Olen pari kertaa elämässäni ollut ihastunut ja tasan kerran rakastunut. Luulinpa vielä tunteen olevan molemminpuolinen, kunnes hän alkoikin seurustelemaan parhaan kaverini kanssa (sattui).
Olen kai nirso, mutta pakko on olla jotain muutakin. Tasan kerran olen TODELLA tahtonut saada jonkun ihmisen itselleni ja eikös siinä käynyt näin. Nyt minulle ei kelpaa vähempi, koska ajattelisin vain häntä. Ei sillä, että minä ketään löytäisin, jos elää kaksikymmentä vuotta, tutustuu lukuisiin naisiin ja on aina tullut hyvin toimeen ihmisten kanssa, minulla on paljon naispuoleisia ystäviä (olen ollut monenkin ihmisen ihastuksen kohteena) ja olen muutenkin varsin suosittu ihminen, mutta olen käynyt treffeillä tasan kerran. Silloinkaan en ollut kovin kiinnostunut.
Mitä mahdollisuuksia minulla muka olisi löytää toinen puoliskoni? Olenko niin nirso, etten osaa edes ihastua ihmisiin (en siis ole mikään sitoutumiskammoinen enkä tunnevammainen) vai onko minulla vain käsittämättömän huono tuuri?
Haluaisin löytää omani tutustumisen kautta, mutta tähän mennessä "vain kavereita" on ollut ylitsepääsemätön seinä. Sitten kun kerran rakastun toiseen ihmiseen toden teolla, hän alkaa seurustella kaverini kanssa, jota ei olisi koskaan tavannutkaan ilman minua.
Vai olenko vain saamaton? Miksi aina "vain ystävä". Ahdistaa sekin, että suunnilleen 90% ystävistäni seurustelee ja olen aika varma että suunnilleen sama prosentti minulle kelpaavista naisistakin on varattuja.
Minulla ei siis edes teinivuosina ollut yhtään suhdetta, kokemuksen puutteestako johtuu se, etten saa solmittua syvempää suhdetta?
Olen kai nirso, mutta pakko on olla jotain muutakin. Tasan kerran olen TODELLA tahtonut saada jonkun ihmisen itselleni ja eikös siinä käynyt näin. Nyt minulle ei kelpaa vähempi, koska ajattelisin vain häntä. Ei sillä, että minä ketään löytäisin, jos elää kaksikymmentä vuotta, tutustuu lukuisiin naisiin ja on aina tullut hyvin toimeen ihmisten kanssa, minulla on paljon naispuoleisia ystäviä (olen ollut monenkin ihmisen ihastuksen kohteena) ja olen muutenkin varsin suosittu ihminen, mutta olen käynyt treffeillä tasan kerran. Silloinkaan en ollut kovin kiinnostunut.
Mitä mahdollisuuksia minulla muka olisi löytää toinen puoliskoni? Olenko niin nirso, etten osaa edes ihastua ihmisiin (en siis ole mikään sitoutumiskammoinen enkä tunnevammainen) vai onko minulla vain käsittämättömän huono tuuri?
Haluaisin löytää omani tutustumisen kautta, mutta tähän mennessä "vain kavereita" on ollut ylitsepääsemätön seinä. Sitten kun kerran rakastun toiseen ihmiseen toden teolla, hän alkaa seurustella kaverini kanssa, jota ei olisi koskaan tavannutkaan ilman minua.
Vai olenko vain saamaton? Miksi aina "vain ystävä". Ahdistaa sekin, että suunnilleen 90% ystävistäni seurustelee ja olen aika varma että suunnilleen sama prosentti minulle kelpaavista naisistakin on varattuja.
Minulla ei siis edes teinivuosina ollut yhtään suhdetta, kokemuksen puutteestako johtuu se, etten saa solmittua syvempää suhdetta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eikö sulla oo siis ainoataan suhdetta koettuna(?),mä oon siis samanikäinen renttu kuin sä,ja ei se mitään, mullakin on ollut vain yksi "kokemus" tai suhde, mikä ikinä, muistojen kirjaan muistiinkirjoitettuna, ja et ole siis ollut treffeillä ollenkaan, no kuule, teepä jotain sille asialle, pistä ilmoitus nettiin, ja järjestä sokkotreffejä, oon ite ollut noin kymmenkunta kertaa treffeillä, se on hauskaa, koska netin kautta tapaa tosi persoonallisia immeisiä,mutta ei niistä koskaan oo kylläkään mitään vakavampaa syntynyt, olen kai minäkin nirso,mutta sä kai olet sitten vielä nirsompi, ei auta valittaa, tämä asia on rinnastettavissa niinkin romanttiseen asiaan kuin syöminen, ei auta itku jos on nälkä, se maksakastike tai klimppisoppa on syötävä, kunhan ei oo liian kranttu, jos ymmärrät tästä esimerkistä jotain...en tiedä mitä neuvoja sulle voisin antaa, mut ehkäpä sun vaan pitäis jatkaa etsimistä,älä kuitenkaan yritä liikaa, se vie vain turhaa energiaa, ja ei musta yhdenillan jutuista mitään kokemisen arvoista tuu, korkeintaan krapula ja katumus, vaikka itse en olekaan mitään yksittäisiä illanhuumia kokenut, mut se on valitettavasti tosiasia, ettei se muija sun kotiovelles jollain taialla hakeudu ja plimpauttaa ovikelloa sanoen:"Hei, eks sä odottanutkin mua?"Ja mun ystäväpiirissäni taasen suurin osa on vielä ja luultavasti jatkossakin sinkkuja, mikä kiire tässä oikein on,kuka sen kiireen tekee,en tiedä, ehkä hormonit, ehkä kilpailuvietti, ja ehkä ihan luonnollinen halu elää, ja tunne tuntea elävänsä...niin, mene ja tiedä, kyllä sä vielä sen löydät, mulla oli vuos sitten ihan samanlainen tunne,"ei tästä tuu yhtään mitään, vietän yksinäisiä päiviä vielä hautuumaankin alla", kyllä se sitten varmaan osuu kohdalle, pitää vain olla tarkkana, ettei se elämäsi tilaisuus mee vain ohi...
hmm...
hetkinen pari kertaa ihastunut ja kerran rakstunut ja käynyt kerran treffeillä?
Annatko ihmisille edes mahdollisuutta tutustuta sinuun? Älä nyt vaan ota pahalla tätä sillä ymmärrän varsin hyvin mistä sinä puhut. Koetan kuitenki ravistella vähän ja jos se yläkerta sais vähän ajattelemisen aihetta.
Haluat vain sen mitä et voi saada. KAuneimman ja taavoitelluimman naisen minkä maa päällään kantaa. Siinä on jotain erikoista ja jännää kun se ei ole kiinnostunut susta.
Flirttailetko edes vai oletko vaan kaveri? Joskus täällä on sanottu että jos käyttäytyy kuin kaveri niin kohdellaan kuin kaveria. Jos käyttäytyy kun rakastaja niin...
Ihminen rakastuu elämässään keskimäärin 3-4 kertaa (taas joku lehtikirjoitus jääny mieleen)
Hyvä mies anna ihmisille mahdollisuus oppia tuntemaan sut. Jos aina nyrpistät nenääsi kun joku tulee juttelemään sulle saattaa se unelmiesi nainen katella vähän matkan päästä että "jos se tyrmää ton tollalailla niin entäpä minä sitten" Ja jättää väliin. Et mahda olla kovinkaa helposti lähestyttävä persoona. Noin vakavemmalla pohjalla. Tarjoa mahdollisuuksia ja ota niitä vastaan. Mitä sinä voit menettää huonoilla treffeillä? Poikuutesi? Hei äläs nyt liikoja luule. Sänkyyn ei ole pakko mennä.
Lisäks jos sä haluat jotain sun täytyy tehdä sen eteen töitä ei pelkkä sivusta katselu ja seuraaminen sekä hymyily riitä. Sun täytyy saada ihminen haluamaan sua. Tee samoin niille joita haluat kuin oot tenhy niille jotka suhun on ollu ihastunu