Naiset kiertoon...epäluotettavia ovat

Uskon kuitenkin että on naisia jotka ottavat parisuhteen vakavissaan.
Olisi se tietty ihannetilanne että olisi pari "varanaista".Itse en kuitenkaan,tyhmä kun olen, kykene syrjähyppyihin joten minun kohdallani
siitä ei ole apua.
Tyydyn odottamaan sitä "oikeaa" kunnollista naista, jos hän on joskus tullakseen,siihen asti on vain pidettävä "pillit pussissa".

Haluan kannustaa sinua uskomaan itseesi ja parisuhteeseen. Mieti omaa osuuttasi tapahtuneeseen ja sitä mitä itse todella haluat.
Oletko itse valmis sitoutumaan?
Pelkäätkö yksin jäämistä?
Pitääkö sinulla koko ajan olla varalla toinen, jos yksi jättää?

Mitä, jos antaisit suhteelle aikaa kehittyä ja päättäisitte sitten yhdessä, haluatteko sitoutua.
Suhteen mahdollisesti päättyessä, mielestäni molempien osapuolten pitäisi myös käyttää aikaa toipumiseen, ennenkuin ryntää seuraavaan suhteeseen.

Jos itse uskallat olla aito ja rehellinen, uskon sinun löytävän samanlaisen kumppanin.

Kierrätys on nykyaikaa, mutta onneksi ainakin osa ihmisistä haluaa kestävämpiä vaihtoehtoja!

Ainakaan tällaisen varttuneemman "tädin" mielestä, ei mikään ole upeampaa kuin elää yhdessä sellaisen kumppanin kanssa, joka samaan aikaan on sekä paras ystävä että rakastettu.

Kannattaa etsiä, vaikkei heti löytäisikään!
Tsemppiä!

Siis kyllä on selvästi nähtävissä se että, niin miehet kuin naisetkin tänäpäivänä etsivät onnea eikä niinkään elämää.
Vaatimukset on selkeästi mielessä kuin liiketaloudellisest tavoiteet.
Aika kiusallista on myös se että, jos joku suhtautuu vakavasti parisuhteeseen. Siis etsii seurtaa vanhaanmalliin "tositarkoituksela" niin sitä kyllä saa ettiä ihan rahuassa.

Tietenkin se positiivinen ensivikutelma on se mikä luomoaa ja sitten ehkä jaksetaan jonkin aikaa hyväksytään että on huonojakin päiviä.

Toisin päin ei homma toimi, kukaan ei usko että pohdiskeleva ja vastuuntuntoinen ihminen voisi jossakin vaiheessa suhdetta kokea myös iloa ja olla HAUSKA.

Ehkä me´olemme tuon ennsikohtaamisen vankeja. Hauskan pitää olla hauska ja pohdiskelijan pitää olla pohdiskelija koko suhteen ajan.

Tuota jos katsoo toisinpäin, niin nuo "karsinat" joihin toisemme asetamme ensitapaamisellamme, on se vankila joka pilaa monta suhdetta.

KOITTAKAA SIIS HYVÄKSYÄ SE ETTÄ JOKAINEN ILOITSEE, MUREHTII, ON EPÄILEVÄINEN JA RAKASTAA YKMS.

Näin voitte saavuttaa toimivan parisuhteen.

Iloista joulunaikaa :)))

En itsekään pidä tavastani toimia mutta tunnen itseni suhteessa tilanteen herraksi vain silloin kun minulla on jo joku toinen (tai useampi) varalla roikkumassa. Tiedän että se on epävarmuutta, mutta olen vain päättänyt, että minuahan ei vedätetä, ja minuahan ei loukata. Isken ennemmin itse ensin kun odotan toisen iskua. Tiedän etten näin koskaan löydä todellista suhdetta, mutta so what, lose the highs but spare the lows.