huono sää..." tai "Ai, koska olen niin lihava?". Tuo myös vaikuttaa seksielämäämme, koska ennen timmissä kunnossa oleva tyttö on nyt hyvin löysä ja rasvaa on huomattavasti enemmän. Ehkä fyysisiä muutoksia suurempana loukkauksena pidän kuitenkin sitä, ettei edes toisen ihmisen takia halua pitää itsestään kunnossa vaikka teen saman hänelle. Tämän takia olen alkanut harkitsemaan eroa.
Eli kumpi on parempaa: olla vakavassa suhteessa lihavan naisen kanssa vai sinkkuus? Kun tätä palstaa lukee niin sinkkuus kuulostaa varsin kauhealta.
Eli kumpi on parempaa: olla vakavassa suhteessa lihavan naisen kanssa vai sinkkuus? Kun tätä palstaa lukee niin sinkkuus kuulostaa varsin kauhealta.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Naisen lihavuus = miehen työttömyys. Jos naisen lihavuus pitkittyy, eikä hän näytä tekevän tilanteelle mitään, on aika etsiä uusi nainen. Naisetkin hakevat uuden miehen, jos mies joutuu työttömäksi ja on passiivinen työnhaun suhteen.
Riippuu ihan siitä, miten hyvin yleisestikin saat naisia. Jos saat kuukauden sisään jonkun hoidon niin eroa toki, mutta jos joudut 5 vuotta runkkaamaan yksin niin mieti ihmeessä kannattaako erota.
Ihan hyvä pointti kyllä. Ap:n kannattaisi myös nostaa tasoaan jollain tavalla. Nainen on tottunut ap:n ruumiilliseen tasoon ja sitä kautta nousua ei voi tulla. Naisen pitää ymmärtää, että ap:llä olisi vientiä muiden naisten keskuudessa. Silloin ap:n nainen voisi aktivoitua elämässään itsekin ja lopettaa miehen itsestäänselvyytenä ottamisen.
Vaikea sanoa omaa tasoa, koska olen ollut niin pitkään suhteessa ja tätäkin ennen vain vakavemmissa suhteissa, hoitoja en ole harrastanut ja ne eivät myöskään kiinnosta. Kyllä minua koetetaan silloin tällöin iskeä, muttei mitenkään säännöllisesti. Varmaan vahvuuksinani on kroppa, pituus ja suht hyväpalkkainen työ. Ehkä huonoimpana puolina voitaisiin pitää, etten ole niitä sosiaalisimpia tyyppejä ja en niin helposti lämpene uusille ihmisille jolla on varmasti se isoin vaikutus naisen saannissa.
Kuulostat mieheltä jonka markkina-arvo tule vain nousemaan, kun painopiste siirtyy juhlimisesta vakiintumiseen. Kunhan sosiaalisia taitoja löytyy edes kohtuullisesti, pelkoa yksin jäämisestä ei pitäisi olla.
Tilanteesi on tyypillinen. Kun naiset ovat nuoria, se riittää. Miehen on tehtävä harviavoimin töitä saadakseen itselleen vaimon. Liiton kestämisen kannalta ydinkysymys onkin, ymmärtääkö nainen että aikanaan tilanne kääntyy toisin päin. Silloin on naisen vuoro tehdä töitä pitääkseen itsensä haluttavana vuosien kertyessä mittariin.
Tyttöystäväsi on aika ymmärtää ettei pitkä, komea, hyväpalkkainen mies ole mikään itsestäänselvyys vaan haluttua kamaa p/s-markkinoilla.
Kyllä pullukka kelpaa mut jos se on joku rynnäkkövaunu ni ei sit.
No ny sää Teemu taas valheen päästit. ku ei sullaoo töitä tai mitään tyttöystävä. Mite sä oot näin daiju?? Aikuinen ihmine viittiiki satulla tälläsiä ihme taroinoita!!!!
Vuosia sitten eronnena ja pettyneenä, Annan sinulle ystävän neuvon: älä ikinä seurustele tai mene naimisiin yksin olemisen pelosta.
Feminismin saastuttamassa yhteiskunnassamme on ikävä kyllä sääntöjä jotka vaikeuttavat tilannettasi. Nainen voi käyttää nuoruuttaan ja kauneuttaan hyväksi saadakseen miehen...menetettyään nuoruutensa ja/tai kauneutensa naisen tulisi olla rakastettu sellaisena kuin hän on. Nainen voi nalkuttaa miehelle työttömyydestä, pukeutumisesta, laiskuudesta, tms...mies ei voi huomauttaa naiselle mistään ulkonäköön liittyvästä.
Itse päätät, mutta tämä asia olisi syytä ottaa puheeksi, silläkin uhalla että tulee riita. Ja sitten on syytä miettiä jos naisesi on laiska eikä katso että suhteeseen panostaminen on tarpeellista, miten käy tulevaisuudessa? Entä jos menette naimisiin? Entä jos hankitte lapsia? Jos itsensä hoikkana pitäminen ei maita nyt, entä sitten kun se vaatii enemmän työtä ja toisaalta sinun on vaikeampaa etsiä uutta naista?
En neuvo sinua eroamaan, vaan katsomaan olisiko tämä ongelma ratkaistavissa. Ellei ole, teet omat johtopäätöksesi.
kyl sää oot Teemy TYHMÄ!!! miten kestät ittees palikka???
Ei se kestäkäkkään. Siksi se purkautuu tänne.
on nää kyllä aika hauskoja. Herra höpö tyhjentää mieleikuvituksenda sisältöö.
Tämä on vaikea aihe.
Itse ajattelisin niin, että jos toinen alkaa laiminlyömään itseään, niin kyllä siitä voisi keskustella asiallisesti. Miten se sitten tapahtuu... sanoa toiselle nätisti "rakas olet pullukka"...? Hirveä riitahan siitä tulee, mutta asian hyssyttely ei auta.
Sit taas kolikon toinen puoli. Mitä jos rakkaasi lihoo vaikkapa jonkun vakavan sairauden takia? Silloin ei painon pudottaminen ole välttämättä edes mahdollista. Miten sitten pitää toimia?
Mun mielestä on helpompi hyväksyä sairaudesta johtuvat muutokset ihmisessä, kun puhtaasti laiskuus ja itsensä laiminlyönti.
entäs pitääks hyväksyä joku pikku mies joka haluaa esiintyä netissä naisena???
Pitääks mua kiinnostaa sun cross dressing harrastuksesi?
Sano yksikin sairaus joka lihottaa.
Feminismi.
= D =D =D =D
Kilpirauhasen ongelmat ja masennus voi ajaa syömiseen
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtaa lihomiseen,
vaikka söisi mitä tai olisi syömättä.
Joo, mutta ei sekään ole syy lihavuuteen koska siihen on olemassa tyrosiini lääkitys.
Jos sairastaa eikä hae siihen lääkitystä, niin sekin on tyhmyyttä.
Isälläni on juuri tuo kilpirauhasen vajaatoiminta.
Pitkään hän kärsi siitä, ennenkuin vaiva todettiin.
Nyt sitten on lääkityksellä, mutta balanssin löytäminen ei ole helppoa.
Se vaatii aikaa ja lääkekokeiluja.
Vajaatoiminta aiheuttaa myös masennusta ja sekin lihottaa.
Eli aivan yksinkertaista kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa eläminen ei aina ole.
Läskillä naisella ei tee mitään. Vaihda naisesi vaikka stellariaan.
Joudut koko ikäsi tekemään kombromissseja kuten minäkin
ja kaikesta voi sopia mutta... Hakkaan mielumin tattia kun olen läskin kanssa
sekuntiakaan!! Näen helvetisti vaivaa kroppani eteen ja vain naisen takia, niin nainen saa luvan tehdä saman.
Läskillä ei ole kun tekosyitä..Se on ainut asia elämässä joka on vapaehtoinen
ihmisellä, että onko lihava vai ei..Ennen kun joku läski sanoo jotain kilpirauhasesta niin tiputin ilman lääkitystä 25 kg eli tee perässä.
Sinkkuudessa ei ole mitään kauheaa, kunhan se on oma valinta. Eri juttu sitten, onko yleensäkään olemassa naisia, jotka pelkästään miehen vuoksi tekisivät mitään, kuten nyt tässä tapauksessa pitäisi itsensä kunnossa.
Rakkaus on katoavaista mutta laski on pysyvaa. Muijasi tulee vaan turboamaan sita mukaa kun lapsia tulee, eika tule koskaan laihtumaan. Mieti itse kun olet jotain nelikymppinen ja akkasi on niin kamala tankki ettei sinulla ota enaa sen kanssa eteen. Mita sitten teet, alat kayda vieraissa vai.
Jätä se sika!
Sinkkuus ehdottomasti!
Luulenpa, että kaltaisesi mies on sinkkuna paljon onnellisempi, kuin kamalan läskin naisen kanssa. Hänhän suorastaan pilaa elämäsi!
Kun valitset seuraavaa tyttöystävää, pyydä häneltä kirjallinen lupaus (siitä, ettei ala lihomaan suhteenne aikana) ennenkuin mihinkään hänen kansssaan rupeat.
Näin säästyt pahemmilta katastrofeilta.
Oletko sä rakastunut/ihastunut sen naisen kroppaan vai siihen naiseen?
Jos olet kroppaan rakastunut, niin ehdottomasti jätä se ja etsi itsellesi hoikka kroppa.
Ihminen on kokonaisuus ja laski ulkomuoto kertoo ihmisen sisimmasta ja arvoista paljonkin.
Ei lihavan kans voi rakastella.
Eiköhän se ole jokaisen oma valinta miten suhtautuu kumppaniinsa. Jos on se fiilis että olet valmis kestämään sen että nainen ei ehkä sinua enää seksuaalisesti kiinnosta, ja rakastat naista muuten, niin pysy suhteessa.
Jos koet että seksielämä ei enää suju niin hyvin kuin haluaisit, ja jos kuvittelet saavasi paremman, niin eroa. Parempi tehdä se reilusti kuin päätyä pettämään, tms. Ja turha olla suhteessa jossa jatkuvasti olet selvästi tyytymätön tilanteeseen. Se ei kuitenkaan toimi pidemmän päälle.
Kuitenkin siinä vaiheessa kun olet oikeasti päättänyt että haluat erota, niin kannattaa ehkä oikeasti yrittää tehdä asia jotenkin hienovaraisesti (mahdollisimman vähän loukaten) selväksi, mutta kuitenkin niin, ettei se jää epäselväksi että et ole muuttuneeseen tilanteeseen tyytyväinen. Katsoa onnistuisiko se muutos sittenkin.
Melko varmasti kuitenkin nainen vain loukkaantuu verisesti kun ymmärtää mistä kyse, ja sen jälkeen se ero on vääjäämätön, halusitpa sitä enää tai et. Mutta oletpahan kuitenkin yrittänyt.
Kyllähän totuus on, että fiksut ihmiset pitää itsensä ns. naitavan näköisessä kunnossa.
Tässähän ei ole kyse niinkään siitä haluaako olla lihavan ihmisen kanssa parisuhteessa, vaan haluaako olla tyhmän ihmisen kanssa parisuhteessa......
Minusta jos ihminen ei välitä elämänkumppanistaan ja parisuhteestaan sen paremmin kuin itsestäänkään, niin joutaa ihan kyllä elellä vaikka yksinäänkin.
Sinällään ikävä tilanne, jos/kun sinulla on tunteita häntä kohtaan, niin kuin luulisi olevan, koska yhdessä olette. En tiedä mitä tuossa sitten tekisi, jos toinen sekoaa tolleen yks kaks. Vaikea miettiä omalle kohdalle. Aika tarkkaan ainakin ite katon naisissa sen, että se liikunnallisuus olis semmonen elämäntapa jo alusta pitäin. Tapaa olla nää kausi liikkujat sitten enempi tuota hälläväliä tyyppiä.
Ihme kapeakatseisuutta, totta hemmetissä vähän pullukkakin nainen voi olla ihan ok ja jopa kaunis.
Riippuu miten lihava/pullukka että jättääkö, kuulostaa kyllä siltä että muutosta ei ole tulossa joten poikki vaan.
Älä nyt puhu paskaa että pidät hänen takiaan itsesi kunnossa, kyllä syy on se että itse olet pinnallinen.
Ei se nainen stailaa kun ei ole KILPAILUA. Sinulla ei ole "vientiä" joten sulla on muija lökäreissä, meikittä ja crocsit jalassa vaan. Paino nousee vaan.
Sinkkus ei ole kauheaa vaan se että on ei-suorituskykyinen mies- siis sellainen joka ei saa iskettyä joka baarikerta naista.
Jos ei ole iskukykyinen voi kuunnella arki-illoin Judas Priestiä, säästää risteilyyn ja palstailla.
Olen samankaltaisessa tilanteessa kuin AP, paitsi että oma tyttöni on ollut ylipainoinen alusta asti. Valittelee kiloja, mutta ei ole valmis tekemään asian eteen mitään. Yritän vihjailla, että voisi kuntoilla esim. kotona, käydä kävelyllä tai vaikka pyöräillä töihin. Mikään ei kelpaa. Mutta mitäpä sitä minun vuoksi panostamaan. Sporttisuuden ja ihan kivan ulkonäön lisäksi, olen Reippaan Miehen kuvauksen mukainen "ei-suorituskykyinen mies" ja kaiken lisäksi työtön.
Joku 10-20kg ylipaino haittaa naisella paljon mitään.
Ai että teikä loukkaantuu kun sinun takiasi ei toinen halua itseään muuttaa, sekö muka arvokkaampaa kuin hyväksyä toinen sellaisena kuin on?
Entäs sitten, kun tyttöystäväsi vanhenee ja alkaa rupsahtaa,
eikä enää kiinnosta seksuaalisesti?
Meinaatko sitten heivata hänet?
Tai entä jos hän sairastuu vakavasti;
tulee esim. rintasyöpä ja hän joutuu poistattamaan rintansa?
Onko se syy jättää nainen?
Vähän tulee mieleen sellainen kysymys,
että rakastatko tätä naista vai hänen kroppaansa?
Jos kyse on viimeksimainitusta,
ei kun mimmi vaihtoon ja hoikempi tilalle.
Siina on taas yhden laskin epatoivoinen manipulointiyritys. Ei ole muuten noi vedatysyritykset menny lapi enaa aikoihin. Laskistyminen ei sinulla eika siskoillasi ole sairaus vaan velttoutta.
Olen toki tietoinen, että jokainen meistä rupsahtaa vanhetessa, mutta onko oikein odottaa tuota rupsahtamista jo reilusti alle 30-vuotiaana ja mitä on sitten odotettavissa esim. 20 vuoden päästä? Jos seurustelukumppani sairastuu tai vammautuu vakavasti niin silloin on ihan ymmärrettävää, ettei pysty pitämään itsestään huolta samalla tavalla kuin ennen. Tämän pystyisin hyväksymään. Mutta jos tuo rupsahtaminen tapahtuu pelkästään liikunnan ja terveellisten elämäntapojen lopettamisesta eli laiskuudesta, niin onko se oikein toista kohtaan joka on jatkanut niitä samalla tavalla kuin tavatessa? Olen yrittänyt muutaman kerran varovaisesti hänen kanssaan keskustella asiasta, mutta siitä tulee yleensä vain riita ja sen jälkeen hän valittaa kaikille ystävilleen, että haukun häntä lihavaksi (vaikken ole sitä koskaan tehnyt).
Totta kai välitän hänestä kovasti, mutta tuon asia on sellainen joka on vaivannut jo pitkään. Iso osa suhdettamme oli, että kuntoilimme yhdessä ja pystyimme keskustelemaan siihen liittyvistä asioista kun ensi kerran tapasimme. Ja vaikka siten miten yrittäisi järkeillä niin seksi on iso osa suhdetta ja läheisyyttä, ainakin silloin kun jompi kumpi on siihen tyytymätön. En yksinkertaisesti tunne niin vahvaa seksuaalista vetoa häntä kohtaan enää ensimmäisessä viestissäni mainitsemieni asioiden takia.
No onkos oikein jos nainen jättää miehen jolla ei ole tarpeeksi rahaa, mieshän voisi toisen takia tehdä enemmän töitä?
Kyllä tuo ongelma on ihan teikän omassa päässä, kuulostaa ihan naisten valitukselta siitä miten alkuhuuma on kadonnut.
Lukiessa aloittajan kirjoitusta tulee mieleen, että suhteessa ei taida olla paljon tunnetta jäljellä ainakaan kirjoittajan puolelta. Vai onko ollut alkuunkaan? Onko naisen kaunis kroppa vaan alkuaikoina kiinnostanut ja aiheuttanut ihailua. Jos oikeasti rakastaa toista, ei ole jättämässä häntä ulkonäön muutosten vuoksi. Toisaalta, tyttöystävän ylensyöminen voi olla jotain tyhjyyden täyttämistä, tunnesyömistä. Molempien vuoksi olisi tärkeää yrittää korjata yhteistä suhdetta. Onnellinen nainen, joka kokee,että mies arvostaa häntä pääsee tavoitteeseensa helpommin. Jos kumpikaan ei enää rakasta/arvosta toista ehkä ero on sitten parempi kuin roikkua rakkaudettomassa suhteessa?
"Kun tätä palstaa lukee niin sinkkuus kuulostaa varsin kauhealta"
:D