Onko täällä kenelläkään kokemusta siitä, ettei ole päässyt pettäjästä millään eroon?
Mies muutti pois vuosi sitten syksyllä ja olemme nyt eronneet. Hänellä oli noin vuoden pituinen salasuhde. Sain asian selville ja mies lähti heti sen naisen luo. Jälkeen päin heille tuli ero ja nyt mies asuu yksin. Olen päässyt asiasta yli ja elän nyt seesteistä aikaa helpottuneena. En halua nyt mitään suhdetta kenenkään kanssa.
Mies on jatkuvasti ja alusta alkaen yrittänyt hivuttautua takaisin luokseni. Hän soittelee monta kertaa päivässä ja lähettelee whatsappillä sydämiä ja sukkoja. Hän vaatii huomiota ja suuttuu jos olen välinpitämätön. Joka toinen puhelu päättyy kaameaan riitaan, sillä joudun aina muistuttamaan, että olemme eronneet enkä välitä nähdä häntä. Meillä ei ole lapsia joten ei ole mikään pakko pitää yhteyttä.
Jos yritän olla ystävällisellä asialinjalla, niin mies kuvittelee heti että olen "lämpenemässä". Yleensä en edes vastaa tai reagoi, mutta siitähän se terrori vasta alkaakin, jokainen peli piippaa viestiä ja puhelimeen tullut kymmenen puhelua. Soittaa töihinkin ja jättää soittopyyntöjä. Hän selittää olevansa huolestunut ja minä olen kiittämätön kun en anna sille huolenpidolle arvoa.
Hän on tehnyt tätä nyt yli vuoden, silloinkin kun oli suhteessa sen toisen kanssa ja me olimme eronneet.
Minusta on aivan kohtuutonta että nyt vielä vuoden päästäkin joudun jatkamaan eroprosessia ja riitelyä. Toivon hartaasti, että hän löytää jonkun uuden naisen ja jättää minut rauhaan. Tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä joku olisikin.
Onko täällä kohtalotovereita?
Mies muutti pois vuosi sitten syksyllä ja olemme nyt eronneet. Hänellä oli noin vuoden pituinen salasuhde. Sain asian selville ja mies lähti heti sen naisen luo. Jälkeen päin heille tuli ero ja nyt mies asuu yksin. Olen päässyt asiasta yli ja elän nyt seesteistä aikaa helpottuneena. En halua nyt mitään suhdetta kenenkään kanssa.
Mies on jatkuvasti ja alusta alkaen yrittänyt hivuttautua takaisin luokseni. Hän soittelee monta kertaa päivässä ja lähettelee whatsappillä sydämiä ja sukkoja. Hän vaatii huomiota ja suuttuu jos olen välinpitämätön. Joka toinen puhelu päättyy kaameaan riitaan, sillä joudun aina muistuttamaan, että olemme eronneet enkä välitä nähdä häntä. Meillä ei ole lapsia joten ei ole mikään pakko pitää yhteyttä.
Jos yritän olla ystävällisellä asialinjalla, niin mies kuvittelee heti että olen "lämpenemässä". Yleensä en edes vastaa tai reagoi, mutta siitähän se terrori vasta alkaakin, jokainen peli piippaa viestiä ja puhelimeen tullut kymmenen puhelua. Soittaa töihinkin ja jättää soittopyyntöjä. Hän selittää olevansa huolestunut ja minä olen kiittämätön kun en anna sille huolenpidolle arvoa.
Hän on tehnyt tätä nyt yli vuoden, silloinkin kun oli suhteessa sen toisen kanssa ja me olimme eronneet.
Minusta on aivan kohtuutonta että nyt vielä vuoden päästäkin joudun jatkamaan eroprosessia ja riitelyä. Toivon hartaasti, että hän löytää jonkun uuden naisen ja jättää minut rauhaan. Tai mistäs minä tiedän vaikka hänellä joku olisikin.
Onko täällä kohtalotovereita?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä vastaa viesteihin eikä puheluihin. Älä enää koskaan. Voit laittaa hänelle viestin jossa toivot että hän lopettaa yhteydenpidon kokonaan, häiriköinnin. Ettet ota häneen enää mitään yhteyttä. Sitten olet vain lujana. Jos jatkuu yhtä tiuhaan selvitä voiko poliisi puuttua asiaan.
Onko mahdollista, että haet lähestymiskieltoa.
Vaihda puhelinnumerosi uudeksi/salaiseksi, jos saisit
olla rauhassa edes työajan ulkopuolella.
Lähestymiskiellon hakeminen olisi lapsellista, jos samaan aikaan vetää "asiallista ystävälinjaa".
"Minusta on aivan kohtuutonta että nyt vielä vuoden päästäkin joudun jatkamaan"
Olet aiheuttanut tilanteesi ihan itse. Aikuisella ihmisellä ei ole riippakiviystäviä, paitsi jos itse vetää heitä narusta kiinni pitäen perässään.
Rachel Sussman:Naisen erokirja -kirjassa kerrotaan nk. haitallisesta yhteydenpitokierteestä exään, olet sellaisessa ja toimit itse väärin nyt, kirja neuvoo, miten sinun pitäisi toimia.
Ap:n exällä ei taida olla kunnossa. Eli enpä lähtisi aloittajaa syyttelemään.
Kuullostaa tutulta. Tosin sillä erotuksella että meillä on yhteisiä lapsia ja jonkinlaiset välit on pidettävä... Todella raskasta. Tsemppiä. Koitetaan jaksaa.
Niin... Teillä EI ole yhteisiä lapsia, joten miksi ylipäätään vastaat exäsi yhteydenottoihin?
Ihmeesti elämäni rauhoittui, kun vaihdon puhelinnroni ja laitoin sen salaiseksi. Työpaikalta minua on turha tavoitella, hoidan siellä VAIN työasioita ja ne ihmiset, joiden on välttämätöntä minut päiväsaikaan tavoittaa, tietävät oman numeroni.
Exälläsi ei ole kaikki inkkarit kanootissa, joten tee stoppi NYT. Jos alkaa notkua ovesi takana tms., ilmoita poliisille.
Kiitos kaikille vaihtoehdoista.
Tartuin tuohon "Oma vikasi" kommenttiin haitallisesta yhteydenpitokierteestä, kun en enää muutakaan keksi. Tottakai olen etsinyt syitä myös käytöksestäni, opettihan mies minulle sen, että kaikki on aina minun syytäni. On minulla kuitenkin muitakin pitkiä suhteita ollut, mutta kukaan ei ole jäänyt noin ahdistavasti roikkumaan ja vaatimaan jatkuvaa huomiota. Erot on itketty ja puhuttu ja suhde on hiipunut pelkäksi elämänvaiheeksi johon ei ole paluuta. Mutta ehkä voin jollakin käytöksellä tehdä tälle tilanteelle jotakin. Olen ainakin asialle avoin.
Luin jo netistä vähäsen siitä, miten pettäjä ei halua katkaista välejä, sillä haluaa olla se joka valitsee. Yleensähän tämä ihmistyyppi haluaa kaiken, siksi hän koki alunperinkin olevan etuoikeutettu kahteen rinnakkaissuhteeseen. Siis tapauksessa, jossa pettäjä ei halunnut vaihtaa kumppania, vaan halusi pitää molemmat.
Yritän löytää jonkin psykologisen tavan viilentää välejä ja kasvattaa etäisyyttä, sillä hän ei usko hyvällä eikä pahalla. Olisin kuvitellut vuoden surutyön riittävän, olimme yhdessä vain kuusi vuotta ja siitäkin mies oli (ainakin) viimeisen vuoden salasuhteessa. Mies väittää rakastavansa minua edelleen, mutta ei tämä minusta ole rakkautta vaan pakkomielle. Numeroa en voi vaihtaa, sillä olen yrittäjä ja se on samalla työpuhelin.
Ehkä tämä on tässä vaiheessa väärä palsta tälle asialle, täytyy tutkiskella enemmän tuota psykologiapuolta. "Samaa touhua" nimimerkille myös tsemppiä. Tämä jo auttoi kun luin etten ole asian kanssa yksin.
Minulla on kanssa ollut monivuotinen suhde selvästi narsistisia piirteitä omaavan mieheen ja meillä on myös lapsi. En usko että on koskaan ollut uskollinen ja kaikenlaista naikkosta on pyörinyt hänen ympärillään vuodesta toiseen. Silti ei haluaisi minustakaan päästää irti, tahtoo siis rusinat kaikista pullista.
Olen jo monesti koittanut katkaista suhteen mutta hän on aina saanut minut pyörtämään päätökseni soittelemalla sitkeästi. Jos en vastaa, hän soittaa kahta kauheammin niin kauan että sorrun vastaamaan. Sitten huomaan pyöriväni taas samassa sonnassa. Mies ei ole sitoutuvaa sorttia ja haluaa painaa pitkin maailmaa vaihtelevissa suhteissa. Ei tätä minulle tietenkään myönnä mutta olen jo nähnyt mikä hän on näiden vuosien varrella.
Jonkinlaiset välit pitäisi myös säilyttää muksun takia (vaikkei ole hänestäkään kiinnostunut tuon taivaallista). Tuntuu että roikun löysässä hirressä ja hän pitelee naruja käsissään. Ainut keino päästä hänestä lopullisesti eroon olisi katkaista kaikki yhteydenpito häneen. Voi olla että siihenkin täytyy vielä ryhtyä ja kommunikoida lapsen asioista hänen äitinsä välityksellä.
Mutta tiedän siis tunteen. Mies haluaa vain pitää sinut talutusnuorassaan, olet hänen "saaliinsa" ja hän haluaa pitää sinutkin pauloissaan vaikka olisi muitakin naisia. Ja niitä muita naisia tulee olemaan jatkossakin vaikka sinäkin olisit taas kuvioissa, jos on tuon luonteinen ei sitä pysty niin vain lopettamaan. Taitaa ottaa vaan ylpeyden päälle että hän ei saa sinua enää pauloihinsa. Narsisti kun on.
Voit estää exäsi numeron puhelimessasi. Yhteystiedoissa on siihen mahdollisuus nimen kohdalla. Ei tule puhelut eikä viestit läpi. Whatsupissa tuo on tehtävä sitten vielä erikseen.
Helppoa. Sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä.
Kokemusta on. Helpotti jo pelkkä ajatus, että viestejä en enää tule.
Älä vasta niin kyllä tuo touhu loppuu, ei kukaan jaksa pitkään yksinään leikkiä. Ja miksi edes vastaat...ja välität mitä hän ajattelee ja tekee.
Niinhän sitä luulisi ettei kukaan jaksa pitkään yksinään leikkiä.
Kyllä niitäkin löytyy. Yksipuolinen häirintä voi jatkua monta vuotta!
Monta vuotta? Silloin ei kai enää puhuta ex-parin erokivuista, homma kuulunee jo tavanomaisen toisen ihmisen häirinnän puolella, häiriköitä on olemassa.