Minua rassaa mieheni tietokoneen käyttö.
Hän istuu tietokoneensa ääressä illat ja yöt pitkät. Kirjoittelee sähköposteja, surffaa netissä tai pelaa.
Hän on mm. jatkuvassa sähköpostiyhteydessä ex:nsä kanssa, joskus jopa soittelevat. Lisäksi miehelläni on lukuisia naispuolisia ystäviä, osaan hän on ihastunutkin joiden kanssa hän on jatkuvasti sähköposti yhteydessä. Mieheni mielestä minulla ei ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa tai kontrolloida hänen tekemisiään. En olekkaan halunnut kontrolloida häntä, olen toivonut avoimuutta ja rehellisyyttä. Että hän ottaisi minutkin mukaan 'elämäänsä'. Hän ei oma-aloitteisesti näistä tekemisistään kerro, ainoastaan jos kysyn/vaadin niin hän vastahakoisesti kertoo/näyttää viestejään. On kuulemma niin että hän kokee että olisi sama jos hän joutuisi näyttämään minulle päiväkirjansa ja tätä tunnetta hän ei hyväksy. Pelaamiseen en saa puuttua.
Itse kärsin suunnattomasti tilanteesta.
Onko meillä muka parisuhde?
Mikälainen on parisuhde????
Hän istuu tietokoneensa ääressä illat ja yöt pitkät. Kirjoittelee sähköposteja, surffaa netissä tai pelaa.
Hän on mm. jatkuvassa sähköpostiyhteydessä ex:nsä kanssa, joskus jopa soittelevat. Lisäksi miehelläni on lukuisia naispuolisia ystäviä, osaan hän on ihastunutkin joiden kanssa hän on jatkuvasti sähköposti yhteydessä. Mieheni mielestä minulla ei ole minkäänlaista oikeutta rajoittaa tai kontrolloida hänen tekemisiään. En olekkaan halunnut kontrolloida häntä, olen toivonut avoimuutta ja rehellisyyttä. Että hän ottaisi minutkin mukaan 'elämäänsä'. Hän ei oma-aloitteisesti näistä tekemisistään kerro, ainoastaan jos kysyn/vaadin niin hän vastahakoisesti kertoo/näyttää viestejään. On kuulemma niin että hän kokee että olisi sama jos hän joutuisi näyttämään minulle päiväkirjansa ja tätä tunnetta hän ei hyväksy. Pelaamiseen en saa puuttua.
Itse kärsin suunnattomasti tilanteesta.
Onko meillä muka parisuhde?
Mikälainen on parisuhde????
Vastaukset 16
Vanhimmat
Älä nalkuta nainen. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen. Jos mies viettää aikansa koneella, kertoo se, ettei miestä kiinnosta. Ei se ole niin vaikea tajuta.
Älä tuhlaa omaa elämääsi nettirunkun kanssa kituuttamiseen. Elämä on oikeasti tuolla pihalla, eikä näissä kaapeleissa. Ukkosi pettää sinua heti, kun on tilaisuus. Ja sitten harmittaa, miks ei tullut lähdettyä aikasemmin.
Mulla meni hermot miehen netissä surffaamiseen.
Itse harrastan ulkoilua, pirtämistä/maalaamista, askartelua, ja kaikkea muuta kehittävää pikku puuhailua.
Minun mielestäni yli 1h/vuorokausi ylipäätään tietokoneella, oli se sitten netissä tai muuten vaan, on ehdoton maksimi.
Etenkin kun kotona olisi kaikkea muutakin puuhaa jota ei vaan tule huomattua kun on pakko istua koneella jatkuvasti.
No, hermot siis meni, ja mies kun lähti aamulla töihin niin minä vielä ennen omaa töihinlähtöä irrotin koneesta hiiren ja piilotin varmaan paikkaan.
Ilman hiirtä konetta on hieman vaikea käyttää...
Riitahan siitä tuli mutta toisaalta hiirikään ei löytynyt ennenkuin asenne muuttui ja yhteisistä pelisäännöistä sovittiin.
Vittumainen mies voi tietenkin marssia kauppaan ja ostaa uuden hiiren, mutta onhan siinä koneessa muitakin osia jotka voi irrottaa, ja hätätapauksessa kavereiden avulla vaikka kuskata monitorin johonkin piiloon tai vaikka koko koneen.
Jos riita paisuu liian suureksi, (yhden vaivaisen tietokoneen takia) kannattaa miettiä onko kaiken aikaa tietokoneella viettävä mies todellakin niin arvokas ja ihana että parempaakaan ei muka löydy.
Miehelle voi myös suoraan kommentoida tyyliin että "tuntuu vähän siltä että tietokone on mua tärkeempi".
Ja muuten, meillä tilanne ratkesi siten että mies todella pyysi anteeksi ja lupasi parantaa tapansa.
"Miehelle voi myös suoraan kommentoida tyyliin että "tuntuu vähän siltä että tietokone on mua tärkeempi"."
Todellakin, kone voittaa nalkuttavan naisen, jolta ei saa seksiä muuten kuin vonkaamalla. Onko sitä koko ajan pakko ulkoilla tai olla yhdessä? Näyttää siltä, että tämä palsta on täynnä takertujia, jolla ei ole omaa elämää.
En mielestäni nalkuta, olen vain halunnut että meillä olisi jotain muutakin yhteistä kuin osoite.
Itse olen seksuaalisesti haluava, mutten haluaisi kilpailla tietokoneen/ystävien kanssa mieheni huomiosta.
Huvittavaa sinänsä että mies kyllä valitsi koneen sijasta minut.
Seksielämästämme jätän kommentoimatta, jokainen tehköön omat johtopäätöksensä siitä että mies todella valitsi koneen sijasta minut.
Ja pitääpä sanoa että eipä kauaa sellainen mies nurkissa pölyttyisi joka laittaisi tietokoneensa etusijalle.
"Todellakin, kone voittaa nalkuttavan naisen, jolta ei saa seksiä muuten kuin vonkaamalla. Onko sitä koko ajan pakko ulkoilla tai olla yhdessä? Näyttää siltä, että tämä palsta on täynnä takertujia, jolla ei ole omaa elämää. "
Eihän yhdessä ole pakko jatkuvasti olla, tai ulkoilla, kuka siitä on puhunut?
Pointtihan oli nimenomaan se että kaikkea kohtuudella, tietokonetta kohtuudella, ulkoilua kohtuudella, kotitöitä kohtuudella.
Eikä niin että yksi istuu koneella kaiken vapaa-aikansa ja toinen tekee yksin kotityöt, laittaa ruoan, ulkoilee yksinään.
Jos joku pitää sellaisesta elämästä niin ei se mua kaivele.
Mutta kyllä minä olen tähän elämänvaiheeseen päästyäni tajunnut että jos kumppani ei omasta vapaasta tahdostaan halua viettää aikaa mun kanssa niin hän on silloin mulle täysin väärä ihminen.
Kysehän ei ole siitä että nainen nalkuttaa vaan siitä että oman arvonsa tunteva ihminen ymmärtää että ihmissuhteessa on silloin jotain pielessä jos jompikumpi haluaa viettaa kohtuuttomasti aikaa elottoman koneen parissa, ennemmin kuin oman kumppanin.
Kyllähän niitä miehiä maailmassa riittää, ei tarvitse kuin ovesta ulos lähteä.
Ei mua ainakaan huvita uhrata aikaani ja rakkauttani henkilölle joka ei anna mitään vastineeksi.
Että se siitä.
"Itse harrastan ulkoilua, pirtämistä/maalaamista, askartelua, ja kaikkea muuta kehittävää pikku puuhailua." Meikä olisi vaatinut noita lopettavan, jos mun juttuihin olisi puututtu :D Niin ja vitun salkkareiden, kauniiden ja rohkeiden ja bumtsibummejen kattelu olisi lopput siihen tai maksimi tunti viikossa.
Ihanaa, kun huomaa, että muillakin on samanlaista. Mies istuu koneella eikä minkäänlainen yhteinen tekeminen kiinnosta. Meillä mies tosin katsoo tv:täkin hullun lailla sängyllä maaten. Paikka vaihtuu olkkariin, kun minä menen nukkumaan. Ihan sairasta touhua. Nyt ollaan muutes oltu puhumatta 10 päivää, kun ostin uuden auton itselleni. Ei sekään kiinnosta miestä. Olen aiemmin yrittänyt sanoa, että asiat pitäisi selvittää puhumalla, mutta ei se osaa puhua eikä mielestään tarvitse puhua. Kyselin ollaanko me avioliitossa vai asutaanko vaan yhdessä saman katon alla samassa taloudessa. Ei ole vastausta tullut. On minussakin vikaa, mutta olen kuullemma ollut vähän liian innokas seksin suhteen, että innostus siihenkin on hävinnyt. Mitähän tässä pitäisi tehdä?
En nyt puutu tuohon exien kanssa keskusteluun, vaan otan lähinnä kantaa tuohon muuhun koneella olemiseen.
Itse olen henkisesti mielettömän raskaassa työssä, opiskelen siinä sivussa myös, Jotenka olen iltaisin todella poikki kun tulen kotiin. Harrastan fyysistä liikuntaa noin 3-5 kertaa viikossa jotenka en ole kuitankaan ihan toivoton nörtti.
Vietän liikaa aikaa koneella, myönnän. Ja suhteemme kärsii siitä. Miksi olen koneella, ja pelaan sillä? Pelit on minulle lähes ainoa tapa päästä pois työasioista ja irti stressistä mikä on valtava muuten. Pelit tarjoaa minulle oikeastaan sen ainoan paikan jossa voin heittää aivot narikkaan hetkeks ja olla vaan. Pakenen todellisuutta.
Pelit on addiktoivia(tarkoituksella) ja niihin on helppo jäädä koukkuun. Se on eräänlainen sairaus, siinä missä tupakointi tai pakonomainen tarve saada seksiä. Kuitenkin harmiton sairaus kunhan sitä pystyy säännöstelemään ja hallitsemaan. Toisin kuin yleisesti ajatellaan niin pelit eivät ole vaan lasten viihdettä, vaan ihan aikuisille tarjottua.
Pelisäännöt kuitenkin on mahdollista löytää, ei se helppoa ole koska miehesi selvästi viihtyy koneella ja kokee loukkaukseksi jos yrität sitä rajoittaa. Meillä toimii homma näin: pelaan kun vaimo ei ole kotona tai nukkuu. Kun hän on hereillä niin pysyn poissa koneelta. Selviän noin 2-3 tuntia vähemmillä yö-unilla kuin hän jotenka jään usein pelaan kun hän menee nukkuun. Kuitenkin sillai, että menen pelaan vasta kun hän on nukahtanut, siihen asti makoilen sängyllä hänen kanssa.
Toinen asia missä sinun on varmaan syytä myös katsoa peiliin. Jos tarjoat yhteisenä tekemisenä vain salkkareiden katsomista, niin kyllä minäkin menisin koneella. Keksikää jotakin yhteistä tekemistä josta kumpikin tykkää. Tiedän että naiset liian usein haluavat vain "olla" yhdessä koko illan, ja se tarkoittaa kans vain olemista ilman mitään tekemistä. Minä en ainakaan pysty siihen että makaan sohvalla katsoen tylsiä TV-ohjelmia koko illan ja puhutaan päivät tapahtumat läpi 12. kerran.
Eli keksi ensin jotain oikeata tekemistä, kun hän huomaa että on muutakin kuin kone, niin teidän on helppo sopia sitten säännöt pelaamiselle.
Asiassa on vaan sellanen mutta että asumme niin syrjässä jossa ei ole mitään tekemistä. Olen pyytänyt miestäni kävelylle, pelaamaan kanssani jotain, tekemään ruokaa yhdessä ja monta muuta asiaa mutta ei onnistu, olen myös yrittänyt virittää keskusteluja erilaisista asioista (muustakin kuin meidän välisistä ongelmista)mutta hän ei jaksa jutella kanssani. Yhteisiä ystäviä ja sitä kautta kyläpaikkoja ei ole lähimailla. Mieheni ei ole halunnut tutustuttaa minua ystäviinsä. Hän ei myöskään halua kutsua meille ketään sillä häpeää kotiamme.
Itse olen iltaisin lapsemme kanssa, käyn kävelyllä ja todellakin katson yksin telkkaria tai luen jotain.. hän istuu tietokoneensa ääressä tai puhuu puhelimessa.
Kommenttia tähän!?!?!!!
..ja en todellakaan ole kieltämässä häneltä KOKONAAN pelaamista, tuntuu vaan ettei minua ole olemassakaan, vain kuin tietokone, pelit, mailikamut...
No joo.
Kaikesta päätellen miehesi ei ole kovin onnellinen asumispaikkaanne. Jos häpeää kotia eikä siellä ole mitään muuta tekemistä kuin pelata. Näiden kaikkien kavereiden kautta hän varmaan hakee henkistä poispääsyä edes heidän välityksellään.
Mitä tuohon koneella olemiseen tulee niin nörtti on "haukkumasana" ihmisestä joka istuu koneella liikaa. Kuitenkin hän voisi yhtä hyvin olla kaiken aikansa autotallissa rassaamassa autoja(mikä olisi tietysti kovan jätkän merkki :) ), tai metsästämässä koko ajan tai töitä tai tai... Mitä tahansa miten pääsee pois "sieltä".
Teil on ongelma. Sun sijassa mä ottaisin viikon tai pari lomaa, järjestäisin lapselle hoidon vaikka isovanhempien luota, ja lähtisin lomalle jonnekkin missä pääsee irti arjesta, rutiineista ja voitte olla vain kahdestaan. meidän perheessä noita kutsutaan terapiaa-suhteelle-lomiksi. Ihan vaan minä ja naiseni. Siellä parisuhde saa kummasti uutta pontta kun ei ole normaaleja kiireitä vaan saa tehdä kaikkea kivaa yhdessä 24/7
Se parisuhde on sitä, että mies määrää ja nainen tottelee. Naisellakin on tahto mutta mies määrittelee sen, mitä nainen tahtoo. Rakastaakin pitäisi, jos osaa. Se toinen osapuoli on peili, josta näkee vain oman itsensä. Jos ei siedä, niin tosiasiassa ei siedäkään itseään. Siksi olisi hyvä miettiä, miksi ei siedä ja mikä silloin heijastuu.
Taidat olla melkoinen fundamentalisti. Ja minun silmissä fundamentalistit on verrattavissa mielisairaisiin ihmisiin.
Onneksi sunlaiset ihmiset ovat katoavaa luonnonvaraa.
...Tai sitten vaan provosoit äärimmäisen lapsellisesti. Joka tapauksessa sua tuskin kukaan ottaa kovin tosissaan, muut kuin sinä sairaassa päässäs.
Että osuinkin tähän keskusteluun juuri tänään, kun aikomuksena on ottaa kyseinen ongelma tänään esille miehen kanssa.
Olen tässä kuukauden päivät katsonut tätä samaa elämän menoa eli kun mies tulee kotiin hän syö jotakin, vaihtaa rennommat housut jalkaan, avaa tietokoneen ja pysyy siinä koko illan. Anteeksi, sen verran nostaa persettä ylös penkistä että käy tupakilla.
Minä hoidan kaikki kotityöt, mies tekee vain jos erikseen sanon ja silloinkin ensimmäinen kommentti on et onko pakko tänään. Olen todella kyllästynyt tähän, enkä todellakaan jaksa. Tämä ei tunnu yhtään parisuhteelta. Mies ei huomioi minua millään tavalla, emme tee nykyään mitään yhdessä, enkä edes muista koska olisimme keskustelleet oikeasti kunnolla. Ainoat puheenaiheet tuntuu nyt olevan "mitä tänään syödään".
Tekisi mieli vetää nettipiuha irti tai paiskata kone ikkunasta ulos, huutaa että minäkin olen olemassa. Tottakai minäkin konetta käytän, mutta todella harvoin avaan sitä viikolla, koska saan siitä tarpeekseni töissä. En ymmärrä miksi netissä ja irkissä pitää roikkua joka ikinen ilta ja kaikki viikonloput. Mutta en ole asiasta enää hiljaa, tänään pakotan miehen sammuttamaan koneen ja keskustelemaan kanssani suhteestamme vakavasti.