Veljeni on jo yli 35 kuten minäkin ja me molemmat olemme täysin kokemattomia naisasioiden suhteen. Minulla on käynyt sellainen ajatus mielessä, että pitäisiköhän muuttaa samaan asuntoon, jotta ei olisi aivan niin yksinäinen olo joka päivä. Vaikka joku neliö, että olisi tilaa. Molemmat kuitenkin käymme ihan hyväpalkkaisissa töissä, niin olisi varaa vuokrata tai jopa ostaakin.
Tämä olisi ikään kuin sellainen viimeinen toteaminen, että ei niitä naisia ole ollut eikä tule. Tietenkin tällaisista veljeksistä lähtisi kaikenlaiset omituiset huhut kiertämään, mutta se on niiden juoruilijoiden ongelma, ei meidän.
En ainakaan olisi yksin, joten minusta ei voisi ajatella pelkästään kaikkea negatiivista.
Tämä olisi ikään kuin sellainen viimeinen toteaminen, että ei niitä naisia ole ollut eikä tule. Tietenkin tällaisista veljeksistä lähtisi kaikenlaiset omituiset huhut kiertämään, mutta se on niiden juoruilijoiden ongelma, ei meidän.
En ainakaan olisi yksin, joten minusta ei voisi ajatella pelkästään kaikkea negatiivista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksipä ei. Itse olen asunut veljeni kanssa pitkään ja poikamiehiä molemmat ollaan, yli kolmekymppisiä. En ole hirveästi miettinyt mitä muut ajattelevat. Fiksuahan se vaan on taloudellisesti ja sosiaalisesti.
En tiedä.
Olisit kysynyt josko pimppaloora on istunut satuloihin ilman satuloita.
Tyyliin: Hei pimppis. Olen nuija ja tosinuija broidini kanssa. Mutta muuttaisimme yhteen, ajattelisitteko pahoja meistä?
Pimppis: En tietenkään. :D
Olet paras nainen tällä palstalla.
Blaablaa: Kiitos. :)
:,(