Tämä on se tavallinen tarina. Parikymmentä vuotta ystävyyttä takana. Kestänyt etäisyydet, ajan, parisuhteet ja niiden päättymiset, hyvät ja huonot ajat. Ja onko kuitenkaan kestänyt? Vähemmän puhuttavaa meillä on toisillemme ollut jo jonkin aikaa kuin oli joskus ennen.
Nyt sitten ystävä on löytänyt miehen ja tapaamisemme ovat harventuneet. Ensin kaipasin yhteisiä juoksulenkkejä, illan istumisia, autoajeluja, eräretkiä. Nielin hylätyksi tulemisen tunteeni ja etsin vikoja itsestäni -odotanko ystävyydeltä liikaa, enkö osaa iloita ystäväni onnesta, olenko vain katkera ja kateellinen. Nyt olen alkanut itse ottaa etäisyyttä. Hyväksyä sen, ettei ystävällä ole minulle enää aikaa. Että kahden kuukauden suhde mieheen painaa vaakakupissa enemmän kuin parikymmentä vuotta ystävyyttä. Hyväksymään sen, että tämä voi olla ystävyyden loppu.
Ystävyys hiipumassa?
18
251
Vastaukset
- Miuskisss
Hei, itselläni on vähän samanlainen tilanne eli vanha hyvä ystävyys on todella hiipumassa. Itse olen lähes aina joka soittaa ja kysyy kuulumiset. Olemme viimeksi nähneet elokuussa ja eräälle tutulleni ystäväni oli sanonut, että pitääkin soittaa mutta puhelua ei ole tähän päivään mennessä kuulunut. Olen nyt tietoisesti jättänyt yhteydenpidon vähemmälle, en aina jaksa olla yhteydenottaja.
Minullakin on ollut muutamia tapauksia elämässäni, jotka häviävät parisuhteeseen ja palaavat maisemiin kun ero tulee. Sinuna olisin nyt hissukseen ja vaikka jos joulukuun alkuun mennessä ystävä ei ole ottanut sinuun yhteyttä, niin ota sinä häneen yhteyttä ja kysy kuulumiset ja jouluna lähetät tietenkin jouluterveiset. Kun/jos ero tulee, voit hyvillä mielin sanoa ystävälle, että olet yrittänyt olla yhteydessä mutta olet loukkaantunut kun sinut heivattiin miehen takia. Routa porsaan kotiin ajaa. Kerran ystävälle voi antaa anteeksi heivaamisen mutta jos hän tavaksi sellaisen ottaa aina uuden miehen löydettyä niin hanki uusia ystäviä. Pohja se on sinunkin säkissäsi, oletko vain sen arvoinen että seura kelpaa vain kun toisella menee huonosti? Heivaa sinä vuorostasi sitten tällainen tyyppi elämästäsi.- Lee Lou
Ikävä, että sinulla on vastaava tilanne. Aiotko itse toimia siten, kuin yllä suosittelit vai onko tilanne jotenkin erilainen.
Minä saatan olla pikkuhiljaa asettumassa sille kannalle, etten enää edes yritä. Edes sitä yhtä kertaa. Meillä on tilanne se, että asutaan lähekkäin, joten väistämättä törmätää viikottain ohimennen. Ne yhteiset menot nyt vain puuttuvat. Eli käytännössä niitä en nyt omalta osaltani ehdottele. Ja henkisesti yritän irrottautua ystävästäni ja kiinnittää huomioini muuhun elämääni ja muihin siihen kuuluviin ihmisiin.
Minullakin on ollut muutamia tapauksia elämässä, kun ystävä on kadonnut elämästäni. Ja olen kai itsekin kadonnut muuttojen yhteydessä, jolloin yhteydenpito on vain hiipunut. Tämän tekee tuskallissemmaksi se, että kyseessä pitkäaikaisin ja "syvällisin" ystävyyssuhteeni. Ihminen jonka merkitys elämässäni on ollut suurempi, kuin esimerkiksi yhdenkään parisuhteen. - Miuskisss
Lee Lou kirjoitti:
Ikävä, että sinulla on vastaava tilanne. Aiotko itse toimia siten, kuin yllä suosittelit vai onko tilanne jotenkin erilainen.
Minä saatan olla pikkuhiljaa asettumassa sille kannalle, etten enää edes yritä. Edes sitä yhtä kertaa. Meillä on tilanne se, että asutaan lähekkäin, joten väistämättä törmätää viikottain ohimennen. Ne yhteiset menot nyt vain puuttuvat. Eli käytännössä niitä en nyt omalta osaltani ehdottele. Ja henkisesti yritän irrottautua ystävästäni ja kiinnittää huomioini muuhun elämääni ja muihin siihen kuuluviin ihmisiin.
Minullakin on ollut muutamia tapauksia elämässä, kun ystävä on kadonnut elämästäni. Ja olen kai itsekin kadonnut muuttojen yhteydessä, jolloin yhteydenpito on vain hiipunut. Tämän tekee tuskallissemmaksi se, että kyseessä pitkäaikaisin ja "syvällisin" ystävyyssuhteeni. Ihminen jonka merkitys elämässäni on ollut suurempi, kuin esimerkiksi yhdenkään parisuhteen.Itse aion olla ottamatta yhteyttä ystävääni, sillä olen ylläpitänyt yhteydenpitoa suurimmaksi osaksi. Olen kutsunut hänet yksiin juhliin lähiaikoina, mutta vastausta saapumisesta en ole saanut. Juhlien jälkeen saa asia olla.
Sinuna kokeilisin vielä kerran jotain yhteistä tekemisen ehdottamista. Sitten ei ainakaan sinun tarvitse miettiä, että et muka olisi itse yrittänyt tehdä asialle mitään. Sen jälkeen voit jatkaa elämääsi asenteella, että kaikki voitava on tehty. Toivin, että löydät elämääsi uusia juttuja ja ilonaiheita! - Lee Lou
Miuskisss kirjoitti:
Itse aion olla ottamatta yhteyttä ystävääni, sillä olen ylläpitänyt yhteydenpitoa suurimmaksi osaksi. Olen kutsunut hänet yksiin juhliin lähiaikoina, mutta vastausta saapumisesta en ole saanut. Juhlien jälkeen saa asia olla.
Sinuna kokeilisin vielä kerran jotain yhteistä tekemisen ehdottamista. Sitten ei ainakaan sinun tarvitse miettiä, että et muka olisi itse yrittänyt tehdä asialle mitään. Sen jälkeen voit jatkaa elämääsi asenteella, että kaikki voitava on tehty. Toivin, että löydät elämääsi uusia juttuja ja ilonaiheita!Uusia ilonaiheita toivon minäkin. Ja tietoisesti aion etsiä. Katsotaan, yritänkö vielä.
- yksi ajanjakso
Rakastuminen ja ihastuminen on hieno tunne. "Luonto" on ohjelmoinut ihmisen siten että parisuhde - ellei se lopu heti alkuun - on mielenkiintoisempi kuin kaverit, mutta on hyvä tiedostaa että pelkkä parisuhde ei riitä pidemmällä ajanjaksolla. Vaimoni paras kaveri katkaisi välit (mustasukkainen?) ja omat kaverini vaan hiipuivat pois.
Toisaalta avioliitoissa puhutaan kliseistä, joihin kuuluu esim. nalkuttava vaimo. Olen saanut oppia että sekin pitää paikkansa, jos ei ole isoja huolia niin haetaan pikkujuttuja joista saa moittia.
http://oppiminen.yle.fi/psykologia-ihmissuhteet/oudot-tunteet/oudot-tunteet-rakastuminen
"elimistön kemiallinen rakastumisreaktio väistyy viimeistään puolentoista vuoden sisällä"- Lee Lou
Voihan se osittain noinkin olla, mutta osittain ehkä ihmistyyppikysymys. En ole koskaan erityisemmin ystävystynyt ns. parisuhdenaisten kanssa, vaan enemmän naisten kanssa, joilla on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin parisuhde ja siihen usein liittyvät lapset.
1 1/2 vuotta on pitkä aika. En ehkä jää odottelemaan. - yksi ajanjakso
Lee Lou kirjoitti:
Voihan se osittain noinkin olla, mutta osittain ehkä ihmistyyppikysymys. En ole koskaan erityisemmin ystävystynyt ns. parisuhdenaisten kanssa, vaan enemmän naisten kanssa, joilla on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin parisuhde ja siihen usein liittyvät lapset.
1 1/2 vuotta on pitkä aika. En ehkä jää odottelemaan.Ei tosiaan odottelemaan kannata jäädä, mutta tuskin kuitenkaan kannata välejä poikkasta. Elämää kun on vielä 50-vuotiaanakin, ja olisihan kiva jos niille synttäreille tulisi nuoruuden ystäviäkin. Entä jos itsellesi yllättäen muodostuu parisuhde?
Vieraantuminen tosin tapahtuu ikävän nopeasti, ja jos on jäänyt varasijalle niin ehkäpä luottamuskin alkaa hiipumaan. - Lee Lou
yksi ajanjakso kirjoitti:
Ei tosiaan odottelemaan kannata jäädä, mutta tuskin kuitenkaan kannata välejä poikkasta. Elämää kun on vielä 50-vuotiaanakin, ja olisihan kiva jos niille synttäreille tulisi nuoruuden ystäviäkin. Entä jos itsellesi yllättäen muodostuu parisuhde?
Vieraantuminen tosin tapahtuu ikävän nopeasti, ja jos on jäänyt varasijalle niin ehkäpä luottamuskin alkaa hiipumaan.Kahteenkymmeneen ystävyysvuoteen on mahtunut paljon. Ystävälläni avoliitto. Itselläni yksi pidempi suhde, joka ei kylläkään ollut järin onnellinen. Vanhasta kokemuksesta siis kuitenkin oletan, ettei itseltäni ystävyys unohtuisi parisuhteen ja rakastumisen myötä.
Enkä tosiaan aio mitään suurta draamaa järjestää. Vaikea selittää, ennemminkin pääni sisällä katkaisen sitä omaa kiintymystäni ystävääni ja siirrän häntä tunnetasolla tuttavien kategoriaan. Niihin, joiden kanssa on kyllä väleissä, mutta joiden kanssa ei eletä myötä- ja vastamäkiä. Puolin ja toisin. - Lee Lou
Lee Lou kirjoitti:
Kahteenkymmeneen ystävyysvuoteen on mahtunut paljon. Ystävälläni avoliitto. Itselläni yksi pidempi suhde, joka ei kylläkään ollut järin onnellinen. Vanhasta kokemuksesta siis kuitenkin oletan, ettei itseltäni ystävyys unohtuisi parisuhteen ja rakastumisen myötä.
Enkä tosiaan aio mitään suurta draamaa järjestää. Vaikea selittää, ennemminkin pääni sisällä katkaisen sitä omaa kiintymystäni ystävääni ja siirrän häntä tunnetasolla tuttavien kategoriaan. Niihin, joiden kanssa on kyllä väleissä, mutta joiden kanssa ei eletä myötä- ja vastamäkiä. Puolin ja toisin.Lisään vielä, että tuohon mainitsemaasi luottamuksen hiipumiseen tuo tunnetasolla tapahtuva etäisyyden otto liittyy. Koen tulleeni hylätyksi ja se sattuu. Joten luonnollisesti haluan suojata itseäni kokemasta tuota uudelleen. Ainakaan saman ihmisen suunnalta. Uusia ihmisiä ei tietenkään voi ennalta tuomita.
- Oleeol
Se tavallinen tarina, tosiaankin. Niin vain munkin monivuotinen ystävä häipyi kuin piru saharaan sen jälkeen kun miehen löysi.
Ehkä se ei sitten mitään oikeaa ystävyyttä ollutkaan. Ei siinä muuten noin kävis.
Luin jostain, että aikuisiällä parisuhteen aloittaminen tarkoittaa keskimäärin yhden ystävyyssuhteen kariutumista.
Taitaa pitää harvinaisen hyvin paikkansa. - Lee Lou
Niin. Miehen löytyminen ja lapsen syntyminen, siinä kaksi suurinta ystävyyden säilymisen riskiä.
Minulla toinen ystävä sai vasta lapsen. Hänenkin kanssaan yhteydenpito on nyt vähentynyt, mutta hän onneksi pahoittelee sitä. Keskustelujen jälkeen sanoo, että "olipas kiva pitkästä aikaa jutella, harmittaa kun ei ole nyt ehtinyt vähään aikaan". Noin sen pystyy ymmärtämään.- 5&10
Mulle riitti, mä en jaksa enää. Ystävyys ei merkitse sulle yhtään mitään. Ystävä heitetään pois. Rakastumisessa ei ole mitään pahaa, mutta älä valehtele tai vääristele asioita. Ystävyys ei ole yksipuolista
- Oleeol
Lee lou: onko sulla käsitystä miksi yhteiset jutunaiheet alkoi väheneen jo aiemmin?
Ehkä joku henkinen erkaantuminen on suurempi syy tilanteeseen kuin seurustelun
Aloittaminen - Lee Lou
5&10 kirjoitti:
Mulle riitti, mä en jaksa enää. Ystävyys ei merkitse sulle yhtään mitään. Ystävä heitetään pois. Rakastumisessa ei ole mitään pahaa, mutta älä valehtele tai vääristele asioita. Ystävyys ei ole yksipuolista
Nyt en ymmärrä viestiäsi. Luuletko minua ehkä joksikin toiseksi, omaksi ystäväksesi kenties? Luulen, että montakin ystävyyssuhdetta on menossa poikki parhaillaan enkä ole se henkilö, jonka luulet kirjoittavan.
Valehtelua ja vääristelyä en harrasta. Kirjoitan vain asiasta yhdestä näkökulmasta, omastani. - Lee Lou
Oleeol kirjoitti:
Lee lou: onko sulla käsitystä miksi yhteiset jutunaiheet alkoi väheneen jo aiemmin?
Ehkä joku henkinen erkaantuminen on suurempi syy tilanteeseen kuin seurustelun
AloittaminenVaikea sanoa. Ehkä jotain urautumista, rutinoitumista, tottumista toiseen. Mitä usein pitkissä ihmissuhteissa tapahtuu, ellei sitä tietoisesti yritä estää.
- Miuskisss
Kyllä mielestäni ystävyyteen pätee ihan samat säännöt vaikka ihmisellä olisikin tullut muuta uutta elämäänsä (rakkaus, vauva, työ...) Se on ihan siitä vain kiinni, viitsiikö tai haluaako olla yhteydessä toiseen. Minäkään en ole ollut enää ystäväni asialistan kärjessä pitkään aikaan. Asia on nyt vain hyväksyttävä ja ottaa uusi aspekti: olen kuvitellut olevamme ystäviä mutta ilmeisesti emme olekaan. Näillä mennään eteenpäin! ps. Et sitten toimi olkapäänä kun uusi rakkaus loppuu...
- Oleeol
Osa ystävyyksistä kaatuu varmasti siihen, että jonkin suuren elämänmuutoksen jälkeen ei olekaan enää
Yhteistä puhuttavaa. Tai ei ole ainakaan tarpeeksi, että ystävyys pysyisi pystyssä. Mutta olen sitä
Mieltä, että jos kaksi ihmistä on aidosti samalla aaltopituudella, elämänmuutokset ei semmoiseen ystävyyteen vaikuta.
Eli jos ystävyys kariutuu toisen elämänmuutokseen Ja puheenaiheiden vähyyteen, henkilökemioissa on jo
Alun alkaenkin ollut jotain pielessä. Jos ollaan aidosti samalla aaltopituudella, erilaisuus on vain rikkautta. - Ei ystävyyttä enään
Oleeol kirjoitti:
Osa ystävyyksistä kaatuu varmasti siihen, että jonkin suuren elämänmuutoksen jälkeen ei olekaan enää
Yhteistä puhuttavaa. Tai ei ole ainakaan tarpeeksi, että ystävyys pysyisi pystyssä. Mutta olen sitä
Mieltä, että jos kaksi ihmistä on aidosti samalla aaltopituudella, elämänmuutokset ei semmoiseen ystävyyteen vaikuta.
Eli jos ystävyys kariutuu toisen elämänmuutokseen Ja puheenaiheiden vähyyteen, henkilökemioissa on jo
Alun alkaenkin ollut jotain pielessä. Jos ollaan aidosti samalla aaltopituudella, erilaisuus on vain rikkautta.On hiipunut enkä ole kaivannut juurikaan kun vähitellen selvisi se todellinen persoona. Hän ei ollutkaan niin ystävällinen miltä noin reilu 10v vaikutti. Oltiin varmaan vain niin erilaisia ja näkemykset elämästä täysin jotain erilaista. Minun mielestäni ei tarvitse olla täydellinen ja jokaisella ihmisellä on omat heikkoutensa mutta hänen mielestään täydellinen täytyy olla. Ei ihme että hän ei ole pystynyt parisuhteeseen kun ei pysty hyväksymään varmaan mahdollisen puolison puitteita. Haukkui minua silloin kun uskouduin hänelle asioista jotka oli minulle vaikeita. minä olin syyllinen. Tutustuessamme pidin häntä hieman outona mutta ei se minua häirinnyt koska eihän kukaan ole täydellinen eikä kaikesta voi olla samaa mieltä. Itse uskon että elämä kantaa ja päättyneen ystävyyden tilalle voi saada jotain muuta arvokasta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1365778- 333535
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O171903Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak251895Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.241730Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta741576Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt141483Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni181378Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111366Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi241317