aupairin velvollisuudet

Moikka kaikille :)
on mielenkiintoista, mitkä tehtävät te valmistatte aupairina?
Mitä kuuluu n.s. lapsenhoitoon, siivoatteko taloa ja yleensä mitkä velvollisuudet teillä on?
Itse olen tullut Suomeen aupairina, olen melko viihtynyt täällä, mut nyt ilmestyi semmoinen kysymys. Kun minä etsin perhettä, monet soittivat ja osoittivat huomiota minuun. Mutta minulle jäi mieli että enemmistö etsii itselleen siivojaa kotiin, joka suorittaisi sitä vähämiellyttävä hommaa, erikoisesti jos lapset ovat jo koululaisia. Kertokaa, siivoatteko taloa ja missä määrässä.
194129
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

HEIPS, olin pari vuotta sitten itävallassa au-pairina ja lähdin sinne ilomielin uusia haasteita katselemaan ja lapsia hoitamaan!!! Vaanpa siellä oltuani n. pari kuukautta tajusin täysin että hei minähän olin kotiorja!!!!

Niinpäniin.. Ilmoittelin asiasta aluksi varovaisesti aupair-äidilleni mutta ei tehonnut. Sitten rupesin vertailemaan itseni ja ystävieni "tuntipalkkaa" ja minulla oli paljon huonompi vaikka sain enemmän rahaa käteen joka viikko(siis eihän sinne tienaamaan mennä mutta omistaan on pidettävä huolta). Se johtui siitä kun minä olin n 10h. päivässä töissä ja ystäväni 6 tuntia tai hätätapauksessa 7 tuntia.

Näytin sitten "kaavioni" äidille siellä ja hän sai täydellisin raivarin. Mielestäni olin oikeassa mutta hänestä tuo oli sopimatonta, sillä idästä tulisi heti tyttöjä tänne paikalleni tuolla palkalla ja ajalla tekemään töitä.

Minun piti olla vuoden mutta olin vain puolet siitä ajasta. En kadu reissua ollenkaan sillä se kasvatti minua paljon ja rakastan sitä paikkaa missä olin!!!!

Siis jos tärkein jäi sanomatta niin minä SIIVOSIN ja laitoin ruokaa kaikkea muuta paskaa...
Lapset olivat ihania mutta ei minua siellä olisi tarvittu, vaan kodinhoitajaa/siivoojaa ;)

Äänestä
  • Lähdin heti ammattikoulun jälkeen Italiaan aupairiksi. Minut välitti sinne suomalainen, itsekin aupairina ollut nainen. Kaikki paperit tehtiin huolella ja kaiken piti olla ok. Kuinkas kävikään? Minua pidettiin LUKKOJEN TAKANA heidän kotitalossa. Minut jätettiin päiväsaikaan sinne yksin siivoamaan, pyykkäämään, silittämään, kokkaamaan, tiskaamaan yms. Lapsiin ei ollut koskemista vaikka heitä olin sinne tullut hoitamaan. Ylipäänsä sääntönä oli se, että koko koti on hoidettava. Päivät venyivät tosi pitkiksi eli siitä sovitusta kuudesta tunnista ei ollut puhettakaan. perheen äiti inhosi minua alusta asti ja sain olla aina hänen pahan tuulen purkauskohde. Eniten ajatuksia herätti se seikka, että minun tuli olla tiukasti huoneessani heidän ollessa kotona = Olin siis orja. Palkkaakaan en "ehtinyt" saada. Koskaan heillä ei ollut aikaa sen maksuun, vaikka palkkapäivä piti olla kerran viikossa. No, muutaman viikon päästä he kerran unohtivat lukita oven yöksi ja minä karkasin pois.

    Äänestä

  • Minni kirjoitti:

    Lähdin heti ammattikoulun jälkeen Italiaan aupairiksi. Minut välitti sinne suomalainen, itsekin aupairina ollut nainen. Kaikki paperit tehtiin huolella ja kaiken piti olla ok. Kuinkas kävikään? Minua pidettiin LUKKOJEN TAKANA heidän kotitalossa. Minut jätettiin päiväsaikaan sinne yksin siivoamaan, pyykkäämään, silittämään, kokkaamaan, tiskaamaan yms. Lapsiin ei ollut koskemista vaikka heitä olin sinne tullut hoitamaan. Ylipäänsä sääntönä oli se, että koko koti on hoidettava. Päivät venyivät tosi pitkiksi eli siitä sovitusta kuudesta tunnista ei ollut puhettakaan. perheen äiti inhosi minua alusta asti ja sain olla aina hänen pahan tuulen purkauskohde. Eniten ajatuksia herätti se seikka, että minun tuli olla tiukasti huoneessani heidän ollessa kotona = Olin siis orja. Palkkaakaan en "ehtinyt" saada. Koskaan heillä ei ollut aikaa sen maksuun, vaikka palkkapäivä piti olla kerran viikossa. No, muutaman viikon päästä he kerran unohtivat lukita oven yöksi ja minä karkasin pois.

    Siis aivan uskomatonta! Kauheeta kuvitella että ees tuollasia ihmisiä on olemassa. Itse oon nyt Sveitsissä aupairina ja mulla on aivan mahtava perhe. Palkka on ok ja työt ei todellakaan liian raskaita. Mua kiinnostaa tuos sun juttus vielä, että mihin karkasit? Miten jatkoit siitä eteenpäin?Otikko yhteyttä välittäjään?

    Äänestä

Itse olen talla hetkella Kanadassa lastenhoitajana.. tai sellaiseksi mina tanne lahdin.
Mita minulle kerrottiin tyohoni kuuluvan olivat perheen nuorimmasta lapsesta huolehtiminen kun muut lapset ovat koulussa, kevyet kotityot, kuten pyykinpesu tai tiskikoneen tyhjays/taytto, talon jarjestyksessa pitaminen seka paivallisen aloitus, kuten salaatti.
Kuitenkin havaitsin sitten hetken taalla oltuani, etta tyonkuvaan nayttaisi kuuluvan myos muut talon siivous seka koko paivallisen tekeminen.
Paivat ovat yleensa 11 tuntisia.
Palkkaa saan noin 2 euroa tunnilta, jota ehka kuitenkin vahan tasoittaa se, etta asun perheen luona.

Mina en tosiaan kuitenkaan ole niin rohkea, etta uskaltaisin ottaa asiakseni huomauttaa kasvaneesta tyomaarastani.
Jokainen perhe kuitenkin hakee au pairia eri tehtaviin, mutta ne pitaisi tehda selvaksi jo ennen au pairin tuloa.

Äänestä
  • Hei missas pain kanadaa oleilet?itekkin meinaan kanadassa oon lapsi hoitamassa talla hetkella!

    Äänestä

  • maija kirjoitti:

    Hei missas pain kanadaa oleilet?itekkin meinaan kanadassa oon lapsi hoitamassa talla hetkella!

    toronton lahella tosiaan olen, entas itse?

    Äänestä

  • rinnu kirjoitti:

    toronton lahella tosiaan olen, entas itse?

    toronton lahella minakin tasta on joku semmonen vajaan tunnin matka torontoon..semmonen pieni paikka kun beamsville.kauanko oot ollu ja mita oot tykanny?ma oon ollu nytten vahan reilu nelja kuukautta!

    Äänestä

  • maija kirjoitti:

    toronton lahella minakin tasta on joku semmonen vajaan tunnin matka torontoon..semmonen pieni paikka kun beamsville.kauanko oot ollu ja mita oot tykanny?ma oon ollu nytten vahan reilu nelja kuukautta!

    laitapa mulle mailia [email protected]
    mutta jos sulla ei oo sahkopostia, niin laita tanne ilmoitus niin keksitaan joku muu tapa pitaa yhteytta.

    Äänestä

Hei!
Aupairimme työskentelee hyvin vaihtelevasti 2-9h kestoisia päiviä,pitää vapaansa,käy kielikurssilla ja saa puolivuotiskauden kruunaukseksi 10 päivän loman.Hän ei siivoa,mutta järjestelee paikat kuntoon oltuaan lasten kanssa.Oikeastaan kaiken pitäisi olla OK?
Eipä kuitenkaan ole.Jokainen tehtävä on hänelle puettava sanoiksi,muuten ei tapahdu mitään. Luulisi parin kuukauden jälkeen perusasioiden olevan hallussa ja viisaan huomaavan jo itse missä voisi auttaa.Varsinkin jos lapset ovat kouluikäisiä,kuvittelen hiedän olevan niin itsenäisiä ettei heitä tarvi vahtia samaan tapaan kuin 1-vuotiasta. Jolloin siis aupairin aikaa vapautuu esim.kakun/pizzan /pullan leipomiseen tai silittämiseen.Ja jossain toisessa perheessä siivoamiseen. Tahdon saada vastiketta sille että hankin, maksan ja ylipäätään kestän aupairin läsnäolon kodissani.

Äänestä
  • Siis et siivouta au pairillasi vain omaa huusholliasi, vaan vielä naapurinkin?

    Pullanleipomistaito on erittäin harvinainen 30-vuotiaidenkin keskuudessa, saati sitten jonkun juuri lukiosta päässeen au pair-tytön, eikä sitä lasketa au pairin tehtäviin. Ehkä sinun pitäisikin palkata kotiapulainen normaalilla kotiapulaisen palkalla?

    Äänestä

  • Perheitä ja aupaireja on varmasti hyvin erilaisia. Olemme yrittäneet pitää tasapainon, niin että molempi osapuoli kokisi saavansa eikä olisi hyväksi käytetty. Meillä on kokemuksia kolmesta au pairista. Ensimmäinen teki kyllä kaikki annetut tehtävät nopeasti ja tarkasti, mutta sitten luki kirjoja tai raamattua, neuloi ja lasten piti olla hiljaa kuin koulukodissa. Alkoi varastella, vei lasten rahat, muistoesineitä, koruja, kiiltokuvavihkot, syntymäpäivälahjakirjat, valehteli olevansa raskaana jne ettei mentäisi poliisille. Tarjosimme kuitenkin kotimme ja mahdollisuuden olla perheen jäsen, mm. teimme yhdessä kylpylämatkoja. Mitään ylimääräistä ei tehnyt, viikoloput eli kuin hotellissa. Mutta periaate meillä onkin, että viikonloput vapaita.

    Toinen oli lasten suhteen täydellinen. Pelleili, leikki ja rakasti lapsia aidosti. Teki myös annetut tehtävät. Välillä ahneus meinasi yllättää ja rahaa olisi pitänyt saada enemmän, kun "jotkut toisetkin saivat". Ylimääräisestä työstä maksamme kyllä. Yritimme selittää, että raha ei tule meillekään itsestään ja vaatii aikamoisia ponnisteluja Suomessakin saada jonkinlainen elintaso. Muistissa on vielä oma opiskeluaika ja esim. yksipuolinen ruokavalio rahan puutteen takia. Siis au pair saa perheessä varmasti paremman elintason kuin moni vastaavanikäinen suomalainen nuori. Mutta tämän tytön kanssa olemme edelleen erittäin hyviä ystäviä ja tapaamme muutaman kerran vuodessa.

    Nykyinen au pair on kaikista auttavaisin. Esimerkkinä korjannut lasten vaatteita, jos koulussa tullut reikä tai tupsu piposta irronnut. Tällaista en pyydä. Sunnuntaisin saattanut tehdä ruuan valmiiksi, jos olemme olleet poissa kotoa. Siis pyytämättä. Nähnyt minun olevan väsynyt ja kysynyt tarvitsenko apua. Kaikki annetut työt tekee ja omatoimisesti on halunnut siivota keittiön kaappeja, laittaa kesäkengät varastoon. Kysynyt minulta ensin, että saako hän tehdä sellaista. Ja silti on lasten kanssa ollut hyvin koko ajan. Olemme antaneet omana tilipäivänämme ylimääräistä rahaa hänelle merkkinä hyvästä työstä. Tekee melkein aina itse välipalat lapsille esim. lettuja eikä vain nosta jogurttipurkkeja pöytään kuten ensimmäinen au pair.

    Mutta tosiaankin au pairin pito perheessä ei ole ilmaista, huoneen järjestäminen, meillä oma tietokone netti, kielikurssit, vakuutukset, matkat taskuraha. Ja aikaa mene oleskelulupiin ja maan tavoille opettamisessa. Perheenkin pitää kokea saavansa vastinetta rahalle ja muulle panostukselle, jota au pairin viihtymiseen käyttää.

    Äänestä

  • soome ema kirjoitti:

    Perheitä ja aupaireja on varmasti hyvin erilaisia. Olemme yrittäneet pitää tasapainon, niin että molempi osapuoli kokisi saavansa eikä olisi hyväksi käytetty. Meillä on kokemuksia kolmesta au pairista. Ensimmäinen teki kyllä kaikki annetut tehtävät nopeasti ja tarkasti, mutta sitten luki kirjoja tai raamattua, neuloi ja lasten piti olla hiljaa kuin koulukodissa. Alkoi varastella, vei lasten rahat, muistoesineitä, koruja, kiiltokuvavihkot, syntymäpäivälahjakirjat, valehteli olevansa raskaana jne ettei mentäisi poliisille. Tarjosimme kuitenkin kotimme ja mahdollisuuden olla perheen jäsen, mm. teimme yhdessä kylpylämatkoja. Mitään ylimääräistä ei tehnyt, viikoloput eli kuin hotellissa. Mutta periaate meillä onkin, että viikonloput vapaita.

    Toinen oli lasten suhteen täydellinen. Pelleili, leikki ja rakasti lapsia aidosti. Teki myös annetut tehtävät. Välillä ahneus meinasi yllättää ja rahaa olisi pitänyt saada enemmän, kun "jotkut toisetkin saivat". Ylimääräisestä työstä maksamme kyllä. Yritimme selittää, että raha ei tule meillekään itsestään ja vaatii aikamoisia ponnisteluja Suomessakin saada jonkinlainen elintaso. Muistissa on vielä oma opiskeluaika ja esim. yksipuolinen ruokavalio rahan puutteen takia. Siis au pair saa perheessä varmasti paremman elintason kuin moni vastaavanikäinen suomalainen nuori. Mutta tämän tytön kanssa olemme edelleen erittäin hyviä ystäviä ja tapaamme muutaman kerran vuodessa.

    Nykyinen au pair on kaikista auttavaisin. Esimerkkinä korjannut lasten vaatteita, jos koulussa tullut reikä tai tupsu piposta irronnut. Tällaista en pyydä. Sunnuntaisin saattanut tehdä ruuan valmiiksi, jos olemme olleet poissa kotoa. Siis pyytämättä. Nähnyt minun olevan väsynyt ja kysynyt tarvitsenko apua. Kaikki annetut työt tekee ja omatoimisesti on halunnut siivota keittiön kaappeja, laittaa kesäkengät varastoon. Kysynyt minulta ensin, että saako hän tehdä sellaista. Ja silti on lasten kanssa ollut hyvin koko ajan. Olemme antaneet omana tilipäivänämme ylimääräistä rahaa hänelle merkkinä hyvästä työstä. Tekee melkein aina itse välipalat lapsille esim. lettuja eikä vain nosta jogurttipurkkeja pöytään kuten ensimmäinen au pair.

    Mutta tosiaankin au pairin pito perheessä ei ole ilmaista, huoneen järjestäminen, meillä oma tietokone netti, kielikurssit, vakuutukset, matkat taskuraha. Ja aikaa mene oleskelulupiin ja maan tavoille opettamisessa. Perheenkin pitää kokea saavansa vastinetta rahalle ja muulle panostukselle, jota au pairin viihtymiseen käyttää.

    Meillä kävi aiemmin siivooja kaksi kertaa kuussa tekemässä perusteellisen siivouksen. Ensimmäinen au pairimme ehdotti itse, että hän voisi tehdä siivouksen. Ja niin sovittiin. Olikin kyllä hassua maksaa siivoojalle, kun au pair piti kotia jo muutenkin siistimpänä. Ja sovittu myös muiden kanssa jatkossa samoin. Eli joka toinen lauantai on siivous, josta maksetaan erikseen. Arkisin au pair pitää kotia muuten siistinä, imuroiden ja laitelle tavaroita paikoilleen. Mutta meillä vielä yksi lapsi kotona hoidossa, joten en olettanut että siivoaa huushollin lasten hoidon ohella. Mutta niinkin tehdään joissain perheissä. Eli au pairin on siivottava lastenhoidon ohessa esim. kaksi huonetta päivässä. Ja ystäväni Englannissa au pairina ollessaan joutui käymään töissä toisessa perheessä, jos omassa perheessä oli vapaampaa.

    Mutta jos kaikki lapseni olisivat hoidossa/ koulussa luultavasti olettaisin kyllä siivouksen sisältyvän työhön pari huonetta päivässä periaatteella.

    Äänestä

  • Sepä siinä onkin, että työtehtävät olisi hyvä pääpiirteittäin määritellä jo alussa. Toki ärsyttää jos omatoimisuutta ei ole tippaakaan mutta vaikka aupairin tulisikin olla kuin kotonaan niin se on kuitenkin vieraan ihmisen huusholli (varsinkin keittiö!) ja joskus on vaikea tarttua joihinkin toimiin.

    Omalla kokemuksella alussa esim. astianpesukoneen tyhjennys oli sellaista että mulle ei näytetty missä oikeat paikat on ja perheen äiti korjaili jäljessä. Sama homma oli vaatteiden asettelussa silityksen jälkeen. Nykyisin molemmat hommat hoituu kun tuntee paikat, mutta alun "työhönohjausta" ei tulisi vähätellä.

    "Kestän aupairin läsnäolon kodissani" on mielestäni aika raskaasti sanottu. Olen useasti miettinyt että moneen aupair perheeseen sopisi paremmin kodinhoitaja tai vaikka joku köyhä opiskelija joka kävisi huushollaamassa silloin tällöin ja hoitamassa lapsia (ei siis asuisi perheessä). Ainakin itselleni on osoittautunut tärkeimmäksi aupairina olossani se, että perhe hyväksyy minut ja olen kuin "perheenjäsen" ja saan kuin toisessa kotonani (toki tietyin rajoituksin). Ehkä meillä on helpommin kuin monella muulla sillä talo on iso ja minulla oma huone alakerrassa. On siis jokaiselle tilaa hengittääkin.

    Meillä ei ole erikseen sovittu työnkuvasta ja työnajasta. Joustamme puolin ja toisin. Joskus teen töitä aamusta iltaan, joskus lopetan jo puolen päivän jälkeen. Toki suosittelen sopimusta, sillä minulle olisi voinut käydä paljon huonomminkin. Kaikki olen tehnyt mitä eteen on tullut. Ei tätä rahasta kukaan tekisi. Pidän lapsista todella paljon.

    Uskon, että jos alussa kemiat ei kohtaa perheen ja aupairin välillä olisi syytä vaihtaa perhettä tai aupairia sillä ongelmat kasaantuvat nopeasti ja ilmapiiri käy sietämättömäksi ennemmin tai myöhemmin. Yleensähän pestin pituus on vuosi ja siksi kannattaa harkita asiaa jos ongelmia tulee jo alussa.

    Hyvää loppusyksyä kaikille!

    Terveisin: Aupairina jo lokakuusta 2003 lähtien

    Äänestä

  • soome ema kirjoitti:

    Perheitä ja aupaireja on varmasti hyvin erilaisia. Olemme yrittäneet pitää tasapainon, niin että molempi osapuoli kokisi saavansa eikä olisi hyväksi käytetty. Meillä on kokemuksia kolmesta au pairista. Ensimmäinen teki kyllä kaikki annetut tehtävät nopeasti ja tarkasti, mutta sitten luki kirjoja tai raamattua, neuloi ja lasten piti olla hiljaa kuin koulukodissa. Alkoi varastella, vei lasten rahat, muistoesineitä, koruja, kiiltokuvavihkot, syntymäpäivälahjakirjat, valehteli olevansa raskaana jne ettei mentäisi poliisille. Tarjosimme kuitenkin kotimme ja mahdollisuuden olla perheen jäsen, mm. teimme yhdessä kylpylämatkoja. Mitään ylimääräistä ei tehnyt, viikoloput eli kuin hotellissa. Mutta periaate meillä onkin, että viikonloput vapaita.

    Toinen oli lasten suhteen täydellinen. Pelleili, leikki ja rakasti lapsia aidosti. Teki myös annetut tehtävät. Välillä ahneus meinasi yllättää ja rahaa olisi pitänyt saada enemmän, kun "jotkut toisetkin saivat". Ylimääräisestä työstä maksamme kyllä. Yritimme selittää, että raha ei tule meillekään itsestään ja vaatii aikamoisia ponnisteluja Suomessakin saada jonkinlainen elintaso. Muistissa on vielä oma opiskeluaika ja esim. yksipuolinen ruokavalio rahan puutteen takia. Siis au pair saa perheessä varmasti paremman elintason kuin moni vastaavanikäinen suomalainen nuori. Mutta tämän tytön kanssa olemme edelleen erittäin hyviä ystäviä ja tapaamme muutaman kerran vuodessa.

    Nykyinen au pair on kaikista auttavaisin. Esimerkkinä korjannut lasten vaatteita, jos koulussa tullut reikä tai tupsu piposta irronnut. Tällaista en pyydä. Sunnuntaisin saattanut tehdä ruuan valmiiksi, jos olemme olleet poissa kotoa. Siis pyytämättä. Nähnyt minun olevan väsynyt ja kysynyt tarvitsenko apua. Kaikki annetut työt tekee ja omatoimisesti on halunnut siivota keittiön kaappeja, laittaa kesäkengät varastoon. Kysynyt minulta ensin, että saako hän tehdä sellaista. Ja silti on lasten kanssa ollut hyvin koko ajan. Olemme antaneet omana tilipäivänämme ylimääräistä rahaa hänelle merkkinä hyvästä työstä. Tekee melkein aina itse välipalat lapsille esim. lettuja eikä vain nosta jogurttipurkkeja pöytään kuten ensimmäinen au pair.

    Mutta tosiaankin au pairin pito perheessä ei ole ilmaista, huoneen järjestäminen, meillä oma tietokone netti, kielikurssit, vakuutukset, matkat taskuraha. Ja aikaa mene oleskelulupiin ja maan tavoille opettamisessa. Perheenkin pitää kokea saavansa vastinetta rahalle ja muulle panostukselle, jota au pairin viihtymiseen käyttää.

    niin no eihan se tietenikaan ole ilmaista pitaa au paria perheessa.mutta itesehan olette tehneet ratkaisun ottaa au pairin perheeseen ja tiedatte varmasti kuluista jos teila on jo ollut aikaisemmin au paireja.mutta ei aina au pairillakaan ole helppoa.tulla vieraaseen perheeseen ja vieraaseen maahaan ja yrittaa vahtia lapsia ja tehda siina sivussa kotihommia ja viela sopeutua perheeseen,kulttuuriin ja kieleen ja viela pitaisi jaada energiaa ystavien hommaamiselle ja harrastuksille seka au pairin omalle ajalle.etta en sita sano ei varmasti perheellakaan ole helppoa saada vento vieras ihminen taloonsa....mutta asiaa mun mielesta pitais ajatella myos tan au parin kannalta.mutta tarkotus ei ollu suututtaa ketaan halusinpa vaan tuoda oman kantani esille.ite oon meinaa huomannu etta ei oo ihan helppoo taa au parinkaan elama aina!

    Äänestä

  • Sinun (ja koko perheesi) olisi varmasti hyvä istua alas hetkeksi ja miettiä, oletteko oikea perhe työllistämään aupairia. Tässä maailmassa on tuhansia ja tuhansia perheitä, jotka vastaanottavat aupairin luokseen koko sydämestään, jotka todella haluavat hänet osaksi perhettään.

    Jos joku äiti sanoo "tahtovansa vastinetta sille, että kestää aupairin läsnäolon kodissaan", tämän EI PITÄISI PALKATA AUPAIRIA.

    Ole niin ystävällinen, hyvä aupair äiti, ja etsi itsellesi lastenvahti, joka ei asu luonasi. Et taida ymmärtää, kuinka paljon pahaa oloa ajattelutapasi aiheuttanee.

    Nimim. Aupairina upeissa perheissä yhteensä kolme kertaa

    Äänestä

  • Sani kirjoitti:

    Sinun (ja koko perheesi) olisi varmasti hyvä istua alas hetkeksi ja miettiä, oletteko oikea perhe työllistämään aupairia. Tässä maailmassa on tuhansia ja tuhansia perheitä, jotka vastaanottavat aupairin luokseen koko sydämestään, jotka todella haluavat hänet osaksi perhettään.

    Jos joku äiti sanoo "tahtovansa vastinetta sille, että kestää aupairin läsnäolon kodissaan", tämän EI PITÄISI PALKATA AUPAIRIA.

    Ole niin ystävällinen, hyvä aupair äiti, ja etsi itsellesi lastenvahti, joka ei asu luonasi. Et taida ymmärtää, kuinka paljon pahaa oloa ajattelutapasi aiheuttanee.

    Nimim. Aupairina upeissa perheissä yhteensä kolme kertaa

    joo ma kanssa luin ton jutun ja mietin ette mika pakko se on au pairi sinne perheeseen sitten ottaa jos siita tarvii kirjottaa tolla lailla.ei se au pairillekkaan helppoo olle toisen perheeseen menna asumaan..kylla aika torkeesti sanottu!!

    Äänestä

  • No jos noin ottaa koville, niin älä ihmeessä pidä au pairia! Vai pitäiskö au pairin maksaa SINULLE siitä, että saa oleilla kodissasi häiriköimässä perhe-elämääsi?!

    Äänestä

  • Mä oon kyllä samaa mieltä ku monet muutki täällä: sun perhees ei kannattais au pairia hankkia. Au pairin pitäis mun mielestä olla kuin perheenjäsen ja perheen kuuluis ottaa au pair vastaan uutena perheenjäsenenä ja kohdella häntä myös sellasena. Ota muuten huomioon että au pairinkin pitää kestää sua ja sun perhettäs, ei se au pairillekaan helppoa oo muuttaa kokonaan vieraaseen perheeseen ja maahan. Mulla ittelläni on ihana perhe, molemmat osapuolet joustaa niin että kaikilla on hyvä mieli. Mä kyselin ennen ku tänne tulin tosi tarkasti että mitä mun hommiin kuuluu ja tehtiin sopimuskin, ja kaikki on sujunu tosi hienosti. Jokainen perhe varmasti tietää että mitä ne au pairilta odottaa, ja tää pitäis tehä au pairille selväks heti kättelyssä. Mulle tarjottiin esim. sellasta paikkaa missä ois joutunu joka päivä siivoomaan talon lattiasta kattoon ja kuskaamaan kouluikästä lasta harrastuksiin... ja kuulostaa musta ennemminki kodinhoitajan työltä kun au pairin.

    Äänestä

Olin Irlannissa au pairina muutamia vuosia sitten. Olin silloin 19 v. En ollut asunut vanhempieni kanssa kolmeen vuoteen vaan yksin. Kun astuin sisään taloon missä minun oli määrä viettää seuraava vuosi au pairina tiesin heti, etten tule siellä vuotta viihtymään. Talo oli pieni: alakerrassa olohuone ja yläkerrassa kolme makuuhuonetta ja kaksi kylppäriä. Perheseen kuului kolme 1-4 vuotiasta poika-lasta sekä vanhemmat. Perheen isä oli irlantilainen, eikä hän puhunut minulle koskaan enempää kuin hi, how are you? Äiti oli suomalainen ja ihan kiva. Perheen äiti oli ennen tuloani aika hyvin kertonut tehtäväni, mutta eihän sitä osannut hahmottaa millaista se olisi.

Vanhemmat aloittivat aamiaisen ennen kuin lähtivät töihin, minä sitten jatkoin siitä. Kävelin kaikkien lasten kanssa viemään/hakemaan vanhimman lapsen päivittäin esikoulusta/koulusta, paitsi hänen kesäloman aikana, jolloin hän oli kotona. Päivän vietin lasken kanssa sekä kotitöitä tehden. Ruokaa minun ei tarvinut tehdä, paitsi joskus makaronilaatikkoa. Äiti teki ruokaa aina pakasteeseen josta voin sitä lämmittää lapsille ja itselleni. Imuroin keittiön joka päivä ennen kuin perheen äiti tuli töistä kotiin. Muista huoneita keräsin lelut ja sotkut myös ennen äidin tuloa. Perheessä ei myöskään ollut aluksi tiskikonetta joten tiskasin astiat käsin. Pesin myös pyykit. Silittää minun ei onneksi tarvinut, koska perheen äitikään ei siitä hommasta pitänyt. Kerran viikossa siivosin koko talon. Noin joka toinen viikko minulla oli perjantai vaapaata. Viikonloput minulla oli aina vapaana sekä illat. Työpäivä oli n. klo 8-17, joskus vähemmän.

Viikonloppuna en lopuksi enää yöpynyt perheessä, joska lapset heräsivät jo normaaliin aikaan klo 7 ja en voinut nukkua enää sen jälkeen koska lapset huusivat minun ja vanhempien oven takana. Vanhemmat lukitsivat makuuhuoneensa oven, koska halusivat nukkua pidempään viikonloppuna.

Kun olin ollut au pairina n. 4 kk kerroin perheen äidille, että en aijo olla au pairina kuin 6 kk. Hän järjesit niin, että teen viimeisenä kuukautena pidempiä päiviä ja täydet viikot (5 pv), sain IR£10 palkankorotuksen. Edellinen au pair oli ollut joku super ja järjestellyt pussi-kaapit ja leiponut pipareita aikansa kuluksi. Minä en siihen olisi pystynyt. Tein kaikki minulle kuuluvat tehtävät, en juuri ylimääräisiä, koska energiani ei olisi siihen riittänyt.

Vaikeaa oli tottua perhe-elämään asuttani ennen yksin ja etenkin, koska talo oli niin pieni ja omaa tilaa oli vaikea löytää. Oma huone minulla oli, n. 9 m2, jossa oli sänky, yöpöytä, kirjoituspöytä tuoli, peili ja vaatekaappi. TV:tä tai stereoita ei ollut. Kielikurssilla en käynyt.

Kokemukseni jälkeen suosittelen au pairiksi aikoville, mennä au pairiksi rikkaaseen perheeseen, koska onhan se palkka silloin yleensä parempi ja talo isompi ja omat tilatkin usein paremmat.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kristina kirjoitti:

Moikka kaikille :)
on mielenkiintoista, mitkä tehtävät te valmistatte aupairina?
Mitä kuuluu n.s. lapsenhoitoon, siivoatteko taloa ja yleensä mitkä velvollisuudet teillä on?
Itse olen tullut Suomeen aupairina, olen melko viihtynyt täällä, mut nyt ilmestyi semmoinen kysymys. Kun minä etsin perhettä, monet soittivat ja osoittivat huomiota minuun. Mutta minulle jäi mieli että enemmistö etsii itselleen siivojaa kotiin, joka suorittaisi sitä vähämiellyttävä hommaa, erikoisesti jos lapset ovat jo koululaisia. Kertokaa, siivoatteko taloa ja missä määrässä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu