MTV3: Globalisaatioraportin allekirjoitti vain Brunila
08.11.2004 21:47
Pääministeri Matti Vanhaselle huomenna luovutettavan globalisaatioraportin on MTV3:n uutisten mukaan allekirjoittanut vain työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Anne Brunila.
Globalisaatiotyöryhmän muut jäsenet eivät MTV3:n saamien tietojen mukaan raporttia allekirjoittaneet, sillä se olisi tuonut esitykseen monia eriäviä mielipiteitä.
Selvityksessä käsitellään Suomen edellytyksiä globalisoituvassa maailmantaloudessa. Globalisaatioraportissa esitetään muun muassa palkkajoustoa eli yleissitovuuden purkua. Lisäksi siinä esitetään MTV3:n uutisten mukaan työministeriön lakkauttamista. Sen tehtävät annettaisiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä muodostettavalle elinkeinoministeriölle.
http://www601.sampo.fi/external/tiedotteet.nsf/0/f86389ec424ca2a0c2256d03003e71e7?opendocument&sbd=1
Anne Brunila Sammon hallituksen uudeksi jäseneksi
Sampo Oyj:n tänään pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa vuodelta 2002 osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 14.4.2003 ja osinko maksetaan 23.4.2003. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
Yhtiökokous päätti lisätä yhtiön hallituksen jäsenmäärää yhdellä. Hallituksessa on tämän jälkeen kahdeksan jäsentä. Aikaisempien jäsenten professori Tom Berglundin, vuorineuvos Georg Ehrnroothin, vuorineuvos Jyrki Juuselan, johtaja Olli-Pekka Kallasvuon, toimitusjohtaja Paavo Pitkäsen, ministeri Christoffer Taxellin ja konsernijohtaja Björn Wahlroosin lisäksi hallitukseen valittiin finanssineuvos Anne Brunila. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen edelleen Olli-Pekka Kallasvuon ja varapuheenjohtajakseen Jyrki Juuselan.
Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakepääoman alentamisesta 24.2.2003 mennessä hankittujen omien osakkeiden yhteenlasketulla vasta-arvolla noin 409 436,69 eurolla. Osakepääoman alentaminen tapahtuu vastikkeetta mitätöimällä Sampo Oyj:n hankkimat 2 434 400 A-sarjan osaketta, mikä vähentää A-sarjan osakkeiden lukumäärää vastaavalla määrällä. Osakepääoman vähentämisen seurauksena yhtiön oma pääoma ei vähene.
Yhtiökokous myönsi hallitukselle omien osakkeiden hankkimis- ja luovuttamisvaltuudet, jotka ovat voimassa 9.4.2004 saakka. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 5 % yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Osakkeita voidaan hankkia kaikille A-sarjan osakkeenomistajille tehtävällä ostotarjouksella osakkeenomistajien omistusten suhteessa hallituksen päättämin yhtäläisin ehdoin tai Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa.
Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamisessa tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Edellä mainitut hallituksen esitykset julkaistiin kokonaisuudessaan 25.2.2003 annetulla pörssitiedotteella ja ne hyväksyttiin esitetyssä muodossa.
SAMPO OYJ
Jarmo Salonen
IR-johtaja
puh. 010 516 0030
LISÄTIEDOT:
IR-johtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
JAKELU:
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
www.sampo.fi
08.11.2004 21:47
Pääministeri Matti Vanhaselle huomenna luovutettavan globalisaatioraportin on MTV3:n uutisten mukaan allekirjoittanut vain työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Anne Brunila.
Globalisaatiotyöryhmän muut jäsenet eivät MTV3:n saamien tietojen mukaan raporttia allekirjoittaneet, sillä se olisi tuonut esitykseen monia eriäviä mielipiteitä.
Selvityksessä käsitellään Suomen edellytyksiä globalisoituvassa maailmantaloudessa. Globalisaatioraportissa esitetään muun muassa palkkajoustoa eli yleissitovuuden purkua. Lisäksi siinä esitetään MTV3:n uutisten mukaan työministeriön lakkauttamista. Sen tehtävät annettaisiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä muodostettavalle elinkeinoministeriölle.
http://www601.sampo.fi/external/tiedotteet.nsf/0/f86389ec424ca2a0c2256d03003e71e7?opendocument&sbd=1
Anne Brunila Sammon hallituksen uudeksi jäseneksi
Sampo Oyj:n tänään pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa vuodelta 2002 osinkoa 0,35 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 14.4.2003 ja osinko maksetaan 23.4.2003. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
Yhtiökokous päätti lisätä yhtiön hallituksen jäsenmäärää yhdellä. Hallituksessa on tämän jälkeen kahdeksan jäsentä. Aikaisempien jäsenten professori Tom Berglundin, vuorineuvos Georg Ehrnroothin, vuorineuvos Jyrki Juuselan, johtaja Olli-Pekka Kallasvuon, toimitusjohtaja Paavo Pitkäsen, ministeri Christoffer Taxellin ja konsernijohtaja Björn Wahlroosin lisäksi hallitukseen valittiin finanssineuvos Anne Brunila. Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi puheenjohtajakseen edelleen Olli-Pekka Kallasvuon ja varapuheenjohtajakseen Jyrki Juuselan.
Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakepääoman alentamisesta 24.2.2003 mennessä hankittujen omien osakkeiden yhteenlasketulla vasta-arvolla noin 409 436,69 eurolla. Osakepääoman alentaminen tapahtuu vastikkeetta mitätöimällä Sampo Oyj:n hankkimat 2 434 400 A-sarjan osaketta, mikä vähentää A-sarjan osakkeiden lukumäärää vastaavalla määrällä. Osakepääoman vähentämisen seurauksena yhtiön oma pääoma ei vähene.
Yhtiökokous myönsi hallitukselle omien osakkeiden hankkimis- ja luovuttamisvaltuudet, jotka ovat voimassa 9.4.2004 saakka. A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 5 % yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Osakkeita voidaan hankkia kaikille A-sarjan osakkeenomistajille tehtävällä ostotarjouksella osakkeenomistajien omistusten suhteessa hallituksen päättämin yhtäläisin ehdoin tai Helsingin Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa.
Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamisessa tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Edellä mainitut hallituksen esitykset julkaistiin kokonaisuudessaan 25.2.2003 annetulla pörssitiedotteella ja ne hyväksyttiin esitetyssä muodossa.
SAMPO OYJ
Jarmo Salonen
IR-johtaja
puh. 010 516 0030
LISÄTIEDOT:
IR-johtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
JAKELU:
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
www.sampo.fi
Vastaukset 4
Vanhimmat
www.suomimaailmantaloudessa.fi/data2/Brunila.pps
Aina pitäisi muistaa se, että ei kommentoi asioista, joita ei tunne.
Ensinnäkin tuossa avauspostauksessa linkitetään se, että vain Brunila allekirjoitti globalisaatiotyöryhmän raportin ja sen, että Sampo sekä nimitti Brunilan hallituksen jäseneksi, että päätti lisäosingon maksamisesta. Tässä mennään metsään sikäli, että:
a) Brunila ei ollut hallituksen jäsen osinkoesityksen aikana, hänethän vasta nimitettiin sinne
b) yhtiön hallitus vain esittää osingon korotuksesta, osakkeeomistajat hyväksyvät tai hylkäävät esityksen
c) tämänvuotinen osinkoralli on pelkästään hallituksen päätöksen seuraus. Vai odottaisitko sinä ensi vuoteen, jos saisit valita maksetaanko palkka tänä vai ensivuonna ja tietäisit roimasta veronkorotuksesta (~50-100% tasokorotus joissain tapauksissa) ensi vuodeksi?
d) osingon irrottamisesta päättävät suuromistajat, siis yritykset. Eivät piensijoittajat tai yksittäiset virkamiehet.
Toisekseen, jälkimmäinen postaus sisälsi vain PowerPoint -esityksen. Hyvä kalvosarja on vain tukisanalista, ei esityksen koko sisältö. Pelkästään sen perusteella ei voi sanoa, onko esitys hyvä vai heikko. Jos Brunilan tapa esittää asiat on selkeä, hän saattaa hyvinkin vetää ko. setin vulla jopa loistavan esitelmän. Ko. kalvosarjan julkoaiseminen olisi järkevää ainoastaan siksi, että tarkoituksena on, että lukija ottaisi yhteyttä VN:ään lisätietoja varten.
Miksi Brunilaa kohtaan on jonkinlainen media-ajojahti menossa? Mistä moinen on masinoitu? Voisiko Brunilaa hetken kuunnella ihan sillä mielellä, että JOISSAKIN asioissa hänkin saattaisi olla oikeassa?
Siinäpä mietittävää työpäivän ratoksi.
Sen on muuten allekirjoittanut myös Vesa Vihriälä
Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa - Analyysi toimialojen ja klustereiden kilpailukyvystä
http://www.suomimaailmantaloudessa.fi/data/VNK20_2004.pdf
"
Suomen kilpailukykyä eniten heikentävät tekijät
- Teollisuustyöntekijöiden korkeat kokonaispalkkakustannukset (K)
- Korkea kokonaisverokertymä suhteessa BKT:hen (T)
- Korkeat välilliset verot suhteessa BKT:hen (T)
- Korkea efektiivinen henkilöveroaste (T)
- Korkea verotus vähentää haluja työssä ja uralla etenemiseen (K)
- Tuotannon siirtyminen ulkomaille on merkittävä uhka (K)
- Osakemarkkinoiden muita maita heikompi kehitys (K)
- Julkisten palvelujen tarjonta on poliittisesti riippumatonta (K)
- Työmarkkinalait ja -säädökset eivät motivoi työntekoa (K)
- Maa ei kykene houkuttelemaan ulkomaisia osaajia (K)
- Yrittäjyyden taso on alhainen (T)
K= kyselyyn perustuva tekijä
T= tilastoaineistoon perustuva tekijä
"
"
Suomen kilpailukykyä eniten tukevat tekijät
- Yritysten ja yliopistojen välinen tiedonvaihto kehittynyttä (K)
- Yritysten tietoturvallisuusasiat on hoidettu hyvin (K)
- Teknologista kehittämistä rahoitetaan riittävästi (K)
- Paljon T&K-henkilöstöä suhteessa väestöön (T)
- Korkeat ulkomaille suuntautuvat suorat sijoitukset per BKT (T)
- Korkeat T&K-menot per BKT (T)
- Paljon yritysten T&K-henkilöstöä suhteessa väestöön (T)
- Koulutusjärjestelmä tukee maan kilpailukykyä (K)
- Byrokratia ei haittaa liiketoiminnan harjoittamista (K)
K= kyselyyn perustuva tekijä
T= tilastoaineistoon perustuva tekijä
"
"
1990-luvulla toimialojen väliset tuottavuuserot kasvoivat merkittävästi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden työn tuottavuuden kasvu on 1990-luvun puolivälin jälkeen
ollut keskimäärin 13 % vuodessa, kun esimerkiksi metallituoteteollisuudessa, rakennustoiminnassa tai tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa se on ollut lähes olematonta. Myös perinteisesti vahvoilla teollisuusaloilla kuten konepajateollisuudessa ja kemian teollisuudessa tuottavuuskasvu on ollut selvästi teollisuuden keskimääräistä hitaampaa. Kun työvoimakustannusten nousu on ollut jokseenkin samansuuruista, kannattavuuserot yritysten ja toimialojen välillä ovat kasvaneet nopeasti. Yrityssektorin keskimääräinen kannattavuus on säilynyt hyvänä.
" ( Lienee vastaus siihen, miksei Metalliliiton pj. halunnut allekirjoittaa tätä raporttia. )
"
Verokannustimien tehokkuutta (ja niiden suoraviivaista kannustinvaikutusta) suhteessa muihin yrittäjyyspolitiikkatoimenpiteisiin on aliarvioitu. Korkea verotus
ja työnsivukulut on kenties tärkein niistä yrittäjyyttä harkitsevien kannustimiin vaikuttavista tekijöistä, joihin politiikkatoimenpitein voidaan suoraan, nopeasti ja
kustannustehokkaasti vaikuttaa. Esimerkiksi väestön yrittäjyysasenteet muuttuvat vain hitaasti, koska asenteisiin vaikuttaminen on vaikeaa ja vähintäänkin
aikaa vievää. Uusien yrittäjien ja yritysten verotus ja veroluonteiset maksut voidaan perustellusti nostaa yrittäjyyspolitiikan keskeisiksi instrumenteiksi. Yksi
mahdollinen toimenpide on, että uusien yritysten verotusta ja veroluonteisia maksuja kevennetään merkittävästi niiden 5-6 ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämän alkuvaiheen jälkeen ne nostetaan asteittain 2-4 vuoden kuluessa "normaalille" tasolle. Järjestelmää suunniteltaessa väärinkäytösten mahdollisuus tulee estää.
"
"
Suomalaiset rahoitusmarkkinat eivät tue riittävästi aloittavien ja aivan uusien yritysten toimintaa. Tilanteen korjaamiseksi parhaiten sopivat yksityiselle rahoitussektorille
suunnatut verokannustimet, sillä julkisella sektorilla on jo varsin laaja yrittäjyyttä ja pk-yritystoimintaa tukeva järjestelmä. Kypsempien ja erityisesti jo selvästi vakiintuneiden yritysten rahoitus on perusteltua jättää markkinoiden tehtäväksi. Hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän tärkeä ominaisuus on, että se myös karsii hankkeita eli kohdistaa rahoitusta vain ”hyviin” ja elinkelpoisiin yrityksiin ja projekteihin.
" ( Ja mitä tekikään punamultahallitus - heikensi yksityisen piensijoittjan asemaa rahoitusmarkkinoilla. )
"
Teollisuuden tuotanto- ja työllisyyskehitys on siis palannut 1990-lukua edeltäneelle trendille: teollisuuden osuus kansantaloudessa on pienentymässä samaan tapaan kuin useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Lähivuosina työllisyys kasvaa vain palvelualoilla. Suomen tuotantorakenne lähenee kehittyneimpien OECD–maiden rakennetta. Tietointensiivisistä yrityspalveluista on tulossa entistä tärkeämpi vientiala. Samoin matkailun merkitys kasvaa. Enää ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tehdä rajaa teollisuus- ja palvelualojen välille, sillä yrityspalvelut ja teollisuus ovat jo pitkään kietoutuneet toisiinsa. Suomalaisten yritysten ja kansantalouden kilpailuetu globaalissa kilpailussa voi perustua vain nopeaan uudistumiseen ja edelleen syvenevään erikoistumiseen. Yhdeksi kilpailuedun lähteeksi on nousemassa luovuus ja muotoilu. Näiden kilpailutekijöiden hyödyntämisessä Aasian ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat jäljessä. Aasian (Kiinan) nopea nousu maailman teolliseksi työpajaksi on perustunut pitkälti standardituotannon ja -tuotekehityksen varaan ja olemassa olevan tiedon tehokkaaseen soveltamiseen. Tällainen tilanne voi jatkua vielä pitkään ja suomalaiset yritykset voivat hakea kilpailuetua sieltä missä uudet kehittyvät maat eivät ainakaan vielä ole eturintamassa: luovuudesta, nopeasta uudistumisesta ja joustavuudesta.
" ( Markan devalvoituminen lamassa ja eurokytkennässä oli yhteensä n. 40% - sen vaikutus on nyt kulutettu loppuun )
Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin
"
Numeerisesti tarkasteltuna Suomi on menettänyt noin 1 500 korkeasti koulutettua vuosina 1994–2000 (Pirttilä 2004).
"
"
Julkistalouden kannalta ongelmallinen seikka muuttoliikkeen rakenteeseen liittyen on se, että maastamuutto näyttäisi painottuvan entistä enemmän hyvätuloisiin, kun taas maahanmuuttajissa on huomattavan suuri osuus alhaisemman tulotason työntekijöitä. Tällainen muuttoliikkeen rakenne on siinä mielessä ongelmallinen,
että se jo vähäisessä määrin vaikuttaa julkisen sektorin mahdollisuuksiin ylläpitää hyvinvointipalveluja alenevista verotuloista johtuen. Vaikka muuttoliike toistaiseksi ei näyttäisi aiheuttaneen suurempaa rasitetta hyvinvointivaltiolle, saattaa tilanne tulevaisuudessa olla toinen, jos merkittävää muutosta maahanmuuttajien rakenteessa ei tapahdu.
"
"
Tulisi kiinnittää huomiota siihen, millainen työvoimakoulutus tai tukityöllistäminen hyödyntää kutakin työnhakijaryhmää. Tällaisiin kysymyksiin ei perinteisten
keskimääräiseen tarkasteluun keskittyvien tutkimusten avulla kyetä vastaamaan. Kuitenkin niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin tutkimukset kuin ovat päätyneet tulokseen, jonka mukaan aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden toimivuuden kannalta keskeisessä asemassa on niiden selkeä kohdentaminen ja räätälöinti yksilön näkökulmasta. Samoin eri toimenpiteiden teho saattaa vaihdella myös ajassa.
" ( Siinäpä pähkinä demareille. )
"
Paikallisesti määräytyvän palkankorotuserän merkityksen kasvu ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että kokonaistaloudellista tasapainoa tukeva palkkakoordinaatio
heikkenisi. Tästä syystä olisi suotavaa, että paikallisten palkankorotusten keskimääräiset kustannusvaikutukset pysyvät liittojen asettamassa haarukassa.
"
"
On silti syytä herättää tulopolitiikan menettelytapojen suhteen kysymys, onko nykyinen palkkasopimisen mallimme liiaksi riippuvainen valtiovallan ja järjestöjen yhteistyöstä. Valtiovalta on Suomessa toiminut yleensä aloitteentekijänä ja koordinoijana uusille tulosopimuksille. Kestävän palkkasopimusjärjestelmän tulisi
kuitenkin olla suhteellisen immuunia poliittisille muutoksille eikä tulopolitiikan onnistumisen pitäisi riippua yhteistyöstä valtiovallan kanssa.
" ( Tässä vähän mietittävää Vanhaselle ja Kallioniemelle... )
"
Mitä pienemmän painon palkkaerojen säätely yleiskorotuksissa mahdollisesti saa, sitä tärkeämpää on palkkaerojen säännönmukainen seuranta ja niiden perusteltavuuden objektiivinen arviointi koulutuksen, työn vaativuuden, työolosuhteiden, sukupuolittaisten erojen ja muiden palkanmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Tällaiset selvitykset tulisi saattaa myös julkisen keskustelun piiriin.
"
Minusta Anne Brunila näyttää joissakin kuvissa ihan mieheltä.
Ehkä siksi hänen ja tän ... jonkun ex-kaupunginjohtajan lapsi on vammainen.
No, jos tienaa 250 000 e vuodessa kuten Brunila niin ei kai se lisäkään pahaa tee.
Rikkaiden elämähän on äärimmäisen tylsää, koska mikään ei enää tunnu miltään, kun kaikkea on jo.
Siksi he saavat suurimman nautintonsa juuri tuollaisten uhkakuvien ja muihin kohdistuvien toimenpide-ehdotusten kylvämisestä. Se herättää heissä edes pikkuisen jotain tunteita.
Samalla tavalla varmaankin ajattelivat köyhyydestä vallan kahvaan nousseet Hitler ja Stalin.