Sodankylän rakennustarkastaja/-tarkastus

Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Henkilötietolain (523/1999) 38 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutettu antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin tässä laissa säädetään.

Henkilötietolain 40 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutetun on edistettävä hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, ettei lainvastaista menettelyä jatketa tai uusita. Tarvittaessa tietosuojavaltuutetun on saatettava asia tietosuojalautakunnan päätettäväksi taikka ilmoitettava syytteeseen panoa varten.

Tietosuojavaltuutetun kannanotto

Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö

Yksityiselämän suoja on perusoikeus. Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentti sisältää lainsäädäntötoimeksiannon, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ovat lausunnoissaan ottaneet kantaneet siihen, minkälaisista henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä asioista tulee säätää lain tasolla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan (mm. PeVL 35/2008 vp), todennut, että henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeussäännöksen kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus ja tietojen säilytysaika henkilörekisterissä sekä rekisteröidyn oikeusturva samoin kuin näiden seikkojen sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus lain tasolla.

Henkilötietolain soveltamisalasta

Henkilötietolain 2 §:n 2 momentin mukaan "Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa."

Henkilötietolain 3 §:n 1 momentin mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Olennaista henkilörekisterin muodostumisen kannalta on sama käyttötarkoitus. Eri lähteistä kerättävät henkilötiedot kuuluvat samaan loogiseen rekisteriin, vaikka ne kerätään eri lähteistä ja niitä käsittelisivät eri tahot, jos käyttötarkoitus on sama. Henkilörekisteristä tulee laatia muun muassa henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

raarnio kirjoitti:

Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Henkilötietolain (523/1999) 38 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutettu antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin tässä laissa säädetään.

Henkilötietolain 40 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutetun on edistettävä hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, ettei lainvastaista menettelyä jatketa tai uusita. Tarvittaessa tietosuojavaltuutetun on saatettava asia tietosuojalautakunnan päätettäväksi taikka ilmoitettava syytteeseen panoa varten.

Tietosuojavaltuutetun kannanotto

Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö

Yksityiselämän suoja on perusoikeus. Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentti sisältää lainsäädäntötoimeksiannon, jonka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ovat lausunnoissaan ottaneet kantaneet siihen, minkälaisista henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä asioista tulee säätää lain tasolla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan (mm. PeVL 35/2008 vp), todennut, että henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeussäännöksen kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus ja tietojen säilytysaika henkilörekisterissä sekä rekisteröidyn oikeusturva samoin kuin näiden seikkojen sääntelemisen kattavuus ja yksityiskohtaisuus lain tasolla.

Henkilötietolain soveltamisalasta

Henkilötietolain 2 §:n 2 momentin mukaan "Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa."

Henkilötietolain 3 §:n 1 momentin mukaan henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. Olennaista henkilörekisterin muodostumisen kannalta on sama käyttötarkoitus. Eri lähteistä kerättävät henkilötiedot kuuluvat samaan loogiseen rekisteriin, vaikka ne kerätään eri lähteistä ja niitä käsittelisivät eri tahot, jos käyttötarkoitus on sama. Henkilörekisteristä tulee laatia muun muassa henkilötietolain 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

Lue lisää

alkoholismi on sairaus, jonka oireisiin kuuluu unohtelu.
provokaatio on ärsyttämistä tahallaan, jotta unohtunut
asia palaisi mieleen. raarnio onkin copypaste jaarnio,
joten menkäästen pojat kotiotten rauhottuun.

Rakennusmääräyskokoelma (F2) vaatii katolle lumiesteet. Ei ole paikallinen keksintö.

Turhaan syyttelet pilkkufiilaksi, toi huopakattoesimerkki kertoo hyvin
sen, että rakMk F2 määräys 3.8.2 ei koske kattomateriaalia vaan
"jos on katolta kadulle putoavaa lunta, niin lumieste on pakollinen"
kvg.

Niin, aiheuttaahan se järjettömäksi luonnehdittu jätevesiasetus kaikenlaista
polemiikkia. Mun mielestä rakennustarkastajan tulisi pysyä leiviskässään ja
jättää lain ja asetusten tulkinta kokonaan asiantuntevalle laamannille.

Aivan ilmiselväähän on, tuossa jätevesiasetuksessakin, että mistä hemmetistä
sinne sakokaivoon tulee esimerkiksi fosforia, kun ravintoaineissa, pyykin- ja astianpesuaineissa kaupan etikettien mukaan ei ole fosforia. Kuitenkin
jätevesiasetus vaatii fosforin poistamista jätevedestä. Tätä mie ihmettelen!

Oletkos hokannu sen, jotta maasuodattimen läpi kulkeva jätevesi ei ole enään
jätevettä vaan suotovettä suodattimesta ja jonka saa laskea pinta-/hulevesien
viemäriverkkoon tai imeyttää maaperään. Sillä totuushan on se, että merivesi
luetaan puhtaaksi vedeksi, vaikka se onkin suolaista ja sameaa.