Ihmettelen työpaikallani sitä suunnatonta johtamisintoa, mikä alaisissa vallitsee. Jokapaikassa, missä kaksi ihmistä kohtaa, alkaa "supi supi supi"...esimies on pönttö, johtaja on saamaton, toiset työtoverit, jotka eivät ole paikalla eivät tee mitään jne muuta paskaa. Kun juorukaveri vaihtuu, vaihtuu arvosteltavat.
Eiköhän työläiset sovita, että otetaan kantaa ja tehdään sitä, mihin kukin on valittu, eikä hypitä aidan yli.
On henkisesti helpompaa ja ehtii tekemään töitäkin.
Eiköhän työläiset sovita, että otetaan kantaa ja tehdään sitä, mihin kukin on valittu, eikä hypitä aidan yli.
On henkisesti helpompaa ja ehtii tekemään töitäkin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikäli esimiestään vastaan on jotain hampaankolossa, oikea paikka nurkumiseen on luottamusmies. Se ei ole oikein, että lietsotaan koko henkilökunta esimiestään vastaan. Se on työpaikkakiusaamista siinä missä kaikki muukin. Kun asia hoidetaan luottamusmiehen kanssa, on suurempi tae siitä, että pysytään asiallisuudessa ja rehellisyydessä kuin että lörpötellään ympäriinsä ja puhutaan mitä sattuu. Useimmiten kun jutut kulkee suusta suuhun, jututkin muuttuu matkalla niin, ettei niitä enää alkuperäiseksi tunnistakaan.
Oikeutta ja oikeanlaista kohtelua tarvitaan kaikille osapuolille. Ilkeämielinen juoruilu ei ole sitä.
Teen työtäni juuri näin. Paskaa roiskuu ympärillä, mutta keskityn työhöni, en kierrä osastolla juoruamassa, en politikoi eli arvostele työnantajan tekemisiä, lähden töistä paljon tyytyväisempänä kuin ennen, jolloin ajattelin kokonaisuutta. Ei yksi yksilö voi vaikuttaa maapallon kiertosuuntaan.
On helppoa olla leikisti johtaja, kun mielipidettä voi vaihtaa monta kertaa päivässä eikä asioita tarvitse junailla.
Isossa porukassa ollaan tuppisuuna, koska siitä tulisi esiin LINJA.
Kuppikunnissa voi olla aina sitä mieltä, mitä toinenkin "tietäjä".
Tämä on työelämässä luovimista, mutta myös selkärangatonta pelaamista.
"Tautia tavataan työläisissä, mutta ei ole mahdottomuus, ettei sitä olisi tarttunut myös päättämättömään osastopäällikkötasoon Länsi-Suomen läänissä!", kertoo STTTTK tavallisesti luotettavista lähteistä saamiinsa tietoihin nojaten.
vallanhimo voittaa kiiman.
naiset ja naismaiset miehet pyrkii ohjaamaan, vaikka ei olisi valittukaan ohjaajan paikalle.
Katsokaapa ylempää viestiketjua otsikolla " Tiimityö-myrkkyä työyhteisöön."
kommunismi?? Taitaa toimia yhtä hyvin, vai mitä?
Jos sinulla on muija ja kolme lasta, kokeile demokratiaa.
Sano lauantai-aamuna, että päätetäänpä demokraattisesti , mihin kauppaan mennään.
Kaikki sanoo oman mielipiteensä. Kaikkien mielipide on yhtä arvokas.
Jääköhän ruuat ostamatta!
Ps. Vanha vitsi mutta kysynpähän:
Miten voi paska olla hyvänmakuista demokratiassa??
-Kun paskatunkion reunalla on Lippos Paavo ja satamiljoonaa kärpästä. Äänestyksen jälkeen enemmistö on sitä mieltä, että paska on todella hyvää!
Kyllä Lipponen jyrää ne kärpäsetkin. Häviölle jäävät demarikärpäset.
Niistä tulee sitten persekärpäsiä, jotka ei irtaannu edes pesulla ja vaikka kuinka tuntuisi, että se sonta olis hyvää, niin Paavon kanssa on oltava samaa mieltä, muuten ei pääse enää tunkiolle.
Näin meillä äsdeepeessä.
onko sinulla tarve arvostella työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaikka sillä ei olisi vaikutusta työn suorittamiseen?
Ei ole! Ei todellakaan!
En vaan ymmärrä miten kysymys liittyy keskusteluaiheeseen?
Kyllä lihavat on paljon huonompia työntekijöitä kuin laihat. Kaljupäät on kans huonoja.
Pikkumulkkuiset (vähintään 12 cm seisova)ja pikkutissiset (pitää tursuta kouran yli) ovat ovat huonoja.
Pituusraja on 182 cm, lyhyemmät ovat surkeita.
Pohjalaista murretta puhuva ei käy. Pitää olla vielä sosiaalidemokraatti, muut on huonoja oppimaan.
Riittääkö? Häh?
On ongelma, jos ihminen ei tiedä omaa rooliaan näytelmässä. Jos muka tietää, miten kaikkien muiden pitäisi tehdä, mutta itse ei osaa yhtään roolia, ei siitä synny näytelmää.
Jos suurin osa näyttelijöistä on samanlaisia kahvitauonpitäjiä, ei synny mitään.
Sääli ohjaajaa.
Kaikki tietää, miten SUOMEA PITÄISI johtaa, miten TYÖPAIKKAA PITÄISI johtaa ja miten TYÖTOVERIN PITÄISI tehdä töitä, mutta tekijöitä ei vain ole.
Vanhaa johtamisjärjestelmää arvostellaan suotta. Pomo on pomo ja työläiset tekee töitä mitä käsketään.
Pomon ei kuuluu lärsytä alaisten kanssa eikä veljeillä vapaa-aikana työläisten kanssa.
Sillä myy auktoriteettinsä.
Tästä johtuu kentän sekoilu.